Kyl, kyl niin arveluttaa olevan...
Jälleen isäni kanssa haikailimme lumitalvia ja muistelimme pitkiä hiihtoreissuja kun olin lapsi ja vielä nuori ja aikaihminen. Kyllähän vuosi 2010 oli ihme lumitalvi, tänne tuli ensilumi marraskuussa ja jäi maahan, tavatonta. Me kun oltais muutettu johkin pohjosemmas taikka sisämaahan siitä saarelta, jolla aina tuulee. Äiti katsoi kiinaks ja sanoi että oottekste hupsahtanu, vallan hulluja puhutte.
Me kaks kai uskottiin puhuvamme ihan hulluja sitte, vaikka äänestys olis menny vähintäin tasan. Ja olisin mie siskon aivopessy kun ne oli jotain niiiin upeaa, lumitalvet. Aamusta hiihtämään päivästä luisteleen ja illasta Sairaalanmäelle laskeen mäkee jääkourusta ja sieltä missä oli ihan jyrkkää.... Se oli siis, niin niin... siis...
Suksilla mentiin kouluun millon oli pienikän aihe... Lehmuskujalla oli kaupungin huoltama latu, siitä Toivo Pekkasen puiston läpi ja siitä puistokujaa Haukkavuoren mäelle josta oli vaan laskettelua eikä sitä tienpätkää hiekotettu. Kun vanhukset teki yliaikaa työtä Munsaaren koulus, siis eläkeläisinä, siellä tenavat tuli ilman muuta suksilla sinne, kun se oli vielä ihan rakentamatta ja siellä oli kaupunkilaisten hiihtoladut ilmanki… Voi että, viekää mun takasin 1960-luvulle, en pyydä muuta.