Äänestys

Isona aion olla...

lisääntynyt tavalla tai toisella
28 (70%)
lapseton
4 (10%)
meni jo
8 (20%)

Äänestäjiä yhteensä: 38

Äänestys päättynyt: 01.02.07 - klo:23:20

Kirjoittaja Aihe: Lapset, nuo pienet ihmiset  (Luettu 40713 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Pinni

  • Kuuntelee puhetta ikävöivästä uskosta
  • Viestejä: 149
Lapset, nuo pienet ihmiset
« : 01.02.07 - klo:23:20 »
Pöräytänpä uuden aiheen käyntiin tänne.

On puhuttu aborteista, adoptio-oikeuksista, hedelmöityshoidoista ja väkivallasta kasvatuksessa, ja kaikki nämä viittaavaat niihin pienehköihin, nuorina jopa alle metrin pituisiin eliöihin, joita myös lapsiksi kutsutaan.



Minua kiinnostaakin kördefoorumin lisääntymisinnokkuus. Haluatko lapsia? Oletko jo saanut lapsia? Perustele.

Laitoin äänestyksenkin.

Yritetäänpäs nyt saada väkevää mutta sopuisaa keskustelua asiasta.

Poissa llwyd

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 766
    • http://stockholmslender.blogspot.com/
Lapset, nuo pienet ihmiset
« Vastaus #1 : 01.02.07 - klo:23:57 »
Jaa, esikoisen laskettu aika on maaliskuussa, joten näköjään aion isona olla lisääntynyt. Päätös vaati kyllä minulta aika paljon kypsyttelyä (ja vaimolta paljon vähemmän...) - mutta jotenkin ajatus on alkanut tuntua hyvinkin positiiviselta tämän odotusajan kuluessa. Tietysti sitä myös miettii, että miten pärjää, mutta eiköhän sitä nyt jotenkin kuitenkin. Sinänsä lisääntyminen ei minusta ole mikään ehdoton vaatimus, ymmärrän aivan hyvin niitäkin, jotka eivät lapsia halua.
Opeta tälläisena luoksesi tulemaan

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 22047
Lapset, nuo pienet ihmiset
« Vastaus #2 : 02.02.07 - klo:07:15 »
Lapsenlapsiakin on.

Poissa Johannes

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1334
Lapset, nuo pienet ihmiset
« Vastaus #3 : 02.02.07 - klo:12:28 »
Minä ehdottomasti haluaisin joskus perheen. Ehken kuitenkaan ihan vielä. Nyt nautin vielä nuoruuden vapaudesta, kun vasta 20 w olen.
"Ei mikään niin voi virvoittaa,
en muusta iloani saa,
ei autuutta saa suurempaa
kuin minkä Jeesus lahjoittaa."

Poissa Kristian

  • veisaa: "...Armahda heikkoa ja kurjaa.."
  • Viestejä: 222
Lapset, nuo pienet ihmiset
« Vastaus #4 : 02.02.07 - klo:13:40 »
Minäkin haluan lapsia. Vähimmäismäärä on kolme: yksi isälle, yksi äidille ja yksi yhteiskunnalle.

Poissa mies valaan vatsasta

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 690
    • Valokuvia
Lapset, nuo pienet ihmiset
« Vastaus #5 : 02.02.07 - klo:15:41 »
Olisi ollut mukava jos tuossa olisi ollut vaihtoehtona että "en tiedä", sillä en todellakaan tiedä. Laitoin siihen ylempään lopulta sen rastin ihan vaan sen takia että pääsin näkemään tulokset. Kaipa minä siis haluan.

Mutta mielestäni asiaan vaikuttaa myös tulevan puolison haaveet ja toiveet. Ei kai sitä kumpikaan aviopuoliso pysty yksin päätämään.

Tämäkin siis vain silloin jos päättää mennä naimisiin. Muussa tapauksessa kai  pysyy lapsettomana.
Pienellä palkalla paikkaansa etsimässä

Poissa Kalistaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2575
Lapset, nuo pienet ihmiset
« Vastaus #6 : 02.02.07 - klo:22:15 »
Jos uusi ihminen haluaa saapua keskuuteemme, niin pyrkikäämme siihen, että hän saa tänne tultuaan aikaamme. Vähentäkäämme esimerkiksi omia harrasteitamme. Kehukaa lastenne tekemiä onnittelukortteja, ihailkaa lastenne tekemiä askarteluja. Meillä on nelihenkinen perhe, kaksi aikuista ja kaksi lasta. Ja vasta lasten eli tenavien myötä olen ymmärtänyt kuinka tärkeätä työtä tekevät muun muassa lastentarhanopettajat ja opettajat. En tuota totisesti aiemmin tajunnut, en lainkaan.

Poissa Johannes

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1334
Lapset, nuo pienet ihmiset
« Vastaus #7 : 02.02.07 - klo:22:47 »
Vitsit, että tuo on hauska homma tuo, kun on 111 viestiä, niin se näkyy tuossa tekstissäkin (miksi sitä nyt kutsutaankaan). Siis Kalistajalla nyt "körtti (111)".  :)
"Ei mikään niin voi virvoittaa,
en muusta iloani saa,
ei autuutta saa suurempaa
kuin minkä Jeesus lahjoittaa."

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16861
    • http://www.samila.1g.fi
Lapset, nuo pienet ihmiset
« Vastaus #8 : 03.02.07 - klo:10:31 »
Lainaus käyttäjältä: "Johannes"
Vitsit, että tuo on hauska homma tuo, kun on 111 viestiä, niin se näkyy tuossa tekstissäkin (miksi sitä nyt kutsutaankaan). Siis Kalistajalla nyt "körtti (111)".  :)


Upea homma. Sivuston ylläpitäjä on nähnyt runsaasti vaivaa miettiessään noita tekstejä. Minusta ne ovat hyviä ja piristäviä. Siinä on nyt vaan Kalistajalla ongelma, jos kirjoittaa lisää niin menee titteli.

Mitä taas tulee päivän epistolaan niin minusta lapset ovat luonnollinen osa elämmää ja sen jatkumisen edellytys. Olen oman osani (neljä) jo hoitanut, joten on hyvä lausua konkarina ajatuksia ja hurkastella saavutuksillamme. Yksi lapsenlapsikin jo löytyy ja hänestä on runsaasti kuvia kotisivuillamme.
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa Pinni

  • Kuuntelee puhetta ikävöivästä uskosta
  • Viestejä: 149
Lapset, nuo pienet ihmiset
« Vastaus #9 : 03.02.07 - klo:16:45 »
Lainaus käyttäjältä: "mies valaan vatsasta"
Olisi ollut mukava jos tuossa olisi ollut vaihtoehtona että "en tiedä", sillä en todellakaan tiedä. Laitoin siihen ylempään lopulta sen rastin ihan vaan sen takia että pääsin näkemään tulokset. Kaipa minä siis haluan.

Mutta mielestäni asiaan vaikuttaa myös tulevan puolison haaveet ja toiveet. Ei kai sitä kumpikaan aviopuoliso pysty yksin päätämään.

Tämäkin siis vain silloin jos päättää mennä naimisiin. Muussa tapauksessa kai  pysyy lapsettomana.



Ajattelinkin että tämä on nimenomaan oman halun äänestys, riippumatta siipan haluista. Tietenkin on ehkä naurettavaa väittää, että puolisot pystyvät tekemään aina päätöksiä ilman toisen mielipiteen huomioon ottamista ja kompromisseja. Tai siis lähinnä ilman sitä, ettei toisen toiveet vaikuttaisi omiinkiin toiveisiin.

Mutta tämä on kyllä minun kohdallani sellainen asia, että mies jäisi kyllä lapsettomaksi, vaikkei sitä haluaisikaan.

En ole ikinä muistaakseni ajatellutkaan, että voisin "hankkia" lapsia. En suoraan sanottuna oikein ymmärrä mitä sellaisella tekisin, tai miksi sellaisen haluaisin. En halua jatkaa itseäni, perinteitäni tai geenejäni eteenpäin. En pelkää yksinäistä vanhuuttani ilman huolehtivia lapsia. En kaipaa nähdä, kuinka vauvasta kehittyy ihana tai kamala ihminen.

Ehkä vähän kärkevästi sanottu, mutta en usko että mielipiteeni tästä ikinä muuttuu. Lisäksi olen sapettunut työpaikan tätien ja muiden perinteisiin "olet vielä niin nuori, että kyllä se mieli siitä muuttuu" ja "kyllä se biologinen kello alkaa sitten tikittää", vaikka harvemmin niihin olen kuitenkaan törmännyt. Veikkaan että iän karttuessa ja jos menisin joskus naimisiin, niin saisin varmasti kuulla enemmän.

Muuten minulla ei ole tarvetta tuoda esille kantaani lapsista (mitä nyt joskus ärsyttää se että maapallolla on muutenkin liikaa ihmisiä ja lapsia ei tarvitsisi tuoda luennoille, mutta toisaalta olenhan itsekin esimerkiksi lihansyöjä, ja kuormitan palloa ihan liikaa).

Mutta mitä mieltä olette muuten siitä, että nainen voi saada sterilisaation vasta 30-vuotiaana (normitapauksessa)? Se on monelle pitkä aika odottaa.

Tein tämän aiheen osittain siksi, kun satuin eräälle keskustelupalstalle, jossa oli oma alue vapaaehtoisesti lapsettomille, ja siellä "velat" ja "mammat" kiivaasti taistelivat toistensa kanssa. Suurin osa keskusteluista perustui väittelyihin, ja se oli aika huvittavaa mielestäni. Voitte itse tarkistaa täältä.

Tässä on muuten saman paikan juttu jossa on haastateltu muutamia vapaaehtoisesti lapsettomia. klik klik.

Poissa Sanneli

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2387
Lapset, nuo pienet ihmiset
« Vastaus #10 : 04.02.07 - klo:13:15 »
Minä ainaki tykkäisin lapsia saada.
"Kun oma pohja vajoaa Niin armo yhä kannattaa. Sen päällä, niin kuin kallion Minulla turvapaikka on."
Parhain terveisin Sanna

Poissa Emerentia

  • Kaivaa Siionin virsiä takataskusta
  • Viestejä: 51
Lapset, nuo pienet ihmiset
« Vastaus #11 : 04.02.07 - klo:21:40 »
Joo kymmenen lasta mulle!
Tai no katotaan nyt vielä. :)
On mun silti vaikea ymmärtää ihmisiä, jotka EI halua lapsia. Mulle perhe, nää koti-ihmiset, on arvokkainta koko maailmassa, ja ilman muuta tahtoisin itsekin joskus perheen perustaa. Se on suorastaan suurin unelmani.

Poissa Pinni

  • Kuuntelee puhetta ikävöivästä uskosta
  • Viestejä: 149
Lapset, nuo pienet ihmiset
« Vastaus #12 : 05.02.07 - klo:20:49 »
Lainaus käyttäjältä: "Emerentia"
Joo kymmenen lasta mulle!
Tai no katotaan nyt vielä. :)
On mun silti vaikea ymmärtää ihmisiä, jotka EI halua lapsia. Mulle perhe, nää koti-ihmiset, on arvokkainta koko maailmassa, ja ilman muuta tahtoisin itsekin joskus perheen perustaa. Se on suorastaan suurin unelmani.


Eli siis haluat laajentaa perheeseesi kuuluvaksi mahdollisimman monta ihmistä?
Kyllähän kaksi ihmistäkin on jo perheyksikkö, ja riittää täyttämään monen läheisyyden kaipuun.

Vai mitä perusteluita ihmisillä sitten onkaan lasten hankkimiseen?
Joskus tuntuu että lasten saaminen on samanlainen kuin joidenkin naisten tapa vaihtaa sukunimeään, vain siksi että niin on tapana, eikä sitä osata mitenkään perustella.

Onko lapset sellainen asia, jota pitäisi ylipäätänsä perustella?  
Onko lasten saaminen jokaisen perusoikeus?
Vanhemmilta ei vaadita mitään todistuksia siihen, että saa hankkia uuden ihmisen, ja yrittää kasvattaa siitä sellaista kuin kokee parhaaksi. No onkos se nyt sitten reilua?

Poissa Johannes

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1334
Lapset, nuo pienet ihmiset
« Vastaus #13 : 05.02.07 - klo:21:50 »
Lainaus käyttäjältä: "Pinni"
Onko lasten saaminen jokaisen perusoikeus?


Nimenomaan oikeus, ei velvollisuus. Jos tuntee pystyvänsä tarjoamaan rakastavan kodin lapselle, niin pariskunnilla on siihen oikeus. Toki on "vahinkolapsia" ja rakastetuiksi aiotutkin lapset voivat joutua keskelle ongelmatilanteita, mutta tuskin kukaan pystyy katsomaan 20 vuotta eteenpäin, että "kannattaako" hankkia lapsia. Jos tuntee pystyvänsä, niin siitä vaan. Rakkaus lasta kohtaan kuitenkin ennen kaikkea. Jos ei tunne minkäänlaista vetoa lapsiin, niin minusta on ihan oikein, ettei hankikaan tai oikeastaan se on velvollisuus olla hankkimatta. Maailmassa on kärsiviä lapsia jo tarpeeksi. Rakastettuja lapsia sen sijaan saisi tulla maailmaan enemmänkin.

Ja tuohon pystyvyyteen. Kukaan ei pysty ennustamaan 20 vuotta eteenpäin, niin mitään todistuksia ei voisi vaatiakaan. Esim. itse tunnen yhden perheen, jossa äidillä todettiin kasvain päässä pian lapsen syntymän jälkeen ja hän kuoli, kun lapsi oli 4 kuukautta. Kuka sellaista voi ennustaa? Isällehän se oli kova paikka, mutta hyvin nuo tuntuvat selvinneen. Tai kuka voi ennustaa, että jää työttömäksi tai ajautuu viinan kiroihin? Maailmaan ei sillä menolla tulisi yhtään lasta. Ja on huomioitava, että ns. huonoistakin oloista voi tulla kypsiä ihmisiä. Ja rikkaus viimeksi tekee onnellisuutta. Monesti jopa hieman puutteellisemmissa oloissa kasvaneet osaavat aikuisina paremmin arvostaa kaikkea ympärillään. Minulle on niin jäänyt mieleen eräs sukulaistätin sana: "Köyhästä mökistä olen kotoisin. Rikkautta vanhemmillani ei ollut, mutta rakkautta sitäkin enemmän."

Mutta lapset ovat siis pariskunnan oma päätös, siihen ei pitäisi muiden yrittää vaikuttaa.
"Ei mikään niin voi virvoittaa,
en muusta iloani saa,
ei autuutta saa suurempaa
kuin minkä Jeesus lahjoittaa."

Poissa Pinni

  • Kuuntelee puhetta ikävöivästä uskosta
  • Viestejä: 149
Lapset, nuo pienet ihmiset
« Vastaus #14 : 05.02.07 - klo:22:42 »
Lainaus käyttäjältä: "Johannes"
Mutta lapset ovat siis pariskunnan oma päätös, siihen ei pitäisi muiden yrittää vaikuttaa.


Näinpä.

Itselleni vastaan tässä samalla.

Kummankaan "puolen" on varmasti vaikea mitenkään perustella kantaansa tappavan pätevästi.

Tietenkin jos kannattaa VHEMTIä niin siinä on pätevä perustelu. En myönnä enkä kiellä mitään... :P
(Mutta kieltämättä tässä taulukossa (rullaa vähän alemmaksi) tuntuu olevan kaikki tärkeät mietelmäni koottuna näpsäkästi.)

Tänään muuten koulumatkalla bussikuski jätti äidin rattaineen pysäkille, mutta otti muut kyytiin, ei mahtunut enää lisää rattaita. Liikaa lapsia siis!

En kuitenkaan voi sille mitään, että minun on vaikea ymmärtää ihmisiä, joilla on tikittävä kello elimistössään. Kronobiologia ei ole ikinä ollut vahvimpia alojani. Emerentia taas ei ymmärrä minua. Apua!

En siltikään oikein pidä ajatuksesta, että "tää on nyt vain tällainen juttu, jonka tietää sisimmässään" tai jotain muuta, hmm, tieteellistä.