Olen kokenut viime kuukausina, nuoremman ja iäkkäämmän sukupolven vuorovaikutuksessa , pientä ”ristiaallokkoa” , körttifoorumin alueella.
Itse olen hyvinkin monta kertaa tuonut vain omaa käsitystäni ja ”viisauttani” (onko sitä, epäilen) esille. Mutta kun poika saa kunnolla selkäänsä Isältänsä, niin jo alkaa kunnioitus vanhempaan kohtaan muuttua, tai sitten ei ja silloin hukka perii.
Uskon, että vaikka sukupolven vaihdos onkin väistämätöntä meidän edessämme. Voimme taivaltaa yhdessä ja oppia toisiltamme. Sillä aivan varmasti meillä on jokaisella annettavaa toisillemme, sukupuoleen tai ikään katsomatta.
Siksi toivon että saan tavata herättäjäjuhlilla Espoossa teidät kaikki ja voimme tasoittaa veden pintaa. :smt083
Mutta, mutta, nyt tämän päivän lahjaan, se nimittäin tipahti postiluukusta.
Hengellinen Kuukausilehti . 7-8/2008. Kansikuva: Körttihahmot historiallisella tiellä Nurmon Paukanevalla, kuvannut Matti Latvala. Kannen teksti on seuraavanlainen:
Tie on kulkenut erämaiden halki. Pitkospuita pitkin, tähän päivään. Yhä pieni ihminen ,kysyy suuntaa.
”Isä meidän, ylhäällä taivaassa!” Siionin virsi 10:1 vuodelta 1921.
Kiitos lehden toimitukselle. :smt039
ps.Teletapeista ja pygmeistä en tiedä. ehkä olen "vaahtosammuttimen kokoinen". Mutta ala-leukaa ei tunnu kyllä olevan ollenkaan ja sen verran levee "jätkä" muutenkin, että saa nähdä mahtuuko herättäjäjuhlien portista sisään.
[-(