Ilmeisesti on niin että ihmisen ensimmäiset elinvuodet ovat tärkeitä kehityksen kannalta, vaikka itse
emme muista niistä mitään.
Vanhemmiltamme olemme myöhemmin ehkä jotain kuulleet...omalla kohdallani en muista tätäkään....
enpä ole hoksannut kysellä silloin kun se oli mahdollista.
Tosin, voi olla hyväkin etten ole kysellyt menneisyyteni perään.
Tässä mennään, jokaiselle päivälle riittää oma murheensa.
Kaipaan, etsin, hapuilen, rukoilen tienviittojen näkymistä, kantajaa, ohjaajaa.
Haluan kokea elämän iloa, rauhaa, toivoa, uskoa, luottamusta, tyytymistä, tyyntymistä.