Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: vn - 09.08.17 - klo:20:27
-
Avasin uuden ketjun
-
Iltapäivällä harkinnassa josko lähtisin tämän kesän viimeiseen mustikkareissuun.
Selkä kyllä vähän kipuilee eilisen reissun jäljiltä.
Mustikoita kertynyt 40 litraa...nettona...
Poimurilla vain pystyn poimimaan, niin brutto on kyllä jonniin verran isompi.
Vaapukkapaikat on kyllä etsimisessä
-
Jep, iltapäivällä tuli käytyä mustikassa, 5 litraa sain, parissa tunnissa poimurilla...
minun tahtini suunnilleen tämä, riippuen tietysti onko marjoja runsaasti vai heikosti... :eusa_angel:
Kävi kyllä niin ettei tainnut ollakaan kesän viimeinen kerta...sen verran runsaasti
isoa mustikkaa sinne poimimattomalle paikalle jäi...kantarellejakin.
Painoin paikan mieleeni, jos vaikka alkuviikosta sinne suunnistan. :023:
Viikonlopuksi muuta hommaa suunnitelmissa.
On muuten uimahallikin auennut, ehkä ensi viikolla sinne....siis "väistötila"-halli...
paikallinen on remontissa vielä pitkään.
Tämän kesän järviuinnin kanssa kävi vähän nöpelösti... :icon_sad:
-
Tämä viikko kokonaisuutena on ollut sangen mukava.
Monia erilaisia kohtaamisia.
Kelikin on nyt ihan kesäinen.
Ja olen saanut viettää aikaa myös molempien lastenlasteni kanssa. :060: :060:
Ja kyllä siinä mukavasti aika kuluukin.
-
Ajelin nurmikoita, kuorin petkeleellä pikkutukkeja, katsoin televisiosta urheilua, arvioin vattujen ja herukoiden kypsymistä sekä salaa kypsiä maistelin. Keräsin ruohja, hommasin saunaan puita ja vettä. Lämmitin saunan ja Kaariinan kanssa menimme yhdessä saunaan. Minä tulen aina pois aikaisemmin, koska kova löyly ei ole niin kivaa, talvella on asia erilainen.
Viipyilin foorumilla aika pitkään, so vähän väliä. Nyt odottelen Lontoon kisojen alkua. :039:
-
Parin tunnin ruohonleikkuuhomma kotimökillä.
Saan siellä taas kulkea "vapaasti" kun reilun vuoden siellä asunut vuokralainen
on lähtenyt parempiin olosuhteisiin.
Nyt alkaa tuntumaan että alan siellä taas viihtymään...piilopirtti...hiljentymisen paikka... :eusa_angel:
-
Tänään olin jälleen tauon jälkeen chimes-kello- ja lauluharkoissa...todella iloitsin niistä.
-
Lepo- ja laiskottelupäivä...
Tuli kävelyä katsottua päivällä, myöhäisillalla vielä ämämmän viimeinen ilta.
Äsken mustikkaretken yritys, sadekuuro keskeytti alkuunsa.
Tulipahan tuulipuvun huuhtelu samalla.. :eusa_angel:
-
Taas ollaan ehtoossa.
Päivä sujahti hyvin nopeasti tänään.
Vielä kurkistelua Foorumilla. :024:
-
Meille tulee arvovieraita. Kaariinan veli on minulle hieno mies, koska suostui myymään osuutensa minulle tästä tilasta. Kainuun maatalouspiiri aikoi torpata ostoni, kun hain lainhuutopaperia: "ei voida myöntää, koska ostajalla ei ole maata ennestään. Maa tulee antaa lisämaaksi jo maata omistaville viljelijöille". Yhdellä kirjeellä siirsin koomiselta näyttävän viranomaisbumagan pois vastastani ja sain lainhuutoon tarvittavan asiakirjan.
-
Hieno asia, että olet hyvissä väleissä ja arvostat vaimosi veljeä. :eusa_angel: :039:
Arvostan !
Lähi-ihmisten väliset suhteet on hyvä pitää sujuvina ja hyvinä.
Olen yrittänyt opettaa lapsillenikin, että asioista puhutaan ja siten selvitään ja paremmin ymmärretäänkin toinen toisiamme, vaikkemme olekaan samanlaisia kaikki,
mutta puhumalla ja yhteispelillä yleensä kaikki sujuu.
Siunausta 1944 sinulle ja sinun perheväelle kaikille.
-
Mulla on tänään ollut lähinnä putsaus & puunaus-päivä.
Vähän sellaisia jutskia puhdistellut, joita hiukan harvemmin tulee putsailtua.
Oikeastaan ihan hauskaa touhua, kylläpä vain.
-
Sillä välin kun minä kohottelin kuntoa salilla, Matti kävi kirjastossa ja torilla ( hei tämän on loppusoinnullinen runoelma ) :003:
Torilta hän osti mustikoita , joita rasioihin pakkasimme, pakastimeen kiikutimme.
Pyykit narulla kertaalleen kastuivat, kun en ollut varuilla.Sade pyykin viimeisteli.
Mikä poutapäivän keli !
Miten tämä päivä niin kovin hitaasti mataa ? Ei enää juokse maailman kansat teeveessä rataa.
Lääkärikin soitti, auttaa koitti. Uutta reseptiä laati, sitä kipeytynyt kurkku vaati.
Viel on iltapuhde eessä, sitten luen hyvää kirjaa silmät veessä.
-
:003: :eusa_angel: :039:
Olipas hauskaa lukea tuo sinun loppusoinnullinen runoelma.
Hienoa riimittelyä.
-
Vähän Kieku ja Kaiku- tyylinen arkinen tositapahtumiin perustuva huvitus. :023:
-
:eusa_angel: :039:
Se on tosi kivasti runoiltu.
Hykersin mielessäni...siis sanoituksellesi, vaikka siinä olikin sanomaa kipeytyneestä kurkusta.
Mutta sanoitus oli niin kohdillaan...
-
Aurinkoinen päivä, mustikkametsässä taas...väsytän kyllä itseni...kun en malta lopettaa.
-
Ehkäpä se on ns terveellistä väsymistä mustikkametsässä väsyminen.
Saa hyvän yöunen sillä tavoin, veikkaisin. :eusa_angel:
-
Niinpä ajattelisin myöskin, ja kun siellä rämmin ei tarvitse muuta lenkkiä! :icon_biggrin: :039:
-
:icon_biggrin: :039:
Very good, very good.
-
:icon_eek: :icon_biggrin:
Tosin minuakin kyllä jo väsyttää vaikkei kello ole tuon enempää.
Ja en ole edes mustikkametsässä ollut.
No, muuta hommaa kyllä on ollut tänäänkin.
-
Tuli käytyä kotimökillä (piilopirtillä) ruohoa leikkaamassa...taas viihdyn siellä hyvin... :109:
-
Siis mustikkareissu jää tänään väliin...
Eilen jäi tuntuma...että vielä kerran - pari pojat tänä kesänäkin...
ellei nyt sitten "välipäivinä" joku ole pihistänyt miun mustikoita...
-
Kun Matti on nukkunut ruokaperäiset, ja juotu ip-kahvit, hän lähtee kyytimään minua Orimattilan sairaalaan.
Jännittää vähän tavata ystävää kun olen kuullut hänen tilansa muutoksesta. :049:
-
Havahduin tässä ihmettelemään että missä on perhoset? Pölyttäjiäkään ei ollut aiempien vuosien malliin.
-
Kotimökillä oleskelua tänäänkin.
-
Kävimme vieraidemme kanssa Rokuan kansallispuistossa. Patikoimme autolta ylös Pookivaaraan. Siellä yksi kiipesi torniin ja otti sieltä kuvia, pari poimi mustikoita jäätelöön ja itse tein mökin piisin tulet ja paistoin makkarat. Eväämme riittivät. Kävelimme takaisin autolle, matka mutkin 2 km, mutta se on haastava opastuskeskuksen virkailijan mukaan. Paluumatkalla rookasimme maaston mittaajia, joilta tuli tiedustelutieto, että Posiolla on soilla hilloja ihan kaikille.
-
Mulla on haaveena muutama...tai edes yksi...päiväretki johonkin lähiseudun kansallispuistoon.
Siis tänä kesänä...saas nähdä...
Nyt on vaan marjastusaika...ruohonleikkuuaika...ym. ym...tekosyitä aina piisaa...
Mutta jos ruska-aikaan sitten... :023:
Eikä siinä kai muuta kuin lähtemisen vaiva...sama se on lenkille lähdön kanssakin...
-
Niin se on. Minulle jäi haave, että suksilla latua myöden käymme Pookivaaralla Kaariinan kanssa.
Seppo huristelee lomamatkalla jossain Pohjois-Suomessa. Meillä on tälle syksylle sama mieli.
-
Rajansa kaikella.
Nyt ei jaksa yhtään enempää kirjoittaa eikä istuakaan.
Hyvää yötä.- :015:
-
Matti nukkuu joka päivä lähes poikkeuksetta ruokaperäiset. Minä koetan välttää, sillä se on heti pois yöunien onnistumisesta.
Kun M herää lähdemme ostarille asioimaan sunnuntaisia rippijuhlia varten. Sillä aikaa kun M istuu parturintuolissa, minä käyn kuntosalilla, nyt yksityisellä, ostamassa kuukauden kortin.
Huomena on viimeinen kunnallinen vuoro, mutta haluan heti jatkaa täällä lähiössä.
Olen jo huomannut tuloksia etenkin jaloissa. Yläruumiin harjoittelu alkaa sen jälkeen kun saan kuulla poistetun kasvaimen tuloksen. Tikit otetaan pois huomena.
Ehdin ehkä myös kahville kurdi-ystäväni ruokaravintolaan.
Kivaa kun kaikki on Ostarilla käden ulkottuvilla.
Koen lievää ikävää muinaisia Pohjois-Norjan reissuja muistellen. Seppo on siellä Altassa jossa mekin on käyty kaksi kertaa. On yövytty siinä sillan viereisessä leirinta-alueen mökissä.
Matka alaspäin oli mahtava kokemus. Ensin se kilometrien mittainen rotko-tie, ja myöhemmin Kautokeino ja sitten Hetta.
-
Kaiholla muistelen myös noita hienoja Pohjois-Norjan reissuja...monia olen saanut kokea...
ja monenlaisissa porukoissa...yksin en koskaan... : )
Eka käyntini Hammerfestissa oli -69 ja viimeisin -86...ehkä se oli viimeinen...
vaikka haave vielä kituliaasti elää...
Ja toteutumaton haavehan mulla on Hurtigruten-risteily.
Hieno homma R-m sinulla nämä kuntosalijutut! :023:
Voimia ja jaksamista kaikkiin terveyteen liittyviin huoliin, joita on aivan liian kanssa... :eusa_pray:
-
Tosta Hurtigruten-risteilystä kyselimme heinäkuussa norskeilta mutta ei meillä ole varaa siihen eikä pienestä pätkästä juuri saisikaan ehkä irti sitä fiilistä. Tuntemamme pariskunta sanoi sen olevan "ulottumattomissa" myös heidän tulotasolla.
Jos vielä joskus ajelen Norjaan niin suuntaan ensin lautalla Tukholmaan, siitä levänneenä eteenpäin Geirangerin suuntaan. Keski-ja Etelä Norja on meille mieluisinta aluetta, kunnon mutkateitä ja mahtavia maisemia. Ollaan kyllä ajeltu koko Norja ristiin rastiin, kaunis ja kallis maa, joka kannattaa kokea. Joka reissulta mukavia muistoja.
-
Tämä päivä tähän asti on mennyt lojumisessa.
Ja niistämisessä.
Sekä yskiessä ja kurkkua potien.
Edelleen.
-
No voi harmi, lepoa, paranemista! :eusa_pray: :023: :039: :kahvi:
-
Olipahan pilvinen ja harmaa päivä.
Lauluharkat vähän päivää piristi.
-
(siirrän, kun en muista pystyikö viestiä hävittämään)
-
Saattaa olla hieman parempi päivä jo.
Nimittäin ei ole maistunut oikein mikään ruoka.
Mutta nyt vihreät viinirypäleet maistuu tosi hyviltä.
Ja mustaherukkamehu..metwurstia suolaiseksi.
Ja jos keittäisin kaurapuuroa.
Pilvipoutaa.
-
Hieno asia jos vointisi vihdoin paranemaan päin, lepoa ja toipumista edelleen! :eusa_pray: :023: :039:
-
Menin lepäämään ja menin uneen kun olin foorumille vähän kirjoittanut.
Hyvässä unessa kun puhelin herätti.
Pitäisi laittaa äänettömälle tai pois päältä, mutta en ole vielä oppinut tai en muista, kun lepäämään käyn.
Kahvi ei maistu, se kertoo kyllä omaa kieltään mulla, eli kunnossa ei olla, mutta pikku hiljaa parempaan, toivossa.
-
Flunssa on kovaa sairastettavaa, tiedän sen vuosikymmenien aikana sairastetuista kymmenistä kerroista. Omani viime jouluna alkanut vei minut ' haudan partaalle' josta nyt kuntokuurilla koetan uuteen nousuun.
---
Tämä päivä, ja eilinenkin ilta, on mennyt Turussa tapahtuneen väkivallanteon seuraamiseen medioissa. Pohdin aluksi myös omin ajatuksin esim. motivaatiota.
Puolitoista tuntia sitten kuulimme että kaikki uhrit, paitsi auttamaan mennet ja siinä haavoittuneet, olivat naisia. Ensimmäinen ajatus oli ilmiselvä; Isis on naisia halveksuva, alempiarvoisena pitävä rikollisjärjestö. Naisia on halveksittava ja tapettava .
Nyt KRP;n ja SUPO;n näkemys on , että se kuuluu uuteen, vuoden takaisiin uusiin 'pienen organisaation'( autot, terä-aseet ) tietoisesti käyttämiin tapoihin herättää kauhua ja hysteriaa.Heikompiin, naisiin, nuoriin ja lapsiin kohdennetaan hyökkäyket.
Nyt kun viranomaiste myöntävät, että uhka-arvio on noussut , ajattelee väistämättä
kysymystä; Missä seuraava teko ?
Mekin, jotka olemme toivottaneet pakolaiset tervetulleiksi Suomeen, ajattelemme ehkä toisin, tai jotakin muuta keinoa heidän auttamisekseen.
Ja ne toisin ajatelleet, konservatiivisimmat, saavat nyt aiheen sanoa; Emmekö me sanoneet tästä !
Syy vihata ; ? Uskoto ? Kateus ? Villiaasin jälkeläisyys vs. Aabrahamin lapset ?
-
Turun tapahtumien seurantaa pitkin päivää...
Yksi suuri liikuttava yksityiskohta, mikä korviini osui...kosketti...itketti...
Yhden uhrin lapsi siellä vaunuissa...joku oli kääntänyt vaunut pois päin tapahtumasta... :'(
Mummut ja papat...muistetaan lapsiamme...lastenlapsiamme... :eusa_pray:
-
Tämä päivä, ja eilinenkin ilta, on mennyt Turussa tapahtuneen väkivallanteon seuraamiseen medioissa. Pohdin aluksi myös omin ajatuksin esim. motivaatiota.
Puolitoista tuntia sitten kuulimme että kaikki uhrit, paitsi auttamaan mennet ja siinä haavoittuneet, olivat naisia. Ensimmäinen ajatus oli ilmiselvä; Isis on naisia halveksuva, alempiarvoisena pitävä rikollisjärjestö. Naisia on halveksittava ja tapettava .
Nyt KRP;n ja SUPO;n näkemys on , että se kuuluu uuteen, vuoden takaisiin uusiin 'pienen organisaation'( autot, terä-aseet ) tietoisesti käyttämiin tapoihin herättää kauhua ja hysteriaa.Heikompiin, naisiin, nuoriin ja lapsiin kohdennetaan hyökkäyket.
Nyt kun viranomaiste myöntävät, että uhka-arvio on noussut , ajattelee väistämättä
kysymystä; Missä seuraava teko ?
Mekin, jotka olemme toivottaneet pakolaiset tervetulleiksi Suomeen, ajattelemme ehkä toisin, tai jotakin muuta keinoa heidän auttamisekseen.
Ja ne toisin ajatelleet, konservatiivisimmat, saavat nyt aiheen sanoa; Emmekö me sanoneet tästä !
Syy vihata ; ? Uskoto ? Kateus ? Villiaasin jälkeläisyys vs. Aabrahamin lapset ?
Inhottava teko ja voimia omaisille. Olen toivottanut pakolaiset tervetulleeksi Suomeen ja tulen toivottamaan tästä eteenkin päin eli en ajattele mitään toisin tämän teon johdosta. Tulen puolustamaan jakamattomia ja kaikille kuuluvia ihmisoikeuksia henkeen ja vereen. En seuraa ällöttäviä iltapäivälehtiä ja hallituksen propagandakanavaa Yleä vaan ihan muita medioita yleensäkin ja onneksi saan oikeaa tietoa niistä. Voisin kirjoittaa vaikka kuinka paljon, mutta annan nyt olla ja vetäydyn lopullisesti foorumilta. Rasismia on ruokittu jo vuosikausia persujen kautta ja muut hallituspuolueet on olleet hiljaa. Nyt , tänään riekkuvat Suomi ensin tyypit Turun torilla ikään kuin vainajia pilkaten ja poliisi antaa taas kaiken tapahtua. Helsingin autolla väkijoukkoon ajoa ei kukaan ole tuominnut, vaikka ajaja oli kuulunut Rajat kiinni järjestöön ja erotettiin vasta sitten, kun tapaus tuli ilmi. Charlottesvillessä natsit surmasi nuoren naisen, mutta onneksi USA:ssa tapahtumat tuomittiin lujin sanoin ja ottein. Isiksen tulo Eurooppaan oli tiedossa, mutta vieläkään ei ole Turun tekijän motiivi kunnolla tiedossa. Kuulemma eilen poliisi hoiti tiedotustilaisuuden hienosti ja asiantuntevasti ja sitten tämä yksi Risikko oli avannut suunsa ja pilannut kaiken omilla "päätelmillään".
Hävettää olla suomalainen.
-
Minua ei hävetä olla suomalainen. Realistina olen ollut ajan hermolla median kautta. On saatu sellaista, mikä oli ilmiselvästi meillekin tuleva. Viranomaiset ja paikallaolleet toimivat esimerkillisesti, paitsi töllistelijät. Surun kokeneena tiedän, että kipeää ottaa monissa perheissä.
-
Kyllä siellä monet siivilit auttoivat monin tavoin.
En voi sille mitään että tänään Tammelan torilla ollessani paljon mietin Turun tapahtumia.
-
Minäkin olen potenut, tosin lyhyt mutta raju kulkutauti osui vatsaan. Pitkästä aikaa jouduin ajattelemaan paaston mahdollisia hyviä vaikutuksia, itse en paastoa ole tietoisesti viettänyt. Ruoka ei vieläkään oikein maistu mutta nälkä on, mikä on hyvä merkki. Jotain uudistumista tämä ylimääräinen lepääminen ja elimistön lepuuttaminen tuottaa. Sairastuminen voi olla pakollinen, hyödyllinen seisautus, lupa hoitaa itseään. Siunaus.
-
Joo, toipumista sinulle.
Mulla on ollut tämä vuosi jotenkin "kovaa haipakkaa"...menemistä ja tulemista.
Lisäksi olen vissiin elänyt ystäväni pojan kuolemaa...koskettaahan se minua kovasti ja sitten se samankaltaisuus, kun menetin aikanaan oman esikoispoikani, sitäkin surua varmaan samalla edelleen käynyt "tiedostamattanikin" läpi.
Olen monesti kanssa huomannut, että tulee ikään kuin "pakollinen lepohetki"...ja silloin ei kerta kaikkiaan jaksa sitten yhtään mitään muutamana päivänä.
Muutama viimeinen flunssa, jotka olen sairastanut, olleet kovat ja vieneet voimat ihan minimiin.
Kuten edellä Riitta totesi...kuin "haudan partaalla hoippuen"...kun on perussairaudetkin, diabetes ja kilpirauhasen vajaatoiminta...niin verensokerien takia pitäisi syödä vaikkei mikään, ei kertakaikkiaan mikään maistu.
Tosin tänään join ekan mukillisen kahvia muutaman päivän tauon jälkeen, mutta edelleen mustaherukkamehu maistuu minulle "kahvimallulle" paremmin.
Yön sain suht hyvin nukutuksi, heräilin mutta uni tuli uudelleen aina melko pian.
Tosin ihan pönttöjä unia näin...ja vielä ihan värillisinä.
Mm oli iso parvi sinirintoja, lintuja.
Toisessa oli ystäväni muuttanut kummalliseen taloon, kuin kerrostalo mutta hirmu jyrkät ja kapeat raput, puiset ja kummallisen kellanvihreät....ja ekan kerroksen kun sain kavuttua ylös vaivoin niin katsoin ettei hänen sukunimeään olekaan nimikylteissä...sitten olikin taas raput alaspäin ja kapusin sinne kellarikerrokseen vaivalla ja tuskalla...ja siellä oli nimi...ja uusi kotinsa.
Omituista, Tuija ei asu likimainkaan sellaisessa kodissa.
Mistä nuo pöhköt unet oikein tulevat ?
-Alitajunnan kummallisuuksistako ?
-
Kiitos, paranemisia myös sinne.
Näen myös unia vapailla ja sairaana- yleensä kun saan nukkua pidempään. Tai ehkä se on vaan sitä että muistaa ne paremmin kun saa herätä hitaasti. Joskus vaikuttaa kuin unet olisivat todellisuudelle melkein vastakohta, joskus ne taas heijastavat osuvasti ajatuksiani. Usein jään vaan ihmettelemään, (niin kuin sinä) mistä tämäkin tuli mieleen- kuten henkilö unessa jota en ole nähnyt yli kahteenkymmeneen vuoteen. Ennen olin usein unissani ulkomailla, tai kaupungissa jonka tiesin mutta joka ei ollut yhtään samanlainen.
Muuten tuosta talounesta tuli mieleen, että jostain luin talon unessa tarkoittavan ihmistä itseään? En tiedä.
-
Kiitos.
Juu, talo muuten taisi ollakin mm aikanaan pääsykokeissa...että se jotenkin tulkittiin millaisen oli piirtänyt...oliko sulkeutunut vai avoin jne...nyt se tulikin mieleeni.
Vaikka mun pääsykokeista on jo aikaa kulunut ja vettä virrannut joessa jonniin verran.
Enpä olisi muistanut ennen kuin mainitsit talokommenttisi.
Mulla on joskus erilaisia tieosuuksia joita ajan....tai sitten myös kaupunkeja ihan tarkasti muistettavia, joissa en ole ikinä käynytkään.
Ihminen kummallinen kokonaisuus.
Ei ole pelkkä fraasi, että kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Ja tosiasia sekin, että missä unenvaiheessa herää, niin kaiketi muistaa tai ei muista unta.
Sekin jännä, että joskus noustessaan muistaa, mutta ei enää keittiössä kahvinkeittopuuhissa muista yhtään.
Ja taas joku uni vaikka ihan lapsena, muistan edelleen ihan tarkasti.
Ja muutaman aikuisenakin nähdyn piiruntarkasti.
Mutta moni uni tulee ja menee, ilman että jäisi selkeitä muistijälkiä.
-
Siunausta, lepoa ja paranemista kaikille sairastavaisille! :039:
On teillä aika kovaa flunssaa...ja ns. perussairauksiakin.
Itselläni ei ole ollut kovaa flunssaa vuosikausiin...kaikenlaista muuta kylläkin.
Lapsuudessa oli kyllä kovia flunssia yli sietokyvyn välillä, oli hankalia houreitakin.
-
:039:
Mulla oli 9 vuotiaana keuhkokuume ja olin paikallisessa terveyskeskuksessa kun kuume oli hirmuinen.
Olin kuulemma puhunut ihan mitä sattuu, eli houraillut.
Mutta oli kahden hengen huone ja kaverinani siinä vanha, mukava nainen.
Vaihdoimme aina leivät...kun olin jo tullut tajuihini...sain pehmeää leipää mitä hänelle tuotiin ja annoin oman ruisleivän hänelle.
Hänen miehensä kävi katsomassa ja jutteli aina minullekin, olivat lapseton pariskunta.
Meistä tuli sitten Ainon kanssa kirjeenvaihtokavereita...hän kertoi joskus kirjeessään, että rukoilee Jeesusta, kun sinulle eli siis minulla oli kokeet tulossa tai muuta.
Nyt Aarne ja Aino lepää siellä lähellä mihin isäni maallinen tomumaja aikoinaan laskettiin.
Muistan, kuinka aina pikku tyttönä odotin Ainolta kirjettä.
Isäni toi, kun oli postinjakajana...ja isä osti mulle aina kivoja kirjekuoria ja kirjepapereita, ostipa pian tuon keuhkokuume-episodin jälkeen kivan keltaisen Brother merkkisen kirjoituskoneenkin mulle.
Isä osti mankankin, kameran, kiikarin, peilipöydän, kivoja laukkuja ja mekkoja (jotka olivat pikkuiselle Neidille eli minulle tärkeitä)..laskukoneen ja sellaista kaikkea rekvisiittaa.
Isä teki leikkimökin ja keinut, puujalat...pajupillit ja kaaripyssyt, kaarnalaivat...veljelleni puusta kuorma-autoja ja muuta.
Isä.
Nyt on vielä äiti.
Ja veli.
Heille kuuluu oma kunniansa, mutta en nyt ala kronikkaa kirjoittamaan, sentään.
-
Koskettavaa historiaa, kiitos jakamisesta! :eusa_angel:
Minullakin eka kirjoituskone peltinen pieni Brother...ei ole enää tallessa.
-
:eusa_angel:
Siinä kirjoituskoneessa oli sellainen nauha, että sai punaista ja mustaa fonttia.
Sekös oli kivaa, kun kymmenvuotias tyttö saa punaisella välillä kirjoittaa.
Kiitos Isälle, omalle isälle.
Ja Taivaan isälle.
Abba.
-
Mun koneessa ei ollut sitä vaihtovipua, pelkkää mustaa kirjoitusta...
kuten täälläkin välillä... :003:
-
:icon_eek:
Testing, testing...kokeilen punaista fonttia, ihan leikilläni.
Lapsuuskirjoituskoneeni muistolle.
Ja perinteitä kunnioittaen. :icon_cool:
-
Älyttömästi vattuja :icon_eek:. Piti käydä ennen päivällistä vähän kävelyllä vain, mutta eipä ruoka sitten meinannutkaan maistua kun kävelylenkki oli muuttunut ahminnaksi puskien ääressä. Eikö niitä kukaan muu nykyään kerää?
-
Hyvä, että sinä löysit vattuja, kun vn jossain ketjussa kertoi, ettei ollut löytänyt ajellessaan ja tsekkaillessaan vadelmapaikkoja.
-
^Jos ne ajellessa vilahtaa liian nopeasti ohi? Minä vain rauhallisesti kävellä lyllertelin :003:
-
No niinpä...kai olin liian ranttu, yritin siikuroida jotain isohkoa aukeaa...
Koitan alkuviikosta etsiä nöyrästi pienemmältä alueelta.
-
Kyllä meillä on vattuja kerätty ja suoraan pensaasta syöty. Kahta laatua: puoliksi ostetuista pensaista, mitkä vähän villiintyneet ja puoliksi maatiaisrotuisista pensaista. Antavat hyvän maun omaan mehuun.
-
No nyt rohkaistuin kysymään yhdeltä "riittävän tutulta" paikalliselta vihjettä vadelmikosta...
jippii...kertoi...nyt sitten vaan karttaa tutkimaan... :023:
-
Pankkiasioinnin yhteydessä liikuimme myös torilla ja sen lähistöllä. Ostimme vadelmia, mansikoita ja kantarellejä. Vasta kun olimme pois lähdössä huomasin että keskellä toriaukiota oli pysäköitynyt Poliisin pakettiauto. Ei tullut pelkoa missään vaiheessa.
Onhan täälä Lahdessakin vastaanottokeskus hennalassa, mutta kyllä sen asukkaita nyt tarkkaillaan entistä tarkemmin.
Muutamat tytöt ovat kertoneet saaneen vislauksia ja huutelua kuullakseen, mutta kahakat, os niitä on ollut, ovat heidän keskinäisiään.
Myyjissä on paljon aasialaisia, myös Intiasta. Elantonsa ansaitsevat itse , joten ovat minun puolestani tervetulleita.
Kerjäläisiä on vähänlaisesti tänä vuonna.
-
Joo, mulla ei vieläkään anna sisu, kunnianhimo, ylpeys...mikä lienee...periksi että lähtisin
vadelmat torilta hakemaan.
Vaimo kyllä sitä mieltä ettei niitä tarvitse, mustikoita ihan kohtuullisesti kerättynä.
Mutta kohta meinaan lähteä ennestään tutulle paikalle katsomaan uusiksi...raakilevaiheessa
siellä näytti huonolta...
Tosin, mustikatkin taisi paisua isommiksi kypsymisvaiheen loppupuolella.. :icon_biggrin:
-
Katsotaan n. kahdeksan vuoden päästä joko sinulla on marjat ostossa !
Ei mekään nuorna miesnä. :003:
-
Minulta meni tarinani yhäpperään, en sitä löydä. Se olisi kertonut tikapuiden teon ja niiden seinän vierelle viennin sekä samassa yhteydessä toteutetun vanhojen kalujen tuonnin rantteelle. Zetorini jaksaa kaiken sen, missä itseltä voimani uupuvat. Tarinassa olisi ollut lyhyt osio ns hevosten purilaista, joita etulinjan miehet sodassa monesti joutuivat käyttämään. Nuorena miehenä Korpuksessa meillä oli yksi harjoitus, missä muutamille hevosille teimme mainitut purilaat.
-
Katsotaan n. kahdeksan vuoden päästä joko sinulla on marjat ostossa !
Ei mekään nuorna miesnä. :003:
:icon_cool:
Olen teitä kaikkia nuorempi mutta en tunne syyllisyyttä toriostoksistani.
Ja äitini ostaa ja niistä jaetaan.
Ja joskus joku saattaa yllättää ja tuoda marjasangollisen, puolukkaa, joskus mustikkaakin.
Kiitollisin mielin otan vastaan.
Jos itse joskus jotain voin vastaan tehdä heille.
-
Elämä on sellaista että tultiin taas ryminällä alas, maan alimpaan paikkaan, monttuun.
Vaikka korkealla avaralla mäellä olinkin, hiljaisuutta, mahtavat näköalat järvelle,
neljä kurkea suoritti ylilennon....nämä mahtavia juttuja, kokemuksia...
Mutta, mutta...ylpeys käy lankeemuksen edellä...en saa käsin poimittua juuri mitään...
Ei siis puhuta mistään kahdeksasta vuodesta...ei sinne päinkään
:'(
-
Mä käväsen tallinnassa tänään, pikkasen kesän matkailujen jälkeen vielä on meno päällä. Eckeröline mainostaa 10€n piväristeilyjä ja sen aion tehdä, passin kaivoin jo esiin ja pian 7 jälkeen hyppään sporaan.
-
Foorumi nukkuu pate valvoo :icon_biggrin:.
-
Minä heräsin 5.50 nukuttuani lähes yhdeksän tuntia.
Tänään olisi autolla käyttöä meillä molemmilla, kun kumpainenkin menemme liikuntaharrastuksiimme. Kuskaan Matin 8.30 alkaan curling-peliin, 'ukko-sellaiseen'.
Oma kuntosaliohjaus alkaa 10.00.
Tein jauhelihapihvit ( rasvatonta nautaa) jo eilen ja Matti keittää perunat sitten kun on kotoutunut kaverinsa kyydillä.
Nyt täytyykin laatia lukujärjestys näiden säännllisten menojen tiimoilta.
Kahvit on jo juotu ja Aamuvirsi valittu. :kahvi:
-
Minulta meni tarinani yhäpperään, en sitä löydä. Se olisi kertonut tikapuiden teon ja niiden seinän vierelle viennin ...
Ootko miettinyt alumiinitikkaiden hommaamista? Ovat köykäset eivätkä lahoo.
-
^
Semmoisista palotarkastajakin kehui. Mutta ne maksavat ja meillä on rämeellä sopivia puita elämänajaksemme. Juuri tuollaisista pikkuhommista olen erityisen kiinnostunut. Jos määrättäisiin ojaa kaivamaan tai tekemään levyn päällä valumassaa, niin silloin tilaisin alv-palvelua kulloiseenkin tarpeeseen.
-
Tutustuminen uuteen kuntosaliin, sen ohjaajaan ja laitteisiin on nyt takana. Paikka on uusi, siisti, raikas ja laitteita on runsaasti.
Tässä tulikin nyt todella ' lukujärjestyksen ' laatiminen tarpeen jos, kuten suositus on, käyn kolme kertaa viikossa aamupäivänä salilla. Silloinhan minä yleensä kokkaan !
Tiistaisin ja torstaisin olen koko päivän kotona , sekä viikonlopun. Täytyy kauppareissut järjestää näiden mukaan, ja siirtää ruoan valmistus iltapäivään. Siis edellispäivänä ruoka seuraavaksi päiväksi.
Minä aloin isomummona vasta kuntoa kohottamaan. Ohjaaja oli sitä mieltä, että pohjakunnon vielä vähän kohottua, aloitan voimaharjoittelun. On kuulema hyvä näin estää esim. kaatumisia, joita tapahtuu kun ns. nopeat lihakset ovat heikentyneet, ja näinhän minullekin pääsi käymään. Sairauteni eivät ole esteenä.
Matti on vähän ' ymmyrkäisenä' näiden juttujeni kanssa. En kyllä bodariksi rupee, sellaisen näin salilla. Ei kiitos !
-
Kuulostaa hyvältä tuo kunto-ohjelmasi.
Varmasti on hyvä asia.
---
Kävin apteekissa, tk;n vastaanotosta hain eilen sinne diabeteshoitajan tuomat ja tilaamani jutut.
Ja osuuspankissa veljen asioilla.
Ja kaupassa.
Eli jo jaksan "vähän" mutta en vielä "paljoa" mutta kuitenkin kahvi maistui kun tulin, ostin kaupasta voisilmäpullaa, kun ne houkutteli siinä kaukalossaan, irtomyynnissä.
Yön sain melko hyvin nukuttua, välillä tulee vielä yskänpuuskia, mutta luulen, että selvisin tästä flunssasta hiukan helpommin kuin esim. kahdesta edellisestä, ne oli tosi lujalle ottavia.
Ihan oikeasti tuli jossain vaiheessa niiden aikana mieleen, että tokenenko enää ikinä, voimat oli silloin täysin finito.
---
Hyvää tätä päivää ! :039:
-
Se saattoi olla sitä samaa virusta joka minut tainnutti tykkänään alkuvuotena. Sen takia nyt tämä kuntoilu on aloitettu, että saan voimaannuttua niin että nämä kotihommat jaksan.
Myös vanhempi tyttäreni kertoi ettei ikinä ole ollut niin voimaton kuin helmi-maaliskuun vaiheessa samaa sairautta potiessaan.
Tietääköhän terveysviranomaiset onko virus ollut tavaomaisista poikkeava. Meillehän se tuli vaikka oli rokotukset.
-
En tiedä...
Mulla ei ole rokotusta ollut nyt.
Saatoin saada tyttäreltäni tämän, hänellä alkoi myös kuin itsellänikin, kurkkukivulla, ankaralla kurkkukivulla.
Olimme kaikin poikani perheen luona ja laitoin siellä ruoan kun he saapuivat iltapäivällä, sanoin jo ennakkoon miniälle ja pojalle, että mä voin laittaa safkat kun miniällä oli iltavuoroviikko. Olimme saman pöydän ääressä siellä...ja sitten he palasivat "minun" kauttani sunnuntaina...halattiin lähtiessä kuten tavataan aina tehdä niin. Ja sitten viikko sitten tiistaiaamuna ankara kurkkukipu ja nenä tukossa.
Tyttökin sanoi, että oli kovana päällä lentsu hänelläkin...ja pojallani oli myös mutta melko lievänä...vävy ja miniä eivät saaneet...Pikku Neidillä hiukan tukkoisuutta ollut, mutta sen on voinut saada päikystäkin kyllä.
Pikku Mies samoin hiukan nuhainen, ei paljoa.
Mutta nyt jo huojentaa...ne pari edellistä flunssaa kesti yli 2 viikkoa.
Hunajaa olen syönyt...ja mustaherukkamehua kuumana...valkosipulin kynsiä...Ibumaxia...aluksi Bafucinia...ja Otrivinia...
Mutta nyt tuntuu jo, että "elämä alkaa voittamaan"...joskin väsyn helposti vielä ihan olemattomistakin ponnistuksista.
Mutta parempaan ollaan menossa.
Päätän taas tähän tällä erää raportointini. :icon_eek:
---
Hyviä bodauksia ja muita kuntoiluja salilla, Riitta....vaikket ihan bodariksi meinaakaan ruveta ! :icon_cool: :039:
-
Hyvä että olet paranemassa! :109: :039:
-
Ehdottomasti juuri näin.
:026:
-
Siltä näyttää! :icon_wink: :kahvi:
-
Tänään tuli käytyä tunnin kävelylenkillä pitkästä aikaa...sopivasti ennen sateen alkua... :023:
-
Pilvinen päivä, olen kuitenkin nyt saanut kokea sellaista että sisälläni paistaa aurinko.
Saan elää anteeksiantamuksessa ja armon varassa, on kiitollinen mieli. :eusa_pray:
Siunausta ja hyvää tätä päivää foorumiystäville! :039:
-
Kiitoksia kovasti, hyvä juttu.
On sellainen väliaika: ei lähdetä vielä reissulle, vaan Kaariina poimii vattunsa ja mustikkansa. Minun pitää källäillä kartanossa. Onneksi istutimme 70-luvun lopulla kuusia ja mäntyjä tähän pihapiiriin, niin nyt on hyvä aika tehdä apuväliharvennuksia, että jätetyt puut saavat järeytyä kunnolla.
Männyt varsinkin ovat vantteraoksaisia ja pihkaisia, mutta yritän "etäältä" pöllejä käsitellä siis pokaralla heittelemällä. Ihmettelin, että miksi on lopulta niin kumma kävellä. Porstuan kivillä syy selvisi, kun olivat menneet sukat ihan sylttyyn, ties miltä vuosikymmeneltä taappäin, ja lopun saappaitani täytti uusi, kaunis terävän moottorisahan terän lastu. Oli siellä tietysti jalkanikin kummassakin saappaassa.
Sanoisin, että kyllä kunnolla pehmenin. Tein vanhan temppuni ja keitin väkevän kahvin enkä mitään sumppia ja otin Kaariinan leipomaa nisua. Muinoin kohortissa vihreitten sisarien munkkikahvit pystyivät samaan ihmeeseen.
-
Joo, olen varsin herkkä tunneihminen, luulisin niin, mielialani saattaa vaihdella
laidasta laitaan nopeassakin syklissä, ja varsin pienistäkin syistä.
Ja yksi mikä mulla selkeästi mielen vaihteluihin vaikuttaa, on jatkuva hormoonilääkitys.
Nyt näyttää että alkaa tihuuttamaan.
Se vaan vahvistaa juuri tekemääni päätöstä, että tänään ei lenkille, ei marja- tai sienimetsään...
vaan, syyskauden uimahallireissujen avaus!! Jep, saapas näkee miten sujuu.
Rohkeasti vaan yritän jatkaa siitä mihin alkukesällä jäin.
-
Ostin tähän omaan kotoiseen ' kunnon saliin' Prismasta tasapainolaudan ja kuminauhan. Lauta on lentävän lautasen mallinen, eikä maksa kuin kympin. Kuminauha on sitäkin halvempi, medium-malli on vihreä ja noin 8 euroa.
Nämä nimittäin puuttuva Easy Fitistä. Mummojen tarpeisiin ovat hyvät ja halvat.
Kyllä oikeat bodarit, nyt kun olen nähnyt, lyövät hirveän paljon rautaa tankoihin. :icon_rolleyes:
Tahti on nopea ja ähkäisyt vihaisia.
On siellä meitä mammoja ja pappojakin. Erotumme kyllä melkoisesti näiden edellämainittujen ja pinkkivaatteisten pimujen joukosta. Pimut ovat yleensä kahdestaan, ja puheen pulina on juoksumatoilla melkoinen.
Hajahavaintoja kahdelta ensimmäiseltä päivältä. Lievää sarkasmia.
-
Minulla saattaa syksyn mittaan kuntosalireissut myös lisääntyä tuonne parin kilsan päähän.
Kävi niin että mulle aika tärkeä kuntopyörä sai kylppäristä väistyä tilaa viemästä,
asiasta keskusteltiin kyllä, mutta hallitus päättää sisustusjutuissa.
Kuntosalilta löytyy soutulaite, se minulle loistolaite!
-
Soutulaite on minullekin hyvä. Hartiat ovat heikot nykyään. Entisistä verkkojen soutamisita on jo vuosia, sillä Matin veli tunkeutui minun reviirilleni.
-
Jaksoin käydä kaupassa.
Alkaa olo tuntumaan jo friskaantuvan flunssasta.
Mutta edessäni iso lasi jälleen lämmintä mehua ja muutama valkosipulin kynsi.
Ja pari pikkulusikallista hunajaa jo otin.
-
Hyvä juttu, paranemista edelleen, kauan on kestänyt. :eusa_pray: :039:
-
Syyskauden eka uimahallireissu tehtynä, tunti altaassa vanhaan malliin, rankkaa oli,
ja vauhti ehkä hidasta.
-
Suunnitelmissa ruohonleikkuuhommia, ellei tule sadetta.
Ehkä huomenna uimahalliin uusiksi, että pääsisi siinä taas alkuun, takkusi kyllä eilen.
-
Kävimme haudoille viemässä syyskukkasen ja kimpun punaisia pihlajanmarjoja.
Kävelimme tarkoituksella pidemmän reitin kautta ja näimme mm. sinne haudattuja sankarihautoja ja Mannerheimristin ritarien hautoja.
Varsinainen sankarivainajien hautausmaa on Ristinkirkon mäellä. Nämä ovat niitä jotka ovat kuolleet sotavammoihin myöhemmin.
Eräs vainaja oli syntynyt 1949. Sitä pohdimme, kun siihen tuli kaksi seurakunnan työntekijää jotka kertoivat tämän olleen lento-onnettomuudessa kuollut rauhanturvaaja, muist. 1970-luvulla kuollut.
Siellä oli hyvin kaunista, ja raikas tuuli vilvoitti kävijöitä kuin myös työntekijöitä.
-
^
Varmaan hieno kävelyretki. Täälläkin tuulee vilpoisasti pääpohjasta. On alettava pitää kunnolla vaatetta yllä, että alkusyksyn flunssa ei yllättäisi,
-
Päivä jo puolessa, eikä ole ruohoa leikattu vieläkään...mutta vasta iltapäivällähän ruoho
leikkauskuntoon kuivahtaa.
-
Hiljolleen toipuminen edistyy.
Nyt jo maistuu kahvi, jota siemailen parasta aikaa. :kahvi:
-
Tuntuu ihan ihmeelliseltä.
Kun kahvi maistuu taas niin hyvältä reilun viikon kahvittomuuden ja kofeiinittomuuden jälkeen.
Lienee merkki, että vielä minä paranen kokonaan tästä...muuten jo suht ok olo, mutta nuo kiusalliset yskänpuuskat haittaavat puhumista.
Puhelimessakin äsken...meni jonkin aikaa puhuen kunnes aloin yskimään ja sanoin, että nyt pitää lepuuttaa taas...kun malttaisi olla hiljaa, niin ei niitä puuskia niin enää tulisikaan.
Raportointia ja tilannekatsausta.
-
Hyvä juttu että alat olla terve, kauan on kestänytkin :109: :039:
Tulipa ruohoa leikattua tässä rivarilla ja kotimökillä, loistosää siihen hommaan
-
:eusa_angel: :039:
Kiitoksia.
Tuntuu hienolle kun jo jaksaa olla ylhäällä ja ei ole kaiken aikaa tuskanhiki ja lämpöä.
En saisi valittaa pienistä...mutta tämä flunssajuttu ei ole minulle koskaan oikein helppo.
Olen ollut muutaman päivän kuin haamu, hiippaileva haamu.
-
No, tuntuu olevan rankkana flunssat sinulla, onneksi nyt alkaa olla ohi... :eusa_pray: :039:
-
Jospa se tästä taas...pääsisi omaksi itsekseen. :039:
-
Mutta silti, taidan nyt ottaa hetken ihan vaan taas levon kannalta.
Hyvää iltaa toivottelen tänne kaikille. :039:
-
Tänään on hääpäivämme. 48 vuotta on täynnä onnellista liittoa. Liiton tuloksena on neljä lasta kolme poikaa ja lopuksi yksi tyttö. Lapsenlapsia on myös neljä kolme poikaa ja yksi tyttö ja yksi tulossa, kumpi se on en tiedä vielä.
-
Sydänlämpöiset onnittelut ja siunausta sinulle Seppo ja vaimollesi ja koko sinun perheväellesi.
(http://www.vikki.pp.fi/BirgitMummu/Animaatiot/1Kukat/KukkaD.gif)
-
Onnea Seppo ja vaimo hääpäivän johdosta! (https://www.cosgan.de/images/more/flowers/068.gif)
-
Se oli silloin rakkautta tositarkoituksella jo nuorella iällä.
Onnittelut teille meiltä , joilla etumatkaa liki 6 v. :icon_exclaim: (https://www.cosgan.de/images/midi/engel/g015.gif)
-
Meilää on mökin seinässä huoneentaulu: The first 50 years of Marriage are Always the hardest.
Parin vuoden päästä helpottaa. Sitä kannattaa juhlia.
-
:icon_lol:
Sitten saa pian jo sinuakin onnitetella kera vaimosi.
Havaitsen, että fooriumin väki on suureksi osaksi kelpo avioissa.
Hyvä niin.
terv. nimimerkki Yksinäinen lintu aamulla madon nappas
-
Typykät tulevat tänään ip. hoitoon, mitä nyt hoitoa pian 7 ja 8-vuotiaat tarvitsee.
Seuraa ja rakkautta, ruokaa ja jäätelöä, ehkä yöpymispaikankin.
-
Se on parasta....nuo mainitsemasi asiat:
"Seuraa ja rakkautta, ruokaa ja jäätelöä, ehkä yöpymispaikankin"
Uskon, että he muistavat aikuisinakin kaiken tuon hyvällä...vuosi vuodelta aina vaan parempina asioina.
Läsnäolo on tärkeää.
Seura ja rakkaus lapsille.
Ruokaa ja jätskiä unohtamatta...ja yökyläily, kaikki arvokkaita asioita. :039:
-
Tänään täyttää vanhmpi tyttäremme 53 vuotta. Hänkin on jo viiden lapsen mummi.
Muistan hyvin sen päivän tapahtumat ja sään mitä oli vuonna 1964. Silloin ensisynnyttäjää pidettiin laitoksella levossa kuusi vuorokautta.
Kun tulimme vauvan kanssa kotiin oli syyskuun 1 päivä, ja koululaiset aloittivat koulun ja muuttolinnut palailivat etelään. Oli viileä päivä se.
-
Se on parasta....nuo mainitsemasi asiat:
"Seuraa ja rakkautta, ruokaa ja jäätelöä, ehkä yöpymispaikankin"
Uskon, että he muistavat aikuisinakin kaiken tuon hyvällä...vuosi vuodelta aina vaan parempina asioina.
Läsnäolo on tärkeää.
Seura ja rakkaus lapsille.
Ruokaa ja jätskiä unohtamatta...ja yökyläily, kaikki arvokkaita asioita. :039:
Tämä kaikki koskettaa ja tuntuu hyvältä!
Ehkä saan tätä elää vielä myös omien tylleröiden kanssa, ovat vaan niin kaukana...
-
Onnea ja siunausta syntymäpäiväsankarille ja äidille...isälle ja kaikille teidän perheen jäsenille !
(https://www.cosgan.de/images/more/flowers/s110.gif)
-Itse myös muistan kun esikoiseni syntyi (tooki muidenkin kohdalta)..mutta se ensimmäinen lapsen syntyminen oli jotenkin niin ihmeellistä.
Kaikki uutta. Ja se onni ja ilo kun sai vauvan vatsan päälle...ja eka kiljaisu...se kun ilmoitettiin, että poika tämä on...(olisi ollut yhtä ihanaa tytönkin kohdalla)
ja se miten hyvin vierihoito-osastolla pidettiin.
Olin niin onnellinen odottaessani ja imettäessäni ja kasvattaessani.
Kaikkia lapsiani.
Sellaista täyteläisyyden tunnetta ja aikaa.
Vieläkin iloitsen heistä.
Vaikka yksi, siis esikoiseni on jo siellä perillä.
---
Nämä muistelot täällä, surua ja iloa elämässäni koskien hoitavat haavojani ja ilahduttavat hyvistä muistoista kirjoittaessani.
-
Tämä kaikki koskettaa ja tuntuu hyvältä!
Ehkä saan tätä elää vielä myös omien tylleröiden kanssa, ovat vaan niin kaukana...
:039:
Varmaan voit kokea yhdessä olemisen iloa ja riemua.
Harmi, kun lapsenlapsesi ovat kaukana.
Minulla toinen lapsenlapsi on suht lähellä, toisen luokse saan autoilla pidempään, mutta autoilu on minulle toisaalat kuin "elämäntapa ja harrastus"
-
:039:
-
"Perjantaiharkat" alkaa justiinsa...ilman minua...sopiva fiilis puuttuu...ja onhan sitten
soraääni poissa...tai luultavimmin homma kaatuu ilman minua... :003:
Tosin...kanttori ei edes pahoitellut asiaa kun tekstarin laitoin... :icon_eek:
-
Ensi kerralla sitten taas olet mukana laulamassa.
Kanttorikin sen arvasi. :039:
-
Kiitos! :039:
....ai niin...ettei vastannut että "kiitos riittää" tai "pysy sitten poissa"
-
Eiköhän liene selvää, että sinulla on vakiintunut paikka siellä harjoituksissa ja lauleloissa.
Tietävät laulukaverisi ja kanttorikin asian.
-
Kiitos! :eusa_angel: :039:
-
Kun esikoiseni syntyi vaihdoin samana päivänä Kadetin Saab 96n, kätilöopistolla vaimolle näytin yläkerrasta ikkunasta millä heidät vien kotiin kun aika koittaa. Taitaa miehillä olla eri tavat peilata asioita kuin vaimoväellä.
-
Autoihin minäkin aika paljon ajan kulkua ilmeisesti hahmotan, vaikka vuodet siltikin kateissa.
Noh, eka auto, keltainen opel kadett liittyy vuoteen -73....muuta en sitten muistakaan....
enkä sitäkään helposti että monesko auto nyt on menossa...noin miljoona kilsaa ajettuna,
sen joskus laskeskelin...kuten numeroihmiselle toki kuuluukin...tosin tilastoja ei ole,
luovuin niistä sen jälkeen kun sanottiin että ne ovat epäterkempia kuin emävaleet..
Hyvää tätä päivää kaikille foorumilaisille! :eusa_angel: :039: :109:
Ja kiitetään Herraa terveydestä, levollisesta pyhäpäivästä!
-
Autoiluun liittyy minunkin päiväni sen verran, että Matti lähtee halukkaasti kuskiksi kun käyn Leena-ystävääni tapaamassa. Niin tänäänkin. Ajan kyllä mielelläni nämä pikku tarpeeni kauppaan, kirjastoon, salille ja seuroihin, mutta kun on tämä näkövamma, ja tänään se taas haittaa enemmän kun on häikäisyä, niin Matti saa ajaa.
Leena oli nyt väliaikaisessa palvelutalossa jossa kunto asuminen jatkon suhteen kartoitetaan. Kovasti hänellä on ikävä omaan kotiin, jossa kolme kissaa häntä odottavat. Niin ei taida kuitenkaan onnistua käymään, vaikka nyt vaikutti paljon paremmalta kuin kaksi viikkoa sitten.
Oli niin suloista kun hän halusi puhua avoimesti elämän ja kuoleman asioista.
-
:039:
Elämän ja kuoleman asiat.
-----
Minä nukahdin ja nukuin likipitäen parisen tuntia kai.
Mutta flunssa parempi, eli toivun jo melkein.
Vaikka viime yön nukuin hyvin, silti kai univelkaa kertynyt ja toisaalta lentsu vienyt voimia. :kahvi:
-
Tuli käytyä pikipäin sienimetsässä, loistosää kävellä hissukseen reilu puoli tuntia.
Noin 20 limanuljaskaa löytyi, ehkä ensi viikolla lisää.
-
Tulin salilta. Aloitus oli vaikeahkoa viikonlopun istumisten jälkeen, polvet kipuilivat, mutta annoin kipuilla, ja sitten ne vähitellen talttuivat.
Ohjaaja kertoikin että polvien kipuiluista ei tarvitse olla huolissaan, ne tarvitsevat liikettä.
Sitä ne saivatkin, ja jalkavoimat kasvavat. Niskaa ei salilla saada kuntoon, ja ylävartalon harjoittaminen tulee olla maltillista. Sen olen saanut ' kantapään kautta' huomatakin. Jos yhtään temmon tai rehkin voimilla, seuraa päänsärkyä ja sairas silmä reagoi.
Kiva siellä on käydä, tuttuja on ollut joka kerran. Nyt oli ent. naapuri jota tapaamme myös kirkossa. Ikämies ja hurjan timmissä kunnossa.
Sali-aamuina tunnen kotiin tultua, että olen saanut ' jotakin tehdyksi'. Se piristää ja kotityöt alkavat maittaa paremmin kuin sohvalta noustua.
Ohjaajalla on T-paita jossa teksti: Sohva vai sali ?
-
:eusa_angel: :039:
Olet jo pidemmällä kuin aloittelija näissä kuntosaliharjoituksissasi.
Hyvää liikuntaa ja monipuolistakin...ohjaajan / personal trainerin ohjeistuksilla.
-
Höh ! En tiedä, enkä viitsi vertailla. Vain itseni kanssa teen testejä josko rauta kevenisi.
Olen minäkin ! Aloitan liikuntaharjoittelun 74-vuotiaana. Ennen en viitsinyt kun ei ollut pakko. :017:
Matti oli imuroinut sillä aikaa kun olin poissa. Minä otin staattisen pölyhuiskan kanssa kaikki pinnat ja pesin kylpyhuoneen ja keittiön. On järkevämpää siivota maanantaina kun tylleröt ovat luonamme viikonlopulla.
Kyllä ruoka taas maistui hyvältä, vaikka olikin enämpi Saarioisten äitien valmistamaa.
-
:icon_cool:
Tarkoitin, että olet jo päässyt hyvään alkuun kuntosalilla, kun olet käynyt muutamia kertoja.
Toista se on mulla, en ole piiiiiitkään aikaan ollut salilla ja muutenkin liikunta välillä vähissä,
Ja nämä pari viikkoa ihan minimissä.
-
Mulla kyllä kuntosali ja uimahallikin vielä odottaa vuoroaan...marjastus ja sienestysaika
kai lösähdytti...pyöräilykin jäänyt tauolle...
-
:icon_cool:
Tarkoitin, että olet jo päässyt hyvään alkuun kuntosalilla, kun olet käynyt muutamia kertoja.
Toista se on mulla, en ole piiiiiitkään aikaan ollut salilla ja muutenkin liikunta välillä vähissä,
Ja nämä pari viikkoa ihan minimissä.
No, vain ne kahdeksan kertaa siellä seniorien kuntosalilla, ja tänään vasta neljäs kerta EasyFitissä.
Saa nähdä pysyykö into näin hyvänä jatkossa, mutta nyt tietyt pienet muutokset ilahduttavat ja innostavat.
Ai, sinäkin olet käynyt kuntosalilla ? Ehkä muutkin ovat ymmärtäneet hoitaa itseään
siitä kuitenkaan mainitsematta. Uimahalli taitaa olla monien mieleen, mutta se ei ole minun makuuni.
Minä kyllästyin samojen katujen ramppaamiseen yksikseni. Matin kanssa liikkuminen ei nosta fyysistä kuntoa, vaikka on muuten kivaa. Matti ei nilkkavaivaltaan saa pidettyä vauhtia. Vain polkupyörällä hän kuntoilee.
Astmani on sellaista sorttia, että pyöräily eikä hiihto sovi, mutta kuntolaitteet se sietää ihmeen hyvin. Pidän pieniä taukoja jokaisen 15 tehdyn harjoitteen jälkeen.
-
Lämmityskausi leivinuunille taisi alkaa. Pirtti kolistuu, kun yöllä lämpötila laskee vaikka nyt 6:eenkin asteeseen. Pienellä puumäärällä saa sisälämmön tuntumaan kivalta, liian kuuma on sekin hankala yöllä.
-
Tänään on ohjelmassa silmänpohjakuvaukset, siis määräaikaistarkastus. Toivottavasti ei löydy mitään. Ei ainakaan ole mitään oireita.
-
Otettava levon kannalta, on puhti poissa nyt.
-
Auto huollossa.
Tosin varaosa piti maanantaina tilata, kun aikaa soittelin sinne.
Eli huomenna varmaan sitten työn alla kärry.
Pilvistä mutta poutaa.
-
Löysimme herkkutatteja, voitatteja, kehnäsieniä ja keltahaperoita. Tyttren pensaissa oli runsaasti punaherukoita, eikä juuri olleenkaan muuta. Luumuja näytti olevan, mutta aivan raakoja vielä.
Sienet on jo perattu ja säilötty, sekä huomiselle suualle sienikastike valmistettu. Viinimarjat jätämme huomiseksi.
-
Hyvä saalis sienistä ja punaherukoista teillä. :eusa_angel:
-
Kaariinalla on ollut säilöntäjuttuja, joten pääsin :003: yksin rantepuun hakuun Peipporämeelle. Mestat ovat hyvät, vaikka itse sanonkin. Juha Mieto aina "kehuu" jonkun sanoneen jotakin. Hän tarkoittaa, että "joku sanoo". No, palaanpas puuhommiini eli kaadoin 4 koivua ajouran vierestä ja pätkin ne sekä nakkelin lavalle. Rantteella minulla on muutaman päivän hommat koivu- ja honkapöllisavottaa. Zetori piti tietenkin ohjastaa talliinsa.
Sitten, kerta talven pakkaset ovat joskus tosiasia, poistin vedet Poksin wc- tankista ja kuumanveden boilerista. Jaksan vielä puhaltaa pienen vaunun vesiletkujen läpi, että sinne ei jäisi jäätyvää. Vettä oli yhteensä ämpärillinen. Hymerin kanssa käytin ilmakompressoria riittävän paineen saamiseksi. Talon "alkuperän vesilähteen" eli kaivon tyhjäsin pumpulla 230 V. Muuten toisen kerran tälle suvelle, yritän näin pitää kaivon veden kunnollisena jopa talousvedeksikin. Vettä on kaivossa vain 2,5 kuutiota, mutta saa siinä pumppu höristä ennenkuin tyhjä :003: lorisee. Pitkä sähkötön kausi, niin oma kaivo on tarpeellinen. Sota-aikakin voi tulla. Minulla ei ole armolahjaa sen ennakoimiseksi, mutta ei muillakaan ole varmaa tietoa, että nyt olisi ikirauha.
-
Mukavaa luettavaa. :eusa_angel: :039:
Arjen touhut ovat tärkeitä.
Minä aina niin ainakin ajattelen.
Nyt kun ollut tätä flunssaa, niin olen ajatellut, että on hyvä kun on puoliso joka auttaa silloin kun itsellä on voimat finito.
Arvokas asia on avioliitto.
P.S
Siis olisi hieno asia jos olisi se puoliso.
Toim. huom.
-
Näistä teidän kirjoituksistanne, päivittäisistä hommeleistanne lukiessani en voi olla ihailematta sitä kuinka "kivasti" kirjoitatte puolisoistanne.
Ja nyt en teitittele sinua 1944....vaan muutkin kirjoittavat kumppaneistaan kunnioittavasti.
Se on arvokasta.
-
Kiitos, kiitos. Omista koetuista asioista on helpoin tapa kirjoittaa. En ole uutta luova henkilö. :039:
-
:eusa_angel: :039:
Ne maistuvat elämälle, elämältä.
-
Näin on :039:
-
Minäkin sain tänään ison läjän omenahillotäytteellä pullasarvia...ihan ilmaiseksi...
ilman omaa ansiota...osaanko arvostaa ja kiittää...olla avuksi...
Minunkin pitäisi opetella leipomaan itselleni...vaimo saisi keskittyä vaikeampiin gluteenittomiin...
Hän on voinut nauttia vain pullan tuoksusta...ei enää mausta...
Kyllähän minä itseni aika huonoksi keittiöihmiseksi koen ja tunnen...
Ajoittain kyllä vahvasti haluaisin olla mukana, taitavampi...mutta oma sairaus rajoittaa
käsillä tekemistä aivan liikaa...
Tuntuu että taakkani on suurempi kuin kantaa jaksan...
-
Tuokin sattuu kyllä lujaa...kun toinen on ollut leikkauksessa eikä meinaa toipua ja parantua...
ja silti vaan leipoo, laittaa ruokaa, leikkaa hiuksia...
Pelkään että tässä suhteessa elämä on takana...minun olisi pitänyt vuosikymmeniä sitten
olla läsnä, olla avuksi keittiössä...
Ja olla myöskin pojilleni läsnäoleva isä...ehkä he olisivat saaneet edes jotain pientä mallia
ja matkaevästä itselleen....ehkä tylleröilläkin olisi nyt helpompaa...jos...jos...jos...
Kunpa saisin vielä nähdä ja kokea että Jumala hoitaa ja auttaa ja parantaa...
minunkin tekemistä virheistä huolimatta.
-
On kovin surullista lukea tuollaista syyllisyydentuntoa uhkuvaa kuvaa ihmisestä joka kuitenkin kokee tuntevansa Vapahtajan, Kristuksen.
Missä on Vapahtajan työ osaksesi ? Miksi et ota sitä vastaan ?
Luulen meidän, joilla on perheet, kokeneen huonommuutta ja riittämättömyyttä puolisona tai vanhempana, molempinakin. Minä ainakin olen. Siihen on lääke; anteeksipyytäminen ja antaminen. Sen jälkeen asioiden kuuluisi olla ' sujut', kunnes uutta anteeksipyytämistä ja antamista tarvitaan.
Jokapäiväinen parannuksenteko vapauttaa useimmiten Jumalan armon osallemme, ja sitä seuraa paljon muuta hyvää.
" Pois vaikerrukset, maan multa ei armoa peitä ", itsekö peitämme ?
-
Kiitos sanoistasi!
Yritän ymmärtää, nöyrtyä, tyytyä, tyyntyä...
Jumala antaa anteeksi heti, upottaa synnit meren syvyyteen, unohtaa, armahtaa.
Ihmisten kesken ei helposti unohdu.
Pitäishän tietysti olla niistä irti, joka aamu on armo uus.
Herra auttaa arjen keskellä ja pienissä asioissa.
Etsin niistä elämän Iloa ja sisältöä, isot ja kuuluvat ja näkyvät asiat on muualla.
-
Jatketaan osassa 61