Mielenkiintoista puolue- ja veropolitiikkaa täällä väännetäänb niin aattelin lyödä lusikkani soppaan.
Eräs yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä on heikko-osaisista huolehtiminen, sen takia lähtisin vasta viime kädessä purkamaan nykyistä kaikille yhtäläistä terveydenhuoltojärjestelmää. Itseäni ainakin alkaa
kauhistuttaa jo ajatuskin pelkästään vakuutuksiin perustuvaan perusturvaan. Kaikilla kun kuitenkaan ei ollisi varaa samanalaisen perusturvan kattaviin vakuutuksiin.
Toisaalta on myös totta että nykyinen malli ajaa luultavasti suurten ikäluokkien eläköidyttyä itsensä ainakin jollakin muotoa alas.
Mistä löytää siis semmoinen kompromissi, jolla pidettäis yllä suomalaista perusturvaa kuitenkaan koko koko systeemiä kaatamatta? Jos nyt ollaan realisteja niin säästöjä ja leikkauksia pitää tehdä, mutta mistä?
Oikeasti köyhille pitää tietysti tarjota terveydenhuolto ihan täysin, mutta muita tukia olisin kyllä edelleenkin valmis leikkaamaan aika reilustikin. Tottakai ihmisen pitää saada elää, mutta nykyisellään sosiaali- ja muutkin tuet ovat osittain suheettoman korkeita, ja turhan kevein perustein jaetaan sitä rahaa monesti. Poistaa ei niitäkään saa, mutta laihdutuskuurille voisi laittaa.
Niin sosiaalituet ja muut. Mikä se olis sitten se yhteiskunnan vastuu työttömistä vähempiosaisista ja muista. Kuinka paljon yhteisestä pussista ollaan valmiita antamaan?
Työttömistä puhuttaessa tavataan aina ne kaikki laittaa samaan laatikkoon. Minun ymmärtääkseni suurempi osa työttömistä on melko aktiivisesti töitähakevaa porukkaa ja vain pieni (sitäkin näkyvämpi) ongelma ovat ne jotka pistävät Kelan tuet suoraveloituksena lähiöpubiin.
Yhteiskunnan tuella eläminen saattaa monelle olla tosi rankkaa ja työttömäksi joutuminen johtua paljon muistakin kuin itsestä johtuvista syistä, esim. joukkoirtisanomiset.
Työttömyyspäivärahaa en uskaltaisi lähteä nykytiedollani paljoa leikkaamaan, varmasti suuremmassa kaupungissa eläminen pelkillä Kelan tuilla on melkoista kitsastelua ja penninvenytystä. Ainakaan en ole kuullut että leipäjonot Suomesta olis vielä kadonnu.
Ehkä ennemminkin pitäisi lähteä siitä että näille sosiaalitukien varassa eläville ihmisille pitäis työhönpääsyä helpottaa. Esimerkiksi kaikkia niitä maksuja vähentämällä mitä työnantajalle koituu työntekijästä (työeläkemaksut ym.)
Entä sitten muut yhteiskuntaryhmät? Suurten ikäluokkien myötä eläkkeitä on varmaan miltei pakko jossain määrin laskea. Opiskelijat? yliopistojen lukukausimaksuista puhutaan paljon, mutta sehän vasta oliskin eräänlaista kuormastasyömistä. Kuitenkin opiskelijat ovat niitä jotka tulevaisuudessa maksavat yhteiskunnan toimivuuden. Lisäksi opiskelun pitäisi olla mahdollista myös vähävaraisilla.
Mutta olis ihan mukava kuulla keneltä niitä etuuksia ja tukia pitäis sitten karsia ja kuinka paljon?
Yllättävän demareilta tuntuu tämä nuori körttikansa minun silmiini, jokseenkin yllättävää (ja samalla valitettavaa). Pitäisi jossakin vaiheessa ymmärtää, että kun väki suomessakin lähinnä vähenee, niin enää ei ole niitä jotka maksavat kaikki nämä palvelut. Ei olla kaukana siitäkään, että Nokia lähtee, ja sitten ollaan muuten kusessa. 1990-luvun alku on pelkkä hetkellinen notkahdus jos joskus Nokia häipyy tästä maasta. Siinä sitten saa olla tyytyväinen kaikesta niistä palveluista ja tuista, joita on maksettu niillä rahoilla, joita yritykset ja hyvätuloiset ovat valtion kirstuun syytäneet.
Hyvätuloisten tuloveronkevennys? Onhan se totta että Suomessa ei varsinaisesti pelkällä
normaalilla työnteolla pääse juuri rikastumaan korkeitten verojen takia, mutta eikö tämä "Sherwoodin metsä/progressiivinen verotus" ole kaikkein tasapuolisinta. Niillä jolla on eniten on myös varaa eniten ottaa. Ehkä tämän mallin karsastaminen lähtee siitä ettei nykyään minkäänlaista lähimmäisenapua olla enää valmiita antamaan sille naapurille.
Kuitenkin Itse joskus työelämään siirryttyäni maksan veroni tyytyväisenä takaisin jo senkin takia että tässä nyt lähes 20 vuotta tulen valtion rahalla käyneeksi koulua, käyttäneeksi kirjastoja ja terveyspalveluja. Kaikista niistä tulee aika suuri summa rahaa. Omaa tuleva verotusta suurempana ongelmana pidän juuri tuota kokoomuslaisten ja Ollilan pelottelemaa ongelmaa suurten yritysten ja rikkaimman väestön maastapaosta, joka saattaa pahimmillaan merkitä tämän hyvinvointiyhteiskunnan lopullista alasajoa. Tällä hetkellä sitä vain toivoo että tämä jäisi pelkäksi pelotteluksi.
Kuitenkaan tuota hyvätuloisten verotusta alentamalla ei saataisi välttämättä lisää rahaa kulutukseen perustuvan talouden kasvuun vaan se jäisi sinne jonnekkin ökyrikkaiden ja suuryritysten tileille. Suuret yritykset sijoittaisivat tuon verohelpotuksista saatavan kassavirran ulkomaille halvan työvoiman maihin ja osinkoihin.
Sitten tuohon veromalliin. Ensi vuoden tuloverotaulukot voit katsoa täältä:
http://www.vero.fi/default.asp?article=598&domain=VERO_MAIN&path=5,39&language=FINNi-in ketä tuo Kianderin malli sitten käytännössä eniten helpoittais? En tiedä noista työeläkemaksujen ym. suuruuksista jotta voisin itse laskea muutamilla esimerkeillä tuloveroprosentteja nykymallissa verrattavaksi
www.vero.fiJos jollakulla on paremat tiedot tästä nykyverotuksesta niin mielelläni kuulisin miten tuo malli tätä käytännössä muuttaisi
Itse en ole vielä itseäni luokitellut täysin porvariksi tai sosialistiksi. Näistä asioista puhuttaessa on vaan se totuus että kun on yksi kakku ja sata lapiota jotka sitä leikkaavat niin tulee aikamoinen tappelu. Aina kun sanoo mihin rahaa pitäis saada lisää (veronkevennykset) pitäsi myös perustella se mistä mistä on valmis ottamaan sitä pois.
Se on myös suomalaisen päiväpolitiikankin ongelma.