Keskustelu > Raamattupiirit

Raamattupiiri, Psalmit 1-10

<< < (2/5) > >>

karjalaisenkyösti:
Psalmi 1:1 - 1:2: "Autuas se ...... joka ...... on mieltynyt Herran opetukseen ja tutkii sitä päivin ja öin." (RK)

Tästä voisi tulla ns. vuorisaarna mieleen.


1:3: "Hän menestyy kaikissa toimissaan."

Mitä on tämä ed. kuvatun autuaan ihmisen menestys?
En tiedä, mikä on oikea tulkinta, mutta minusta ainakin näyttää, että kyseessä on maallinen menestys.
Tunteeko joku sellaista autuasta ihmistä, joka menestyy kaikissa toimissaan?

1:6: "jumalattomien tie päätyy tuhoon".

Jos tämän aikuisten oikeasti lukee itselleen, väitän, että se johtaa tuohon Psalmin 2 samanaikaiseen iloon ja vavistukseen.
Jos sen lukee jollekulle toiselle tai mikä vielä pahempaa, eli lue kenellekään, niin se saattaa johtaa tilaan, jota kutsutaan penseydeksi.

Minä nyt kävin väittämässä tässä teräviä väitteitä. Aivan hyvin saa olla eri mieltä. Sinulle näistä avautuu ehkä jotain muita ulottuvuuksia.

2:12: " Autuaat ovat kaikki, jotka häneen turvaavat."
Tulee mieleen Raamatun teksti "joka avuksi huutaa Herran nimeä pelastuu"

vn:
En osaa ainakaan nyt paneutua yksityiskohtiin, yksittäisiin jakeisiin.
Mietin tässä aika "yleisellä tasolla" omaa Raamatun lukemistani.
Taidan lukea eri paikoista vähän eri tavoilla, erilaisia asioita kysellen ja etsien.

Tässä ketjussa Psalmit, miten niitä luen?
Se miten Psalmit ymmärrän ja koen riippuu ehkä paljon omasta mielialastani.
Ehkä juuri Psalmeista löydän omaan mielentilaani lohdutusta ja rohkaisua, hiukan
samalla tavoin kuin musiikista ja lauluista.

Lukaisin läpi Psalmit 1-10, miettien miten ne koen.
Kieltämättä mulla on Psalmien joukossa monia "suosikkeja" joiden sanat erityisesti minua
hoitavat ja koskettavat erityisellä tavalla.
No näistä kymmenestä löytyi Psalmi 8....
Sanoisin että se on "Herran suuruuden ja voiman ylistystä taivaan avaruuksissa"....
Ja kuitenkin muistan myös sen että Herra on myös minut tällaiseksi luonut ja pelastanut.
Niin, ja tuleehan siinä esille myös se vastuu ja tehtävä mikä ihmiselle on annettu.

Nuo muut Psalmit mielestäni käsittelevät "pienempiä ympyröitä, asioita"
Ja paljon on esillä vastakkainasettelu hyvän ihmisen ja vihollisen välillä.
Täällä kommenteissa on ollut esillä että monessa kohdin näyttää siltä että
hyvän ihmisen osa vaatii ponnisteluja ja tehtävien täyttämistä, olotilan saavuttamista.
Välillä tuntuu ettei oikein osaa hahmottaa mihin itse kuulun...

Uskon että tällaisena syntisenä ja heikkona ihmisenä olen armahdettu, pelastettu,
saan elää anteeksiantamuksessa ja johdatuksessa.
Koen saavani Psalmeista paljon lohdutusta ja rohkaisua.

Riitta-mummi:
Kuten Psalmeja tutkimisen kohteeksi valitessa mainitsin, ne ovat minulle enimmäkseen rukousta kuten Siionin virretkin. Rukous on rukous, enkä sitä haluakaan analysoida, ainakaan jae jakeelta. Kokonaisuus on se joka vaikuttaa. Vaikutus on varmaan jokaisella omanlaisensa.

Luin illalla psalmin 2. Siitä jäi mieleen, että Jumala nauroi. Jopa pilkallisesti ihmisten ymmärtämättömyyttä. Siinä hän antaa myös tiedon Jeesuksesta.
Tässä tapaamme Jumalan joka on tuomitseva ja viisas, kaikkivaltias.

vn:
Hajanaisia mietteitä tapani mukaan...

Olen näinä päivinä lukenut Samuelin kirjoista kuvausta Daavidin elämän vaiheista.
Näiden psalmien tekstit ovat Daavidin virsiä....jännä juttu, enpä osaa muuta sanoa...

Eikö UT:ssa ole vähän sama juttu, Apostolien teoissa kerrotaan apostolien matkoista
eri seurakuntiin, eivät olleet helppoja.
Ja sitten on kirjeet (lähinnä Paavalin) eri seurakunnille.

No, sitten mietin Jumalan puheen ilmenemistä...tässä vaan tyhjästä nyhjästen...
VT:ssa Raamatun mukaan näyttää siltä että Jumalan puhe ihmiselle, ihmisjoukoille
oli jotenkin konkreettista, "näkyvää ja kuuluvaa", täsmällistä, tarkkaa, selkeää...
Miten nyt?
Tunnemmeko, kuulemmeko, näemmekö Jumalan puheen ja johdatuksen elämässämme?

karjalaisenkyösti:

--- Lainaus käyttäjältä: vn - 06.10.16 - klo:20:46 ---VT:ssa Raamatun mukaan näyttää siltä että Jumalan puhe ihmiselle, ihmisjoukoille
oli jotenkin konkreettista, "näkyvää ja kuuluvaa", täsmällistä, tarkkaa, selkeää...

--- Lainaus päättyy ---

4.Moos.
10:29 Ja Mooses puhui Hoobabille, midianilaisen Reguelin, Mooseksen apen, pojalle: "Me lähdemme siihen paikkaan, josta Herra on sanonut: 'Sen minä annan teille.' Lähde meidän kanssamme, niin me palkitsemme sinut hyvin, sillä Herra on luvannut hyvää Israelille."
10:30 Mutta hän vastasi hänelle: "En lähde, vaan minä menen omaan maahani ja sukuni luo."
10:31 Niin Mooses sanoi: "Älä jätä meitä, sillä sinähän tiedät, mihin meidän sopii leiriytyä erämaassa; rupea siis meille oppaaksi.
10:32 Jos lähdet meidän kanssamme, niin me annamme sinun saada osasi siitä hyvästä, minkä Herra meille suo."

Raamattu kertoo, että päivällä kansaa johdatti pilvenpatsas, yöllä tulenpatsas.
Kun näin oli, niin miksi Mooses sitten pyysi Hooabia oppaaksi matkalle?
Ehkä oli niin, että tuo Herran johdatus oli toisinaan (ehkä useinkin) sellaista suurilinjaista, jossa ihmisen piti päättää yksityiskohdista.

Jeesus käytti vertauksia siksi, että ne, joita ei oltu valittu, eivät ymmästäisi, mistä on kyse. Mutta valituilleen Hän kertoi, mitä vertaukset tarkoittivat, ainakin silloin, kun he sitä Häneltä kysyivät. Valitutkaan eivät näet tahtoneet niitä ymmärtää.
Muutenkin kerrotaan mm. että Jeesus puhui tulevasta kuolemastaan, mutta opetuslapset eivät ymmärtäneet.

Daavid ruokoilee, että "Herra, jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle".
Ei tuo Jumalan tahdon tietäminen hänellekään ollut aina mikään itsestäänselvyys.

Israelissa oli satoja vääriä profeettoja ja vain muutama oikea. Ja kun ottaa vielä huomioon sen, että Jumala on lähettänyt ja tulee lähettämään eksytyksen, niin asia vain monimutkaistuu. VTssä tästä kerrotaan, kuten UTssa myös.

Kun laskee keskiarvon, niin mahtaakohan VT:n aikana ollut keskimäärin ollut yhtään sen helpomaa kuulla Jumalan puhetta, kuin nykyään.
Nykyään on se etu, että jos haluaa kuunnella Jumalan puhetta, tarvitsee vain avata Raamattu ja alkaa lukea.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu