Körttifoorumi

Keskustelu => Seuratupa => Aiheen aloitti: Leena - 31.01.12 - klo:18:31

Otsikko: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Leena - 31.01.12 - klo:18:31
En keksi parempaakaan ilmausta.  Otsikon saa vaikka vaihtaa jos on lahjakkaampi.  Onko kenelleen koskaan tullut uskonpuute tässä:  On alkanutkin tuumata että entäs jos ne olikin oikeassa jotka kehitti näin että Jeesus Kristus kyllä kuoli mutta vain ennaltamäärättyjen puolesta?  Ja minua ei määräty ennalta kun, ei suinkaan nyt kenelläkään ainakaan Jumalalla saata olla niin kelvoton maku - tai jotain.  Sitten sovittaa itseensä kaikki raamatunlauseet "vihan astioista" ja muuta?  

Minulla on tietty ollut kuten kaikilla toisinaan ei-helppoa. Nyt olen joskus joulun jälkeen  kehittänyt tämmöisen itsesäälin aiheen tai jotain.  Kun lopulta mikään ei ole kovin pahasti jos kuuluu Jumalalle, jos ei, ei mikään ole oikeastaan hyvin.  Kyllä on niin tasan tosi.  Mitä ihmettä minä teen tuon typerän Leenan kanssa?  
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: seppos - 31.01.12 - klo:18:36
Jos se jotain auttaa niin kaikkea on elämän varrella ollut, mutta ei tuollaista. Niin monet toiveet eivät saaneet täyttyä ja myöhemmin toteaa, että onneksi kun itseasiassa kävikin paremmin. Lienee parempi luottaa yläkertaan kuin omiin toiveisiin.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Viisveisaaja - 31.01.12 - klo:20:19
Jos haluaa Raamatusta saa hyvinkin ongelmia ja vaikeita kysymyksiä täynnä olevan eepoksen.
Toisaalta sitä voi pitää hyvinkin selkeänä ja loogisena kirjakokoelmana, jota on helppo tajuta ja lukea.

Eli jos lukee kuin piru Raamattua ja etsimällä etsii ristiriitaisuuksia, niin niitä varmasti löytää.
Mutta jos lukee kuin pieni lapsi, niin että uskoo kaiken sen enempiä pohtimatta, niin Raamattu antaa enemmän kuin paljon.

Raamatun sananlaskut joista tykkään eniten Raamatussa ovat täynnä monella tapaa tajuttavia sananlaskuja joita joku kun lukee tajuaa aivan toisella tavalla kuin toinen. Joskus itsekkin tajuaa toisena kertana toisella tavalla kuin toisella tai ekalla.

Siis tää on mun näkemys. öö,,Onkohan mulle jostain tullut paha ei körttiläinen opettaja vika?
 :-\ :-\

Leenan ongelmallinen hengellinen kysymyshän ei mitenkään hölmö ole, että ehkä joku toinen otsikko tosiaan, mutta toisaalta otsikko on kiva.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Leena - 31.01.12 - klo:20:35
 :'(  Joo se meni niin että ensin tuli tämä ajatus että en kuulu Jumalan lapsiin tai kuin sanoisin, sitten muistin kirkkohistoriasta kaikki kalvinistien opit ja sitten Raamattu alkoi julistaa samaa.  Kai se oli itte piru joka sitä luki,   mutta näin on, ja tähän jämähdin.  Ei siinä oikein taida olla toiveen täyttymisetkään takana vaan tämä vain.   :'(

Oli aivan sympaattista jos pettyi toiveissaan ajatella että Jumala tässä viisas on.  Tietty vastaavaa on ollut se kuinka aloin ajatella,  että Jumala ei juuri järjestele yksilöiden asioita,  eikä niin johdattele, on riittämiin tointa Hänellä,  kun luo maailmankaikkeuksia ja järjestelee kansakuntien kohtaloita, mutta siitä on nyt kymmenen vuotta.  Tämä on pahempi juttu.   :'(


Voin minä odottaa jos se menisi ohi, viimeksi kyllä meni vaan solmuisemmaksi.   :'(   En muista olisko vasta jollain Espoon juhlilla tullut ajatteluun väljyyttä.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: malla - 31.01.12 - klo:21:51
Lohduksi Jumalan Sanasta nämä lohdulliset ja rohkaisevat kohdat. :eusa_pray:



Room. 10:11
   
Sanoohan Raamattu: "Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään".

Joh. 11:26
   
Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?"

Joh. 12:46
   
Minä olen tullut valkeudeksi maailmaan, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen.

Joh. 3:16
   
Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: AKUANKKA313 - 31.01.12 - klo:22:03
Ristiriitaisalta voi Jumalaan uskominenkin tuntua.
Jumala tahtoo välittää jokaisesta, mutta Jumala ei puhu,
ei ilmesty, ei asu missään vaan kaikkialla.
Yliluonnollisiin asioihin jos ei usko, on jotenkin epäkohtelias.
Uskovaisten kanssa on helpompaa, jos on aina samaa mieltä.

Eipä ole hääviä homoilla teologian opiskelijoilla, kun osa kurssilaisista
ja opettajista pitää homoilla syntinä.
Mielenterveys-kuntoutujia lohdutetaan usein kirkossa
Jumalan rakkaudella, mutta miten se tapahtuu konkreettisesti?
Saako kulkea ihmisten ohi ja kertoa ihmisille lohduksi vain Jumalasta?
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: PekkaV - 01.02.12 - klo:07:21

   Mielenterveys-kuntoutujia lohdutetaan usein kirkossa
Jumalan rakkaudella, mutta miten se tapahtuu konkreettisesti?
Saako kulkea ihmisten ohi ja kertoa ihmisille lohduksi vain Jumalasta?

   Pysähdymme. Katsomme silmiin niin kauan - jos ehdimme - kuin saamme kontaktin - jos uskallamme. Kuuntelemme. Lopuksi pyydämme armahdusta heikkoudestamme ja rukoilemme viisautta, ymmärrystä ja voimaa tehdä parannusta, ensi kerralla paremmin.


Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Leena - 01.02.12 - klo:14:22
Toisaalta - Jumala ei muutu.  Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Minun lienee vain syytä pudottautua mistään mitään ymmärtämättömänä, tietämättömänä, kuin kuolemassa, kuin hengellisesti kuolleena, kaiken  menettäneenä ja menehtyneenä tähän.  Minä muutun - minun mieleni saattaa eri syistä harhailla missä hyvänsä, mutta enhän voisi itseäni pelastaa kuitenkaan.  Minulla ei ole killinkiäkään sitä valuuttaa jolla sielu lunastetaan Tuonelasta. 

Siihen täytyy pudottautua, kuin Jeesus kuollessaan, Isä, Sinun käsiisi minä annan henkeni.  Tai jotain.  Kokihan hänkin tuon "miksi hylkäsit minut?"  Niin hän tietää kaiken, paremmin kuin minä. 
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: onesimus - 01.02.12 - klo:14:38
Oliskohan siinä raamatullisessa ennaltamääräämisopissa jotain sellaista, mitä yksi luterilaisuuden esitaistelijoista kirjoittaa:

”Jos Jumala minulle jotakin lahjoittaa, ei minun ole täytettävä mitään. Mutta minun on se vastaanotettava. Jos en ota sitä vastaan, niin ei minulla sitä ole; muttei siitä syystä, että Jumala olisi siihen liittänyt jotain ehtoa”. C.F.W. Walther (kirjasta Laki ja evankeliumi).

Eli Jumala on ilmoittanut Evankeliumin ja ennalta määrännyt, miten siitä päästään osalliseksi[
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Leena - 01.02.12 - klo:23:12
Itse asiassa, kun koetan käyttää järkeäni, ajattelen että tuossa yritetään määritellä jotakin ajassa tapahtuvaa. 

Jumala on kuitenkin ajan ulkopuolella, eikä siten ainakaan "näe" johonkin ihme loppuun, jossa keräillä kaikki joihin liittyy jokin "jos" tai "kunhan vain" - ominaisuus.  Jos otamme vastaan.  Niin.  Juuri se oli ebsimmäinen johon törmäsin.  Tiesin jotakin ihmismielen monikerroksisuudesta, tiedostamattomasta, ihmisen ambivalenssista, ja ajattelin, että jokin kerros minussa saattaa sanoa, ei kelpaa, joka tapauksessa. Noh, jossakin se on muuta...  olet oikeassa pelastusveneessä-.  Kivität homot (eilen kuultu!)  :icon_surprised:

Tämä saattaa aivan hyvin olla kääntäen sitä, ettei ihminen pelastumisensa eteen voi tehdä mitään.  Tietty sitten jää neuvottomaksi kun on oppinutkin että meidän tulee täällä tehdä toisillemmne se, minkä Kristus olisi tehnyt - palvella kutakin sillä paikalla, jolle on pantu.  Ainut kuvaus siitä tuomiosta kulkee siosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumisen mukaan, ja se on tietenkin  joissain olosuhteissa vaikeaa. 

Toisaalta ansaittu sellainenkin pelastus on...   Kuitenkin jokin minussa nousee vastakarvaan kun asetetaan ensimmäinen ehto:  Jos sinä/Kun vain. 

Ota koppi, sanoi evankelista kädettömälle, siis.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Sanneli - 01.05.12 - klo:19:49
Hölmöt hengelliset ongelmat ruukaa vallata mielen aina keväisin. Varmaan jotain eroahdistusta herättäjäjuhlista.
Tänä vuonna mun hölmö hengellinen ongelmani ei ees oikeastaan ois ongelma ellen ite tekis itelleni siitä sellasta...
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Riitta-mummi - 01.05.12 - klo:20:01
Minua kummastuttaa miksi reagoin niin voimakkaasti eräisiin radiosta kuultaviin "hengen soturien " ääniin.  Kun kuulen tiettyjen persoonien äänen on radio suljettava heti.
Se ei ole vihaa, siihen ei ole mitään syytä. Minua ei ole loukattu siltä sektorilta, ei siis ole anteeksiannettavaakaan.
En voi edes kilvoitella: Rakastakaa vihollisianne, rukoilkaa heidän puolestaan-kehoituksella.
Siis: etoo, enkä voi mitään.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Leena - 08.05.12 - klo:18:12
Sulje sitten vain.  :)  Joskus jokin vain nostaa niskavillat pystyyn ja minusta siinä saa itseään kuunnella.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Riitta-mummi - 08.05.12 - klo:19:32
Kiitos !

Seuraava ongelmani: Olen vähän kateellinen Leenan Italian(sano Assisin ) kokemuksista. Minäkin haluaisin, sillä olen kovasti ihastunut Fransicus Assisilaiseen.
Tiedä sitten toteutuuko matka koskaan kohdallani kun en uskalla lentää. Linnut ja enkelit lentävät, mummi ei.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: seppos - 08.05.12 - klo:19:39
Kiitos !

Seuraava ongelmani: Olen vähän kateellinen Leenan Italian(sano Assisin ) kokemuksista. Minäkin haluaisin, sillä olen kovasti ihastunut Fransicus Assisilaiseen.
Tiedä sitten toteutuuko matka koskaan kohdallani kun en uskalla lentää. Linnut ja enkelit lentävät, mummi ei.

Syyskuun 10 tänä vuonna lähtee suomalainen bussi mm Italiaan. Ei tosin käy Assisissa, mutta Venetsiassa kylläkin. Matka kestää pari viikkoa ja sen johtajina toimii muuan alalla runsaasti kokemusta omaava tuusulalainen pariskunta. Maallilnen puolihoito ja bussissa aamu ja iltahartaudet. Ainakin yksi pastori on kyydissä.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Leena - 09.05.12 - klo:00:37
Syyskuun 10 tänä vuonna lähtee suomalainen bussi mm Italiaan. Ei tosin käy Assisissa, mutta Venetsiassa kylläkin. Matka kestää pari viikkoa ja sen johtajina toimii muuan alalla runsaasti kokemusta omaava tuusulalainen pariskunta. Maallilnen puolihoito ja bussissa aamu ja iltahartaudet. Ainakin yksi pastori on kyydissä.

Vieläkö mahtuu, mitä maksaa, minä kyllä mielellään lennän? Venetsiassa on lentokenttä. Ollaanko yötäkin bussissa nimittäin?  Minulla on muutenkin matkustamiseen joku iili päällä, merkillistä. Lokakuussa olisi tarkoitus lähteä körttimatkalle Israeliin, vaikka aina olen vannonut että sinne en halua ottamaan pommiá päähäni.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: seppos - 09.05.12 - klo:10:25
Maksaa kahden hengen huoneessa kolmen tähden hotellissa 1300€ eikä ajeta öisin

Sinulle pikkuisen lisää lääketiedettä kun tätä ei ollut yliopiston kirjassa. Taudin nimi on kulkutauti ja sen voi saada mistä vaan matkailuun liittyvästä. Yksikään tehdas ei valmista siihen lääkettä ja hoito on oireen mukainen, mutta tauti on yleensä parantumaton. Ainoa tautia hillitsevä seikka on raha, ei sen paljous vaan sen puute.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Pena - 09.05.12 - klo:12:23
Yksikään tehdas ei valmista siihen lääkettä ja hoito on oireen mukainen, mutta tauti on yleensä parantumaton.

Tuo ei pidä paikkaansa, Suomessakin on polkupyörien valmistajia. Lääke ei paranna, mutta helpottaa oireita. Sitä kai sanotaan palliatiiviseksi hoidoksi. Sana ei viittaa pyörän alatyyliseen nimeen 'mankeli'.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Leena - 10.05.12 - klo:04:24
Maksaa kahden hengen huoneessa kolmen tähden hotellissa 1300€ eikä ajeta öisin

Sinulle pikkuisen lisää lääketiedettä kun tätä ei ollut yliopiston kirjassa. Taudin nimi on kulkutauti ja sen voi saada mistä vaan matkailuun liittyvästä. Yksikään tehdas ei valmista siihen lääkettä ja hoito on oireen mukainen, mutta tauti on yleensä parantumaton. Ainoa tautia hillitsevä seikka on raha, ei sen paljous vaan sen puute.


Kehen pitäisi ottaa yhteyttä? Meillä oli karvan verran liian kova hoppu, en ennättänyt vain istua ja katsella hiljaa niin paljoa kuin olisin halunnyt. 
Rahan saa aina jostain kerättyä, jättää vaiks syömisen joksikin aikaa tai vetoaa vanhempiin...ei, sitä ei voi...ne on avittaneet meitä jo ilmankin... Minul on Italianikävä. .  Venetsiakaan ei ollut lainkaan hassumpi paikka.   Voi ottaa evästä, esimerkiksi Nutrilettin kermaista kanakeittoa, hyvää eikä lihota. Toinen hyvä on näkkileipä ja jokin Kallen Mätitahna.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: juhani - 01.06.12 - klo:13:16
...minulla on saksanikävä...
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Leena - 01.06.12 - klo:18:44
...minulla on saksanikävä...

Voimmeko koota ryhmän körttejä joilla on yleishalu matkustaa ja surffata johonkinpäin, esimerkiksi Herättäjäjuhlien jälkeen?  

Ottaisimme bussin, kuskin, runsaasti näkkileipiä, voita ja tahnoja ja juustoja, minä osaan lisäksi valmistaa kuivattuja retkimuonia ja voisin tehdä' niitä erinomaisen paljon? Saattaisimme poiketa itsekunkin sielun janoamassa paikassa, esimerkiksi   :026:  Dosentti pistäytyy mielellään hyvässä seurassa lapsuudenkodissaan Berliinissä vaikka sinne liittyykin ikäviä muistoja...  Canaris-hankkeen  epäonnistuminen...   pidätys...   tekivät siitä museon joten Aidolle Aaveelle paikka on oleskelua varten rauhaton, ja hän on muutenkin sopeutunut oloihimme.  Buchenwaldista hän ei niin välitä. Toursin hän sen sijaan täällä tutustumisen johdosta näkisi mielellään.


Sitten sinne minne Juhani tahtoo ja jos kuka vielä muualle niin sinne, vaikka Wieniin,  ja minulla on Sveitsissä sukulaisia...    ja sitten Assisiin.  Kiltit klarissat kyllä majoittavat meidät, heillä on sitä varten pytinki Assisin keskustassa.

Pitäisimme messuja ja seuroja runsaasti.  Voisimme telttailla öisin.  Pari puolijoukkuetelttaa on helpommat kuin monta pientä, ja niitä saa lainata partiolaisilta aika usein ja voisimme olla hotelleissakin ja Compostelassa olisi niinikään mukava poiketa.  

Miksi ei, yksikin hyvä syy?  Eikö täällämain majaile joku körttihenkinen bussikuski?
 
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Riitta-mummi - 05.07.12 - klo:14:57
Minun on pakko kirjoittaa siitä kamalasta tunteesta minkä koin eilen kun katsoin pätkittäin MTV3:n dokkarin ranskalaisesta kirjailijasta joka päätti päivänsä sveitsiläisessä sairaalassa. Eutanasiaa tms.
En siis nähnyt koko ohjelmaa kun oli muuta menossa toisella kanavalla, mainoskatkolla kurkkasin ja lopun katsoin.
Ilman rauhoittavaa iltarukousta en kai olisi saanut nukutuksi niin kamala oli sen naisen valinta, ilmeet ja hyvästit ystäville. Myös se myrkyn antanut vanha nainen oli kauhea: Nyt nouset pilviin, nyt nouset, pane silmät kiinni...

Katsoiko joku? Oliko mitään suhdetta Jumalaan kenelläkään näillä.  Tuntui vain että ihmisen päätös omasta kuolemastaan oli tärkeä.
En ole ehdottomasti armollista loppua vastaan, mutta tässä tapauksessa "potilas" oli kai vain kyllästynyt tyhjään elämään, oli virkeä ja liikkuikin hyvin.
Kyseinalastan tällaisen itsemurhadokumentin esittämisen jossa rahalla saa mitä vain.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Liina - 08.07.12 - klo:22:16
Minua kummastuttaa miksi reagoin niin voimakkaasti eräisiin radiosta kuultaviin "hengen soturien " ääniin.  Kun kuulen tiettyjen persoonien äänen on radio suljettava heti.
Se ei ole vihaa, siihen ei ole mitään syytä. Minua ei ole loukattu siltä sektorilta, ei siis ole anteeksiannettavaakaan.
En voi edes kilvoitella: Rakastakaa vihollisianne, rukoilkaa heidän puolestaan-kehoituksella.
Siis: etoo, enkä voi mitään.

Sama oireyhtymä. Kylmiä väreitä. Eikä kyse ole todellakaan huonosta ulosannista, päinvastoin.
Mutta onneksi on niitäkin, jotka puhuvat lempeästi ja rauhallisesti, itseään korostamatta. (Kuuntelin Herättäjuhlien koostetta radiosta :))
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Pirska - 08.07.12 - klo:22:25
Minua kummastuttaa miksi reagoin niin voimakkaasti eräisiin radiosta kuultaviin "hengen soturien " ääniin.  Kun kuulen tiettyjen persoonien äänen on radio suljettava heti.
Se ei ole vihaa, siihen ei ole mitään syytä. Minua ei ole loukattu siltä sektorilta, ei siis ole anteeksiannettavaakaan.
En voi edes kilvoitella: Rakastakaa vihollisianne, rukoilkaa heidän puolestaan-kehoituksella.
Siis: etoo, enkä voi mitään.

Sama oireyhtymä. Kylmiä väreitä. Eikä kyse ole todellakaan huonosta ulosannista, päinvastoin.
Mutta onneksi on niitäkin, jotka puhuvat lempeästi ja rauhallisesti, itseään korostamatta. (Kuuntelin Herättäjuhlien koostetta radiosta :))

Minun täytyy sulkea radio, kun joku esittää virsiä "uudella" tavalla. Pari päivää sitten joku ämmä voihki kiimaisella äänellä jotain virttä. Yäk!!! Silloin meidän radiosta löytyi off-nappula alta aikayksikön.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Liina - 09.07.12 - klo:11:53
Minun täytyy sulkea radio, kun joku esittää virsiä "uudella" tavalla. Pari päivää sitten joku ämmä voihki kiimaisella äänellä jotain virttä. Yäk!!! Silloin meidän radiosta löytyi off-nappula alta aikayksikön.

Kuka ja mikä mahtoi olla kyseessä?
Tunnustan: inhoan Särkynyttä saviruukkua. Etenkin Jipun esittämänä. Minun -- epämusikaalisiin -- korviini "ylituotettua herkkyyttä". Olen koettanut siedättää itseäni, mutta ei onnistu.

Olen nyt koettanut kytätä, kuulisinko mahdollisesti yhden lempivirsistäni, Soi virteni kiitosta Herran. (Koneessani ei ole äänikorttia, joten netistä on turha kaivella.) Eipä tuosta Deistäkään apua ole, kaikenlaista gospelhihkuntaa olisi kyllä tarjolla.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: seppos - 09.07.12 - klo:13:54
Eikös se ollut Kettunen Lapinlahdelta kun esitti pätkän vanhan virsikirjan virrestä. Minusta se oli hyvin veisattu.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Leena - 09.07.12 - klo:14:23
Minun täytyy sulkea radio, kun joku esittää virsiä "uudella" tavalla. Pari päivää sitten joku ämmä voihki kiimaisella äänellä jotain virttä. Yäk!!! Silloin meidän radiosta löytyi off-nappula alta aikayksikön.

Valittaen totean, sama tauti. Ei se edusta edes morsiusmystiikkaa, jos niitä seksistisesti huohkitaan vähän alavireisesti ja rytmi laahaten ja lisäksi niin o-ma-pe-räi-ses-ti niehkuuttaen, että P Ruotsalainenkin olisi saanut epileptisen kohtauksen... kun sanovat että hän veisuun äänestä erotti, millä hengellä ollaan...   Kunnia erotiikalle, mutta tuo tapa laulaa on silkkaa pornoa, ja minkä hyvänsä laulun raiskaamista.

Mutta kun se on virhhsi,  niin vissiin sitten sitä sopii laulaa levylle kui vain  ihan levyttämisen ilosta. Noh, miksei niinkin. Saapihan sanoa levyttäneensä.

Äänellään variskin ja niin edespäin, mutta siinä on keisarilla kyllä huomispäivänä valmistuvat vaatteet, anteeksi vain.  Tai ei edes anteeksi. Minä en kuuntele mitään enkä minkään tontin käheitä kuiskutteluja jotka laahaavat puolinuotin jäljessä. Virsiä ny en ainakaan.
Kullakin on oma lahjansa Jumalalta sanoo kaikenlaista kokeillut joka ei vieläkän tiijä mikä se olis...   Hymyilen kitiseville tenaville kassajonossa... Nekin voisi...

Liina:  Minäkän en jaksa pitää siitä enkä ymmärrä minkä takia, sehän on ihan Raamatusta... kai joku asia sanotaan niin kuin liian selvästi, en mielelläin särkynyt ois. Höh. Kukas nyt mielellään?  Se on kai kuin kehno plagiaatti eräästä paremmasta runosta, kuka muistaa?  Minä tahdon soittoni särkyneen/viedä suurelle virittäjälleen.  Sekin on tulenkantajakauden värssyrunoutta, mutta taiteilijan tekemää, kun särkynyt ss on kynäilijältä, en tie keneltä. 


  
Minä suutun..  >:(
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Pirska - 09.07.12 - klo:14:43
Kuka ja mikä mahtoi olla kyseessä?---


Radio sulkeutui niin nopeasti, että esittäjä meni ohi.

Valittaen totean, sama tauti. Ei se edusta edes morsiusmystiikkaa, jos niitä seksistisesti huohkitaan vähän alavireisesti ja rytmi laahaten ja lisäksi niin o-ma-pe-räi-ses-ti niehkuuttaen, että P Ruotsalainenkin olisi saanut epileptisen kohtauksen... kun sanovat että hän veisuun äänestä erotti, millä hengellä ollaan...   Kunnia erotiikalle, mutta tuo tapa laulaa on silkkaa pornoa, ja minkä hyvänsä laulun raiskaamista.---


Olipa hyvin sanottu:  :repee:
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Liina - 09.07.12 - klo:15:29
Radio sulkeutui niin nopeasti, että esittäjä meni ohi.

No höh. Mutta ehkä arvoitus selviää ajan saatossa  :icon_biggrin:

Minua ei haittaa hiukan alavireinen veisuu (tuskin edes huomaan), mutta nuo virsitulkinnat saisivat olla hieman... No joo, toisaalta pidän kovasti esim. Candominon esittämistä ja joskus varsin (mielestäni hyvin) sovitetuista virsistä.

Jäin miettimään, mistä minulla kiikastaa. Ehkä siitä, että nuo ylitulkitsijat ovat pääosassa sanojen ja etenkin sanoman sijaan.

(Leena: Leino oli se suurelle virittäjälle särkynyttä soittoaan kiikuttava.)
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: PekkaV - 09.07.12 - klo:19:02

Olen nyt koettanut kytätä, kuulisinko mahdollisesti yhden lempivirsistäni, Soi virteni kiitosta Herran. (Koneessani ei ole äänikorttia, joten netistä on turha kaivella.) Eipä tuosta Deistäkään apua ole, kaikenlaista gospelhihkuntaa olisi kyllä tarjolla.


   http://www.youtube.com/results?search_query=soi+virteni+kiitosta&oq=soi+virteni+kiitosta&gs_l=youtube.12...385.14292.0.15650.18.18.0.0.0.0.87.1089.18.18.0...0.0.K9T_lIgI9W0


Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Liina - 09.07.12 - klo:19:36
   http://www.youtube.com/results?search_query=soi+virteni+kiitosta&oq=soi+virteni+kiitosta&gs_l=youtube.12...385.14292.0.15650.18.18.0.0.0.0.87.1089.18.18.0...0.0.K9T_lIgI9W0


Kiitän kaunissti mutta koneessani ei edelleenkään ole äänikorttia  :icon_biggrin:
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: seppos - 09.07.12 - klo:21:05
Kiitän kaunissti mutta koneessani ei edelleenkään ole äänikorttia  :icon_biggrin:

Verkkokauppa.com kaupassa USB väylään kytkettävä ulkoinen äänikortti maksaa 13€, joten ongelmasi ei ole kallis. Pöytäkoneeseen asennettava äänikortti maksaa 30€ ja kovaääniset saa 10€ hinnalla.
Ongelmasi ei siis ole varsin hintava.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Pirska - 09.07.12 - klo:21:43
Verkkokauppa.com kaupassa USB väylään kytkettävä ulkoinen äänikortti maksaa 13€, joten ongelmasi ei ole kallis. Pöytäkoneeseen asennettava äänikortti maksaa 30€ ja kovaääniset saa 10€ hinnalla.
Ongelmasi ei siis ole varsin hintava.

Ottaen huomioon, että kyseessä on tietokone, on todennäköistä, että ongelma on vaikea/mahdoton ratkaistava (vrt. ketju Riivatun rakkineet).
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Liina - 10.07.12 - klo:12:19
Verkkokauppa.com kaupassa USB väylään kytkettävä ulkoinen äänikortti maksaa 13€, joten ongelmasi ei ole kallis. Pöytäkoneeseen asennettava äänikortti maksaa 30€ ja kovaääniset saa 10€ hinnalla.
Ongelmasi ei siis ole varsin hintava.

Ei ehkä, mutta tuokin on aika iso raha tässä tilanteessa. Uuden koneen hankinta huitelee jossakin horisontissa. Lisäksi käytännön taito puuttuu eikä ainuttakaan apuhenkilöä ole.
Kahdesta USB-väylästä toisen tukkii langaton hiiri, toisen ajoittain (nikotellen) toimiva mokkula (kiinteää laajakaistaa ei kuulemma kannata asentaa "heikon yhteyden" takia). En mitään näistä tajua... riivatun rakkineet, todella. Kiitos, Pirska!
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: seppos - 10.07.12 - klo:12:42
Ei ehkä, mutta tuokin on aika iso raha tässä tilanteessa. Uuden koneen hankinta huitelee jossakin horisontissa. Lisäksi käytännön taito puuttuu eikä ainuttakaan apuhenkilöä ole.
Kahdesta USB-väylästä toisen tukkii langaton hiiri, toisen ajoittain (nikotellen) toimiva mokkula (kiinteää laajakaistaa ei kuulemma kannata asentaa "heikon yhteyden" takia). En mitään näistä tajua... riivatun rakkineet, todella. Kiitos, Pirska!


Suomennan sinulle hiukan tuota operaattorin vastausta. "Kiinteää laajakaistaa ei olla halukkaita asentamaan siitä aiheutuvien kustannusten vuoksi." Passiivinen USB haaroitin maksaa noin 10€.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: öppiäinen - 14.07.12 - klo:02:59
Hölmö ongelma: Jos pappi lausuu ehtoollisen asetussanat väärin, onko kuitenkin kyseessä ihan pätevä ehtoollinen? Kerran kuulin mm. version "tämä malja on uusi malja minun liitossani". No, koska leipäpuoli meni oikein, niin kai se sitten oli, sillä kyllähän joko ruumis tai veri riittää... Viiniä jakava pappi kovasti vakuutti, että kyllä tämä verta on.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: juhani - 14.07.12 - klo:07:26
ei se papin sanamuodosta ole kiinni...
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: seppos - 14.07.12 - klo:09:36
Hölmö ongelma: Jos pappi lausuu ehtoollisen asetussanat väärin, onko kuitenkin kyseessä ihan pätevä ehtoollinen? Kerran kuulin mm. version "tämä malja on uusi malja minun liitossani". No, koska leipäpuoli meni oikein, niin kai se sitten oli, sillä kyllähän joko ruumis tai veri riittää... Viiniä jakava pappi kovasti vakuutti, että kyllä tämä verta on.

Tähän on pakko kertoa arkkipiispa Martti Simojoelle sattunut tapaus. Olen sen kuullut hänen itsensä kertomana. Harmi vain, että en tähän saa mukaan hänen puhevikaansa.

Kerran nuorena pappina ollessani jaoin ehtoollista ja kansa nauroi. Ihmettelin olivat liperit vinossa, mutta ei. Sitten kokeilin olivatko napit kiinni ja ne olivat kiinni. Ihmettelin miksi kansa nauroi? Sitten minulle selvisi, että olin ehtoollista jakaessani sanonut "Maasta sinä olet tullut ja maaksi sinä olet jälleen tuleva."

Täytyy myöntää, että kyllä tämä nauratti myös silloin, kun silloinen Helsingin piispa Simojoki itse sen piispantarkastuksen yhteydessä kertoi. Ehtoollisessa asetussanat ratkaisevat ei jakajan sekoilut.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: öppiäinen - 14.07.12 - klo:12:51
Ehtoollisessa asetussanat ratkaisevat ei jakajan sekoilut.
Mutta jos pappi lausuu asetussanat pieleen, tai jättää lausumatta?
Vai tarkoitatko, että ne ensimmäiset asetussanat silloin joskus riittävät?
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: seppos - 14.07.12 - klo:13:14
Mutta jos pappi lausuu asetussanat pieleen, tai jättää lausumatta?
Vai tarkoitatko, että ne ensimmäiset asetussanat silloin joskus riittävät?

Liian vaikeaa. Jätän Herran huomaan loput. Hän ratkaisee tahtonsa mukaan ja luotan hänen lempeyteensä ja anteeksiantoon.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Liina - 15.07.12 - klo:18:26
Tähän on pakko kertoa arkkipiispa Martti Simojoelle sattunut tapaus. Olen sen kuullut hänen itsensä kertomana. Harmi vain, että en tähän saa mukaan hänen puhevikaansa.

Kerran nuorena pappina ollessani jaoin ehtoollista ja kansa nauroi. Ihmettelin olivat liperit vinossa, mutta ei. Sitten kokeilin olivatko napit kiinni ja ne olivat kiinni. Ihmettelin miksi kansa nauroi? Sitten minulle selvisi, että olin ehtoollista jakaessani sanonut "Maasta sinä olet tullut ja maaksi sinä olet jälleen tuleva."

Ihana :icon_biggrin:

Mieleen tuli ystäväni, tottunut puhuja, joka aloitti kerran luentonsa kertomalla, että hänellä on kahdeksan lasta. (Lapsia oli ja on kaksi.) Kuulijat arvelivat, että hän on erään herätysliikkeen jäsen. Kun kysyin, miksei hän korjannnut kömmähdystä, hän vastasi: "No, sinä aamuna tuntui, että niitä on vähintään kahdeksan."

(ja lämmin kiitos suomennoksesta ja neuvosta, seppos!)
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Leena - 15.07.12 - klo:22:46
Liian vaikeaa. Jätän Herran huomaan loput. Hän ratkaisee tahtonsa mukaan ja luotan hänen lempeyteensä ja anteeksiantoon.

Kiitos, Seppos.  Viisaasti vastattu, sillä mutta-entäs-jos-tilanteita voi pälähtää päähän ihan loputtomiin.  Entä jos pappi lausuuklin vahingossa runon?
Odotetaan ensin, ja ihmetellään sitten. :023:
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: seppos - 15.07.12 - klo:23:05
Kiitos, Seppos.  Viisaasti vastattu, sillä mutta-entäs-jos-tilanteita voi pälähtää päähän ihan loputtomiin.  Entä jos pappi lausuuklin vahingossa runon?
Odotetaan ensin, ja ihmetellään sitten. :023:

Jos noin käy on, syytä olla yhteydessä esimieheen ja työpaikkalääkäriin.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Leena - 18.07.12 - klo:10:09
Jos noin käy on, syytä olla yhteydessä esimieheen ja työpaikkalääkäriin.


 :044: :044: :044: :044: :044:
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Pyryharakka - 19.07.12 - klo:22:55
On kuulema joku pappi sanonut vainajaa siunatessa: "Maasta sinä olet tullut, maaksi sinun pitää jälleen tuleman ja kolmantena päivänä on Herra sinut jälleen herättävä."
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Salis - 10.08.12 - klo:12:39
On kuulema joku pappi sanonut vainajaa siunatessa: "Maasta sinä olet tullut, maaksi sinun pitää jälleen tuleman ja kolmantena päivänä on Herra sinut jälleen herättävä."

Koska olen ollut papin kanssa naimisissa 22 vuotta (en enää), on tältä alalta kokemusta. Kirkolliset litanit ovat jokseenkin tuttuja papeille, jotka ovat olleet virassa yli 10 vuotta. Usein nämä virheet tapahtuvat siksi, että pappi on ajatuksissaan tai miettii aivan muita asioita. Hän ei ole siis henkisesti eikä hengellisesti läsnä tilanteessa. Monesti virhe pääsee suusta vaikka itse olisi ajatellut sanoa aivan muuta. Errare humanum est. Erehtyminen on normaalia myös papeille. Mikään kirkollinen toimituksen onnistuminen ei riipu sanavirheistä vaan niiden hengellisestä sisällöstä oli sitten kysymys jumalanpalveluksesta, avioliittoon vihkimisestä, lapsen kasteesta tai hautaustilaisuudesta. Olemme näkymättömän ja näkyväisen kirkon jäseniä.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Riitta-mummi - 10.09.12 - klo:08:24
Minulle on tullut kompastuskiveksi viimeisen Hengellisen Kuukauslehden takasivun kirjoitus.  Siinä kirjoitta piispa Simo Peura otsikolla Pyhiinvaeltajan ikävä.
En koe itseäni lainkaan pyhiinvaeltajaksi, vaikka kirjoituksen mukaan tarvetta pitäisi olla. Esimerkiksi ajatukseni askaroivat usein turhuuksissa.  On ajallisia mielipiteitä ja erityisen paljon (nokkelaa)kriittisyyttä. Kriittisyys istuu minussa syntinä,  kuin sisäänrakennettuna .    Jo esivanhemmissani oli sitä.
Näillä eväin pitäisi jo lähteä vaellukselle. Vaan ei, minusta se minulla menisi suorittamisen puolelle.

Tärkein on minullekin Jeesuksen risti, Pääsiäisen suuri sanoma.
Minä en kykene ristille, en kai edes sen juurelle. Katselen silti ja toivon viimehetken armoa ja lupausta: Tänä iltana olet kanssani Paratiisissa.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Pena - 10.09.12 - klo:10:40
Ei kai se pyhiinvaeltaminen ole todellisuudessa samaa kuin Tannhäuserissa: juhlallista askeltamista kuorolaulun tahdissa.

Pyhiinvaeltajat kompastelevat jalat rakoilla ja rinkan hihnat hiertäen miettien, tuliko edellisessä tienhaarassa sittenkään valituksi oikea suunta.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Riitta-mummi - 10.09.12 - klo:11:10
Noin minäkin tämän matkateon koen. Mutta Kristityn vaellus ei minun kohdallani täytä sitä mitä pyhiinvaelluksella ymmärrän.
Hyvin maallisella matkalla olen, mutta toivossa Vuorelle pääsy.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: juhani - 10.09.12 - klo:12:40
Voi olla, että joku osa hurskaista pyhiinvaeltajista olisi parempia. Oikeastaan aika suuri osa kuin minä. Minä olen tänään tehnyt pyhiinvaelluksen Citymarketiin. 9 -henkiselle perheelle ostin Jumalan luomistyön hedelmiä.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Viisveisaaja - 12.09.12 - klo:08:08
Olin viime sunnuntaina Leppävaaran kirkossa ja siellä naispappi alkoi yhdessä vaiheessa kikattamaan ja ei meinannut loppua tulla ja siiten hän liturgioissa lopussa sen jälkeen änkytteli, kun lausui väärin sanoja ja oikaisi niitä.

Onneksi ei pahempaa ja sai ainakin kuulijat heräämään ja tarkkaamaan sanomisiaan, kun sekoili.
 :-\ :) :)
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: myyrä - 16.09.12 - klo:06:52
Käskyn "kunnioita isääsi ja äitiäsi, että kauan eläisit ja menestyisit maan päällä" tuo loppuosa. Alun vielä jotenkin käsittää vaikka kyllä nykypäivänä on varmaan esim. monelle nuorelle vaikeaa kunnioittaa mm. alkoholisoituneita tai huumeita käyttäviä vanhempiaan. Mutta minkä takia täällä nyt pitäisi niin menestyä tai erityisesti elää kauan? Monesti toivon kuolemaa.

Mitenkähän 10 käskyä on ylipäätään syntyneet? Jumalako... ::)
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Pena - 16.09.12 - klo:07:22
Mitenkähän 10 käskyä on ylipäätään syntyneet? Jumalako... ::)

Uskon, että Jumalan ilmoitus on kirjoitettu Raamattuun ihmisen aikaansa sidotun ymmärryksen kautta. 'Menestys ja kauan eläminen' ovat varmaan olleet parasta, mitä ihmiselle on antiikin aikaan käynyt. Tässä on voitu tarkoittaa vanhuksista huolehtimistakin: Kun huolehdit omien vanhempiesi pitkästä ja onnellisesta vanhuudesta, lapsesi oppivat sen esimerkistäsi ja huolehtivat vuorollaan sinusta.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Pirska - 16.09.12 - klo:09:21
Uskon, että Jumalan ilmoitus on kirjoitettu Raamattuun ihmisen aikaansa sidotun ymmärryksen kautta. 'Menestys ja kauan eläminen' ovat varmaan olleet parasta, mitä ihmiselle on antiikin aikaan käynyt. Tässä on voitu tarkoittaa vanhuksista huolehtimistakin: Kun huolehdit omien vanhempiesi pitkästä ja onnellisesta vanhuudesta, lapsesi oppivat sen esimerkistäsi ja huolehtivat vuorollaan sinusta.

Minäkin olen paljon pohtinut tätä vanhempien kunnioittamista. Minusta se velvoittaa ennen kaikkea meitä vanhempia kohtelemaan lapsiamme niin, että heidän olisi helpompaa kunnioittaa meitä.

Uskon, että ihmiset ovat kirjoittaneet Raamattua Jumalan hengen vaikutuksesta ja Jumala on taatusti tiennyt paremmin kuin me ihmiset, minkälaisia vanhempia maailmassa on nyt ja minkälaisia on vielä tulossa. Luulenpa, että hankalaa vanhemmuutta on ollut iät ja ajat.

Olen kyllä kuullut semmoistakin, että vanhempia täytyy kunnioittaa, koska se on Jumalan käsky. Jos ei vanhempaa voi muuten kunnioittaa niin olemalla kiitollinen siitä, että on saanut elämän.

Itse olen sikäli onnellisessa asemassa, että vanhempani ovat kohdelleet minua niin hyvin, että heitä on helppo kunnioittaa. Olen myös kohdannut ihmisiä, jotka ovat katkeria vanhemmilleen vielä heidän kuoltuaankin.

Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Pirska - 16.09.12 - klo:09:23
Ai niin, siitä kauan elämisestäkin oli puhe. Onhan kauan elämisessä se etu, että näkee omia jälkeläisiään moneen polveen. Ellei ole jälkeläisiä, niin sitten näkee kuitenkin itseään nuorempaa polvea ja tämän maailman kehitystä, jossa sentään on hyviäkin puolia.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Riitta-mummi - 19.09.12 - klo:10:33
Kuiva kausi ,  josta aiemmin olin uskonnollisesti huolissani.  Odottaminen on taito josta voi oppia nauttimaan. Kohtaamisen riemu on suurempi, kun kohdataan.
Eihän joulukaan ole joka päivä.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: juhani - 20.09.12 - klo:12:52
Körttiläisyys on odottamista.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Leena - 29.09.12 - klo:12:06
Minä en ymmärrä - ei oikein avaudu - yksi sanonta, että me olemme esimerkiksi yhtä "Kristuksessa" tai mitä milloinkin - jotenkin minä käsitän kun Paavali puhuu Jumalan suuruudesta ja sanoo, Hänessä me olemme, ja mitä suuremmaksi ja ihmeellisemmäksi muuttuu ymmärryksemme kaikista versumeista, sitä ihmeteltävämpi Jumalakin on...   Miksen minä tuosta saa tolkkua? 

Tämä ei ahdista minua kuten tuo kauhistus jolla avasin ketjun, mutta ymmärtäisin mielihalulla, sillä olen miettinyt vuosikymmeniä aina välillä - me olemme Herrassa sitä ja olemme tätä... Herrassa?
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Riitta-mummi - 02.10.12 - klo:11:28
Koston Jumala.
Vanha testamentti puhuu paljon Jumalan kostosta. Sitä oikein rukoillaan esim. psalmeissa että viholliselle tulisi Jumalan kosto.

Nykyään puhutaan enemmän Jumalan antamista koettelemuksista.
Mikä on ero ?
Onko meillä joilla on Kristus Vapahtaja vain koettelemuksia. Keille on kostot varattu ?
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: seppos - 02.10.12 - klo:11:45
Minäkin olen paljon pohtinut tätä vanhempien kunnioittamista. Minusta se velvoittaa ennen kaikkea meitä vanhempia kohtelemaan lapsiamme niin, että heidän olisi helpompaa kunnioittaa meitä.

Uskon, että ihmiset ovat kirjoittaneet Raamattua Jumalan hengen vaikutuksesta ja Jumala on taatusti tiennyt paremmin kuin me ihmiset, minkälaisia vanhempia maailmassa on nyt ja minkälaisia on vielä tulossa. Luulenpa, että hankalaa vanhemmuutta on ollut iät ja ajat.

Olen kyllä kuullut semmoistakin, että vanhempia täytyy kunnioittaa, koska se on Jumalan käsky. Jos ei vanhempaa voi muuten kunnioittaa niin olemalla kiitollinen siitä, että on saanut elämän.

Itse olen sikäli onnellisessa asemassa, että vanhempani ovat kohdelleet minua niin hyvin, että heitä on helppo kunnioittaa. Olen myös kohdannut ihmisiä, jotka ovat katkeria vanhemmilleen vielä heidän kuoltuaankin.



Käsky on syntynyt aikana, jolloin kaikki oppi saatiin vanhemmilta eikä kouluista etc. Asiaa on hyvä miettiä siinä valossa
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Pirska - 02.10.12 - klo:21:21
Käsky on syntynyt aikana, jolloin kaikki oppi saatiin vanhemmilta eikä kouluista etc. Asiaa on hyvä miettiä siinä valossa

Tarkoitatko, että käsky ei ole enää voimassa?

Lutherin aikana taisi olla jo kouluja ja hän pitää tämän käskyn kunniassa.

"---Jumala on antanut isän ja äidin tehtävälle erityisarvon, joka ylittää kaiken muun arvon ja aseman, missä ihminen voi olla. Hän ei käske vain rakastaa, vaan myös kunnioittaa vanhempia. Veljiä, sisaria ja ylipäänsä lähimmäisiä koskevista Jumalan käskyistä suurin on se, että heitä on rakastettava. Hän siis erottaa isän ja äidin kaikista ihmisistä maan päällä ja asettaa heidät rinnalleen. Kunnioittaminen on näet paljon suurempi asia kuin rakastaminen, koska siihen ei sisälly pelkästään rakkautta, vaan myös majesteettiin kohdistuvaa kuuliaisuutta, nöyryyttä ja pelkoa.--- "

 http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/ik/4kasky.html (http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/ik/4kasky.html)
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: myyrä - 02.10.12 - klo:21:27
Tarkoitatko, että käsky ei ole enää voimassa?

Lutherin aikana taisi olla jo kouluja ja hän pitää tämän käskyn kunniassa.

"---Jumala on antanut isän ja äidin tehtävälle erityisarvon, joka ylittää kaiken muun arvon ja aseman, missä ihminen voi olla. Hän ei käske vain rakastaa, vaan myös kunnioittaa vanhempia. Veljiä, sisaria ja ylipäänsä lähimmäisiä koskevista Jumalan käskyistä suurin on se, että heitä on rakastettava. Hän siis erottaa isän ja äidin kaikista ihmisistä maan päällä ja asettaa heidät rinnalleen. Kunnioittaminen on näet paljon suurempi asia kuin rakastaminen, koska siihen ei sisälly pelkästään rakkautta, vaan myös majesteettiin kohdistuvaa kuuliaisuutta, nöyryyttä ja pelkoa.--- "

 http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/ik/4kasky.html (http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/ik/4kasky.html)

Ei ketään voi pakolla rakastaa eikä kunnioittaa sanokoon Luther mitä hyvänsä. Kuuliaisuutta, nöyryyttä ja pelkoa...pyh  :eusa_angel:
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: seppos - 02.10.12 - klo:21:56
Tarkoitatko, että käsky ei ole enää voimassa?

Lutherin aikana taisi olla jo kouluja ja hän pitää tämän käskyn kunniassa.

"---Jumala on antanut isän ja äidin tehtävälle erityisarvon, joka ylittää kaiken muun arvon ja aseman, missä ihminen voi olla. Hän ei käske vain rakastaa, vaan myös kunnioittaa vanhempia. Veljiä, sisaria ja ylipäänsä lähimmäisiä koskevista Jumalan käskyistä suurin on se, että heitä on rakastettava. Hän siis erottaa isän ja äidin kaikista ihmisistä maan päällä ja asettaa heidät rinnalleen. Kunnioittaminen on näet paljon suurempi asia kuin rakastaminen, koska siihen ei sisälly pelkästään rakkautta, vaan myös majesteettiin kohdistuvaa kuuliaisuutta, nöyryyttä ja pelkoa.--- "

 http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/ik/4kasky.html (http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/ik/4kasky.html)

En todellakaan tarkoita sitä, mutta sen arvo menestykseen ym. on erilainen kuin aikanaan.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Leena - 03.10.12 - klo:01:49
Koston Jumala.
Vanha testamentti puhuu paljon Jumalan kostosta. Sitä oikein rukoillaan esim. psalmeissa että viholliselle tulisi Jumalan kosto.

Nykyään puhutaan enemmän Jumalan antamista koettelemuksista.
Mikä on ero ?
Onko meillä joilla on Kristus Vapahtaja vain koettelemuksia. Keille on kostot varattu ?

Kun minä taas löydän psalmikommentaarin joka lojuu tietysti jossakin   :026:   Dosentin  jäljillä, hän kun on mieltynyt erityisesti Vanhaan Testamenttiin  ja hykertelee kuinka pääsikin vedättämään Volkskircheä. Juuri  kun se vaati koko VT:n käytöstä poistamista, ja selitti että Jeesus oli arjalainen yms,  Dosentti sai livautettua väliin, että sielläpäs on hyvä rukouskirja teillekin, niin kerron kuinka hän sen taas ajattelikaan -- nyt menee muistinvaraisesti

Dosentilla  :026:  todetaan, että ne usein ovat muotoa "enkö minä vihaisi niitä, jotka sinua vihaavat" ja näen edessäni aivan eri näkyjä kuin ikkunani takana kellastuvat pihlajat ja koivut.  Kuten ne, jotka satuttivat Jumalan "silmäterää" kuten joku sen ajan kristityistä surkutteli.

Mutta (!) kun Jumala pyytää jättämään kostamisen itselleen ja kieltää ihmisiä itse kostamasta, voihan sitä ajatella, miten Jumala sitten mahtaa  kostaa. 

Dosentti lähettää terveisiä, että on hyvä lukeakin riittävästi tuollaisesta Jumalasta, jotta käsittää kuinka kiihkeästi Jeesuksen opetusta kaivattiin - ja kuinka sitä kaipaa itsekin.

Juuri tuota tutkisin, saa nähdä onnaako - Hyrckin väitöskirja on kyllä sinnepäin.  Ajattelisin dynaamisemmin, niin että persoonallisuus ei kehity, ellei sen hengellinen ydin saa kasvaa myös. Ja että se kasvaa hieman kuin Jeesus Kristus esihistorioineen.  Ihmisessä on tuo puoli joka pelkää ja vapisee on vangin kaltainen, janoinen, nälkäinen, sairas suorastaan ja yhä odottaakin kohdalleen vain kostoa - tai havahtuu odottamaan koska se olisi oikeudenmukaista. Siihen pimeyteen syntyy Jeesus, joka opettaa, parantaa ja antaa anteeksi. - Tämä nyt on vain yksi kerros - Raamattu on niin monikerroksista ja rikasta tekstiä.  Ei ehkä eksegeettisin mashdollinen tulkinta tämä.

.........................................

Totta kyllä, on kuin olisi teemoja joista on peräti vaikea kirjoittaa sivistynyttä saarnaa!!

.........................................

Mutta ei siitä nyt ole kuin kuutisen vuotta, jona Kouvolassa vaikutti pappismies joka julisti Jumalan kostoa koko Suomen Siionille ja erityisesti Helsingin hiippakunnalle´.  Se kun piti piispanaan jumalatonta miestä ja häiritsi puhdistustoimia, kun puhdas ja palava nuori urhea julistaja olisi kirkkoa vähän siivonnut pahimmista syntipesäkkeistä, ja kieltäytyi tälle naispappeuskantaansa katumattomalle ehtoollista antamasta, niin tietäähän sen kuinka tämä langennut kirkko toimi...   Jo on tsunami matkalla, ja yltää Kouvolaan saakka. Varo, Pena ja jos siellä keitä muita asuu!  Hän kun manasi sen jostakin syystä idemmäs, sinne Kymenlaaksoon.   Mainittakoon että kirkonedus oli niin autoja täysi että luulin konfirmaatioksi tai piispantarkastukseksi...    kun näin että 2 varausbussiakin, että haluttu puhuja hän on.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: PekkaV - 03.10.12 - klo:06:13

   Vanhan testamentin Jumala kostaa, Uuden testamentin Poika armahtaa. Pojasta polvi paranee.


Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: seppos - 03.10.12 - klo:09:54
Tarkoitatko, että käsky ei ole enää voimassa?

Lutherin aikana taisi olla jo kouluja ja hän pitää tämän käskyn kunniassa.

"---Jumala on antanut isän ja äidin tehtävälle erityisarvon, joka ylittää kaiken muun arvon ja aseman, missä ihminen voi olla. Hän ei käske vain rakastaa, vaan myös kunnioittaa vanhempia. Veljiä, sisaria ja ylipäänsä lähimmäisiä koskevista Jumalan käskyistä suurin on se, että heitä on rakastettava. Hän siis erottaa isän ja äidin kaikista ihmisistä maan päällä ja asettaa heidät rinnalleen. Kunnioittaminen on näet paljon suurempi asia kuin rakastaminen, koska siihen ei sisälly pelkästään rakkautta, vaan myös majesteettiin kohdistuvaa kuuliaisuutta, nöyryyttä ja pelkoa.--- "

 http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/ik/4kasky.html (http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/ik/4kasky.html)
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: seppos - 03.10.12 - klo:09:57
Tarkoitatko, että käsky ei ole enää voimassa?

Lutherin aikana taisi olla jo kouluja ja hän pitää tämän käskyn kunniassa.


Vanhempien asema kasvatuksessa on ensisijaisen tärkeää.

Lutherin aikana ja jo tuhansia vuosia aiemmin oli myös kouluja ja yliopistoja. Koululaitosta ja yleistä oppivelvollisuutta ei sen sijaan ollut, vaan se oli harvojen herkkua. Esimerkiksi maanviljelijöiden lapset saivat 100% opistaan vanhemmiltaan.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Pirska - 03.10.12 - klo:13:22
Miettipä neljättä käskyä missä valossa tahansa, niin mielestäni vanhemmilla on aivan erityinen vaikutus lapsiinsa. Olivatpa lapset vanhempiensa tai koulujen ja yliopistojen opettajien opettamia, niin vanhemmuus on silti jotain aivan erityistä. En näe oikeastaan tämän käskyn noudattamisessa mitään eroa siinä, onko lapsi koulutettu, kouluttamaton, terve, sairas tai vammainen.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Riitta-mummi - 03.10.12 - klo:13:28
Olen Pirskan kanssa samaa mieltä. Lisään kasvattajiksi myös isovanhemmat, jopa isoisovanhemmat. Perhepiirissä on hyvä puhua aroistakin asioista.
Tyttäreni ovat omaksuneet saman kannan.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Leena - 03.10.12 - klo:22:47
   Vanhan testamentin Jumala kostaa, Uuden testamentin Poika armahtaa. Pojasta polvi paranee.


No, ei se ihan noin yksnuottiasta ole - sinnepäinkään. VT:ssa on kovasti kirjakohtainen seikka tämä, sieltä se on Herran siunaus, "Minulla on ajatukseni teit' kohtaan, rauhan, ei tuomion ajatukset.  Minä anna teille tulevaisuuden ja toivon" ja armpouskonto on juutalaisuuskin. Ennen  muuta tuo vähän sai miettimään, josko niin tai näin. aattaa< olla aikoja ihmisen elämässä jolloin hän alleviivaa (ainakin hengessään) kaiken tuomion sanan, ja sitten  jälleen muuta. 

Ja "Minä ja isä olemme yhtä" "Joka on nähnyt minut on nähnyt Isän". 
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Leena - 03.10.12 - klo:23:42
Käskyt näyttävät konstikkailta. Mietin toisinaan itse, kuinka vaikeaa on kunnioittaa vanhempia, jotka ryypätä rälläävät minkä ehtivät, riitelevät niin, että koti on turvaton - tarkoitan koteja joissa lapsi joudutaan ottamaan kiireellisesti huostaan koska elinympäristö on heille henkeä uhkaava. Koska huostaanotettaville ei riitä sijaiskoteja/laitospaikkoja, on pakkokin koettaa kaikkensa avohoidon tukitoimin jos voidaan olettaa, että siellä pysytään joten kuten elossa.  Saattavat tosin olla moneen kertaan raiskattuja, nälkiintyneitä...  Tämä on muuan Hesalaisesta lähiöstä. Tiimin esh tuli jostain verkostopalaverista ja oli jääny kasomaan kuin lapsi etsii roskiksesta syötävää, sen leivän sitte ahmaisee...  Toki niin, että millaiset oli näiden vanhempien omat lähtökuopat? 

Minun analyytikkoni sano kerran, että siinä käsky jota ihminen tottelee käskemättäkin.  Nyt rupean lankom iehen villapaitaan, joten selitys jos ketä kiinnostaa todeksi
havaittiin, toisten.

........................................................

 Ei ole helppo viitonenkaan. Monenkohan tekee mieli sanoa, että älä noin periaatteessa tapa, mutta Talvisota oli kyllä poikkeus!

...........................................................

Ja jälleen siellä löytyy pykäliä, kuten "Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi."   Jollain tapaas riittää miettimistä, että miten on ihminen rakennettu kun sitä kummasti tulee livautettua lähimmäisestä tekstiä', joka mustamaalaa tuon toisen ja perustelee jotta "se nyt oli minun mielipiteeni".  Tai, että "tottahan  se oli, kaamea tyyppi!"  Kun muistelen että lähimmäisestä tulisi silloin ennemmin vaieta.  Etenkin selän takana puhuminen on ikävää, siinä kun asianomaisen mahdollisuudet puolustautua jäävät niukiksi/ olemattomiksi -- kukaan ei ehkä kysy, et mitä sinul on sanomista tähän? 

Onko teillä tunnetta, että olisi ikään kuin pikkujutumpaa viskata siitä lähimmäisestä - sanotaanko - osatotuus joka tärvelee hänen maineensa?  kuin tarttua aseeseen --- ja kuitenkin ne Jumalan silmissä on yhtä pahoja juttuja?
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Riitta-mummi - 16.10.12 - klo:15:33
Mietin tällaisia monenlaisia, joista on aika aralla mielellä kirjoitettavakin, ettei kukaan saisi väärää käsitystä.

Onko oikein tai väärin, tarpeellista tai tarpeetonta puhua tai kirjoittaa omista hengellisistä kokemuksistaan? Tiedän että körttiläisyyteen se ei kuulu. Toisaalta  on vanha tottumus todistella, kertoa kokemuksistaan johdatuksessa.

Voiko siteerata oppi-isiä t. äitejä?  Onko tarpeellista lainata Raamatun sanaa ? Mikä edistää uskonelämää ja kilvoitusta parhaiten ?
Onko ero mitä kirjoittaa yleisesti luettavaksi tarkoitetun ja kahdenkeskisen välillä ?

Toistan, nämä ovat minun hölmöjä ongelmiani nyt kun olen löytänyt runon keinon puhua.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Leena - 16.10.12 - klo:17:09
Mietin tällaisia monenlaisia, joista on aika aralla mielellä kirjoitettavakin, ettei kukaan saisi väärää käsitystä.

Onko oikein tai väärin, tarpeellista tai tarpeetonta puhua tai kirjoittaa omista hengellisistä kokemuksistaan? Tiedän että körttiläisyyteen se ei kuulu. Toisaalta  on vanha tottumus todistella, kertoa kokemuksistaan johdatuksessa.

Voiko siteerata oppi-isiä t. äitejä?  Onko tarpeellista lainata Raamatun sanaa ? Mikä edistää uskonelämää ja kilvoitusta parhaiten ?
Onko ero mitä kirjoittaa yleisesti luettavaksi tarkoitetun ja kahdenkeskisen välillä ?

Toistan, nämä ovat minun hölmöjä ongelmiani nyt kun olen löytänyt runon keinon puhua.

Mietin tätä, ja koetan kanssa kirjoittaa varoen samaa kuin Riitta-mummi.

Arvelen, että ihmisten tarpeet vaihtelevat tässä.  Siten sallisin niille oikeuden olla rauhassa, jotka kokevat puhumisen vieraaksi itselleen. Toisaalta herännäisyyden alkuaikaan taisi kuulua ne kamarikeskustelut, joissa puhuttiin hyvinkin henkilökohtaisista ongelmista.  Paavo Ruotsalainen puolestaan taitaa kertoa juuri oppi-isästään, kun tämän luo käveli todella pitkän matkan etsiessään vastausta:  Jokainen tuntee seppä Högmanin sanat.
Yksi sinulta puuttuu, ja sen mukana kaikki.  Jeesuksen Kristuksen sisällinen tunto.  Tämän olen lukenut jo koulussa, vähän eri sanoin muistettuna. 

Useimmilla taitaa olla samasta kysymys.  Mistä minä löydän armollisen Jumalan, tai kuinka ymmärtäisin koko kristinuskosta edes jotakin, mitä minulta puuttuu - joskus epätoivoon asti - minä en tajua mistään mitään.  Joku tuntee läheltään tällaisen "seppä Högmanin"  jolta kysellä, mutta ne taitavat olla harvemmassa.

Olisioko niin, että ihmiset eivät tässäkään ole samanlaisia?  He kulkevat eri kohdalla tätä moneen kertaan poljettua tietä, tai etsivät polun päätä.  Joka jo varmasti sitä kulkee, saattaa tietää, kuinka ja missä kohdin juuri hänen on kilvoiteltava.  Itsestäni tuntuu usein, että voisiko joku neuvoa, mistä se polku lähtee, jotta sitten kilvoittelisin.

Joku löytää oppi-isän, jonka neuvoista iloitsee, toinen vaikenee mieluummin. Foorumilla jolla kirjoitellaan, saatetaan muuten olla epäkörttimäisiä, pelkkä vaikeneminen vaikenee koko foorumin olemattomiin,  mutta tässä voidaan olla:  Omissani kyllin on.  Ei puututa toisen synteihin.  Sallitaan ihmisten etsiä, ja soisin toki, että kyselläkin.  Itse kyselen mielelläni jos minulla on ongelma, , mutta toisaalta voin olla kyselemättä, silloin vain olisi tiedettävä ettei siitä pidetä/se ei sovi herännäisyyden henkeen/se kiusaa monia.  Tiedän useiden kirjoittelevan myös foorumin ulkopuolella toistensa kesken, ja siinä ei ole mitään pahaa.  Vasta sitten, jos ei rohjeta suoraan pyytää:  Voisitko olla kyselemättä, me emme siitä pidä eikä se kuulu körttiläisyyteen, sillä muitakin foorumeita toki on.  Siis jos kulkee runsaasti takapuheita, joilla löytyy niitä toisten syntejä. 

Ehkä se, mistä juuri sunnuntain seuroissa puhuttiin, on avain. Eettisesti kestävää taitaa olla, ettei kauheasti piittaa toisista. Ei kerro, mitä sekin teki väärin, vaan mieluummin, jos löytää talletettavan arvoista, kertoo, näin hän sanoi ja se auttoi minua ymmärtämään vähän enemmän.  Ehkä hänen neuvonsa ei ole juuri nyt minulle arvokas, mutta ehkä mene tiedä ensi vuonna on. 

Toivon itse ihmisten kertovan jos toisilta oppivat ja kuulevat.  Jokainen ei ole viisausihminen, mutta saattaa kohdata viisausihmisen, jonkun jolle Jumala on antanut lahjan nähdä ja kertoa. Dosentti  :026:  taitaisi mielellään kuulua kalustoon nimimerkki Leenan viisausihmisenä, sillä hän on auttanut nimimerkki Leenaa suuresti (ja jokuhan täällä pakosta sotkee paikat, minä olen siisti ihminen... :icon_eek:   )   

     Toisaalta jos hyvin vakavasti ajattelen niin kovin mielelläni joskus kertoisin mitä Samuli Korkalainen on sanonut, kun hän ei takuulla kerkeä itse kirjoittaa, ja on ehtinyt opettaa paljon hyviä asioita.  :kahvi: :kahvi: :kahvi: :kahvi: :kahvi: 

Itse ilahdun sellaisista toisten teksteissä, syy on,  etten itse aina jaksa lukea viisauskirjoja.  Helpottaa kun joku kertoo mitä niissä oli, ja mitä on oppinut.   
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Viisveisaaja - 16.10.12 - klo:18:38
   Vanhan testamentin Jumala kostaa, Uuden testamentin Poika armahtaa. Pojasta polvi paranee.


Pontikkaa kutsuttiin aikoinaan pojaksi, taisi olla vanha savolainen sanonta ja paraneehan sillä monenlaiset, niin henkiset kuin ruumilliset vaivat.

Noista pojan lampaista ja lammaslaumasta ja heidän armollisuudesta olen pikkaisen huolissani, se on kyllä hengellinen ongelma.
Jotenkin jos ihmiset oppisivat Jeesuksen opetuksen pieneksi tulemisesta ja siitä jopa kilpailemisesta, niin ehkä olisimme armollisempia toisillemme, kuten herännäisyyden oppeihin myös kuulunee, jos oppeja siellä ees on.

Kristuksen ruumis maan päällä vain riitelee ja uhoaa kuka on eniten mitäkin. Ikävää, niin ikävää.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Leena - 16.10.12 - klo:20:57
Pontikkaa kutsuttiin aikoinaan pojaksi, taisi olla vanha savolainen sanonta ja paraneehan sillä monenlaiset, niin henkiset kuin ruumilliset vaivat.

Noista pojan lampaista ja lammaslaumasta ja heidän armollisuudesta olen pikkaisen huolissani, se on kyllä hengellinen ongelma.
Jotenkin jos ihmiset oppisivat Jeesuksen opetuksen pieneksi tulemisesta ja siitä jopa kilpailemisesta, niin ehkä olisimme armollisempia toisillemme, kuten herännäisyyden oppeihin myös kuulunee, jos oppeja siellä ees on.

Kristuksen ruumis maan päällä vain riitelee ja uhoaa kuka on eniten mitäkin. Ikävää, niin ikävää.


On se.  Roikun välillä muualla, jos laiskottaa.  Tunnustan, että tällä foorumilla minua vaivaa kestopelko. Kuka ja mistä seuraavaksi? 
Aika pitkälle se Israelin matkakin oli yritystä näyttää, että en minä ole niin kauhea, antakaa mun olla teidän kanssa, olkaa kilttejä, mutta toisaalta - mitäs siitä.  Jos ei niin ei, en mie jaksa loputtomiin pelätäkkän.  Kai sekin on jo hengellinen ongelma, mutta, no, koettaa roikkua jossain yleiskirkollisuuksissa, lienee parasta.  Ja kun pysyy vaiti, ei kukaan saa syytä vaatia että ulos lopullisesti tuo inhokki, me ollaan sitä mieltä.  Hohhoijaa. 
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: vn - 16.10.12 - klo:23:30
Jaa'a...en tiedä onko hengellinen vai henkinen ongelma...vai onko ongelma lainkaan?
Itselläni vähän tuntuu että ns. "häveliäisyys" = asiallinen käytös? on häipynyt sen siliän tien.
Jotenkin sen jälkeen kun potkaistiin ulos työpaikalta ja pari ystävää on unohtanut...
elämä on jotenkin muuttunut, tosin ei välttämättä huonompaan suuntaan.
Tuntuu välillä että "joka paikkaan" olen menossa, olen unohtanut mitä "ramppikuume" tarkoittaa...
alkavaa dementiaako?
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: öppiäinen - 16.10.12 - klo:23:52
Tuntuu välillä että "joka paikkaan" olen menossa, olen unohtanut mitä "ramppikuume" tarkoittaa...
alkavaa dementiaako?

Tai aikuistumista? Minusta tuntuu, että kaikkein häveliäimpiä ihmisiä ovat teinit, silloin on niin kovin tarkkaa ettei ole mitenkään nolo. Joillakin teini-ikä kestää pidempään kuin toisilla.

No, en tunne sinua joten mikäpä olisin diagnoosia asettelemaan. Tämä on sitten kanssa ihan ilman mitään häpyä kirjoitettua.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: öppiäinen - 17.10.12 - klo:00:04
Onko oikein tai väärin, tarpeellista tai tarpeetonta puhua tai kirjoittaa omista hengellisistä kokemuksistaan? Tiedän että körttiläisyyteen se ei kuulu. Toisaalta  on vanha tottumus todistella, kertoa kokemuksistaan johdatuksessa.

Voiko siteerata oppi-isiä t. äitejä?  Onko tarpeellista lainata Raamatun sanaa ? Mikä edistää uskonelämää ja kilvoitusta parhaiten ?

Äh, antaa palaa vain!

Mitäpä minä näistä tietäisin. Ajattelisin kumminkin, että kun meissä ihmisissä on niitä jotka puhua hölöttävät mielellään kaikenlaisista kokemuksistaan ja sitten on umpimielisempiä tapauksia, niin kai tämä taipumus heijastuu myös ns. hengellisistä kokemuksista puhumiseen. Onko se nyt niin vaarallista, jos se ei kuulu johonkin körttiläisyyteen, tai jos sitä lankeaa vanhaan tottumukseensa todistella, mikä kai toisissa suuntauksissa on hyvekin? Voihan sitä ylpistyä sitenkin, että ajattelee että olenpa hyvä ns. alatien kulkija kun en kokemuksistani pukahda. Suo siellä, vetelä täällä...

Tekee mitä omalle persoonalle on luontevinta, uskonelämänsä edistymisiä miettimättä. Siteeraa jos siltä tuntuu. Kyllä minua ainakin ihan kiinnostaa, millaisia oppihenkilöitä itse kullakin on. Voihan lukija löytää sitä kautta jotakin itselleenkin (eli edistää toisen ihmisen uskonelämää).

Nettifoorumin hyviä puolia on, että ne joita tympäisee jokin kokemuksenjakoavautuminen, voivat sen helposti skipata. Jossakin nokikkainkeskustelussa se voikin olla vaikeampaa jo.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: öppiäinen - 17.10.12 - klo:00:16
[qote="Viisveisaaja"]Noista pojan lampaista ja lammaslaumasta ja heidän armollisuudesta olen pikkaisen huolissani, se on kyllä hengellinen ongelma.[/quote]

Ymmärsinkö oikein, että se on hengellinen ongelma että olet huolissasi? Vai se heidän armollisuutensako (tai sen puute) on? Oli kumpi vain, enpä tiedä onko ongelma hölmö ollenkaan. Huolehtiminen itsessään voi sitä kyllä olla.

Tunnustan, että tällä foorumilla minua vaivaa kestopelko. Kuka ja mistä seuraavaksi? 
Aika pitkälle se Israelin matkakin oli yritystä näyttää, että en minä ole niin kauhea

No, minä tästä seuraavaksi: Putosin nyt kärryiltä. Miten jollakin Israelin-matkalla voi näyttää, ettei ole kauhea? Minulta on kyllä ehkä jäänyt jokin asiaan liittyvä viesti lukematta kun en nyt tajua.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: vn - 17.10.12 - klo:00:23
Kiitos Öppiäinen, jess, voihan olla että ramppikuumeen unohtuminen onkin aikuistumista eikä alkavaa
dementiaa.
Täytyy sanoa että sinulla on hyvä "ulosanti", ymmärrystä, kyky haastaa ajattelemaan, avoimuutesi.
Sinunlaisiasi täällä foorumilla tarvitaan. Meitä on moneen junaan, rikastutamme yhteisöä,
annamme ja saamme toisiltamme ajateltavaa, siruja saviastian eheyttämiseen.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Leena - 18.10.12 - klo:02:45
[qote="Viisveisaaja"]Noista pojan lampaista ja lammaslaumasta ja heidän armollisuudesta olen pikkaisen huolissani, se on kyllä hengellinen ongelma.

No, minä tästä seuraavaksi: Putosin nyt kärryiltä. Miten jollakin Israelin-matkalla voi näyttää, ettei ole kauhea? Minulta on kyllä ehkä jäänyt jokin asiaan liittyvä viesti lukematta kun en nyt tajua.

No eipä ihme, koska kuuluu muinaisiin elämän jättämiin kauhuihin jotka eivät yleensä häiritte mutta joskus ovat mahdottomat kantaa. Kuten  yleensä, niin myös täällä, kaikki eivät pidä kaikista eivätkä jokaisen ilmaisutyylistä. Se on aivan okei. Mutta minä pelkään ekskommunikointia hyvin rakkaaksi käyneestä porukasta.  

 Minähän olen tämmöinen syntymävikainen, eli taju ei aina pysy, ja se on ongelma kaikin maustein koska koskee kontaktia toisiin joka torilla.   Koska se vauriokohta on tuossa ohimolohkossa, epilepsiani mennessään tasapainosta saa minut auraoireena ärtyneeksi.  Vaikeutuessaan tajunta ja järjenjuoksu usein heilahtelevat  edestakaisin aurasta täyteen parin minuutin katkokseen.  Silloin  minulla on jo amnesia yli tapahtuneen eli en muista mitään. Se vaikeutuu kuumeessa, helteessä ellei juo tarpeeksi - jotain 3 litraa yli tavallisen, vichyä, ja ilmeisesti oman unirytmin sekoittumisesta ja jos mistä, ja sattuuhan sitä kaikille joitakin kohtaloita.  
.................................................

Nuo ns statukset yleistyivät joitakin vuosia sitten, silloin oli myös muunlaisia kohtauksia runsaasti. Totta se loukkaa ihmisiä, ja joka paikassa, eikä tämä ole poikkeus, ja minulle jäi siitä kauhu. Usein on niin että huitaisen;  Jumala tietää mitä Hän tekee, ei minulla ole aikaa voivotella omaa kohtaloani, koetetaan katsoa missä voisi olla toisille avuksi, ja minul on paljon elämän rikkautta. Koetan pitää vissin välimatkan tähän joukkoon eikä sitä aina niin ehdikään tänne.  


..........................................................

Itselleni se on kesto-ongelma.  Pääasiassa siten että mietin suhdetta työelämään, ja sairaussosiaaliturvani eettisyyttä.  Eikä minulle oikeastaan ole erikseen hengellisiä ja maallisia ongelmia. Kun aikanaan käytin tuota ilmaisua se oli itseltäni pöhkö, Tai miksei --   voisihan tarkentaa ja puhua jumalasuhteen tai raamatuntulkinnan ymmärtämisen  vaikeuksista.  Sellaisella aloitin koko ketjun joskus.  Useinhan niistä on itse kuiville rämpiminen muttei se niin harvinaista ole että joku voi vinkata jotakin.  En itse voi enmkä osaa  lajitella, että tätä ei saa kysyä koska "ei kuulu körttiläisyyteen" tms.  
............................................

Lisäksi jokaisen täälläkään ei ole niin helppoa pitää toisen kirjoittelutyylistä.  Itse olen kanssasi samaa mieltä;  skippaa hyvä ihminen jos et pidä.   Mutta heräähän sitä ajoittain pohdintaa siitä saako ja sopiiko nyt se tai tämä tälle foorumille, onko herännäishenkistä jos on niin tai näin, ja jos pohjana on  minun kohdallani hämärätilassa kirjoitettua hyökkäävää tekstiä,  niin ei se "joukossa rakastaminen" niin helppoa ole, ja sitten alkavat jo Dosentin seikkailut ja pienet siniset pomppivat hymiöt  ottaa aivoon - en nyt viittaa yhteenkään nimimerkkiin, tuo Riitta-mummin kysymys sattumalta iski kuten jokin kauhukokemus, nyrkillä palleaan.  

Kerran niin sattui  sellaisena ajanjaksona, jona tämä sattui olemaan ainut kontaktini ulkomaailmaan. Tai äh, olihan perhe, mutta olisin pitänyt tämän silti.  Käsitän tietysti, että saatan tahtomattani silloin - enkä edes muista -  kirjoittaa netikettiä ja sääntöä rikkoen, kun minulla on hankala oiretilanne....   Olen saanut jos mitä neuvoja<, kirjoita läppärin kanteen että ä´lä avaa oireisena --- yhtä älykkäitä, kuin unissa´kävelijälle, että mene takaisin sänkyyn...  Enkä kuitenkaasn sille mitään mahda, joten pidetäänkö mukana vai ei.  Mutta tuo peukalot alaspäin osui minun kannaltaniu hyvin julmaan hetkeen, ja mietin, rehellisesti puhuen, kannattaako kiintyä näihin ihmisiin.  

   Nyt se tuntuu jo uskomattomalta;  pääsen kirkkoon, pääsen punttisalille,  uskallan matkustaa jopa ulkomaille kun silloin pelkäsin jotakin herättäjäjuhlamatkaa.  
..........................................

Minulle on yksinkertaisesti jäänyt ilmeisen pysyvä pelko siitä että loukkaan täällä jotakuta, sillä ei se seurauksitta mene. Eikä' aina arvaa mikä loukkaa.  

Israeliun matka puolestaan on sellainen jossa körteillä on oma ryhmänsä, Urpo Karjalainen on hyvä opas ja tuntee maan, samoin kuulemma se toinen jonka nimeä en nyt muista.  Israel ei kuulu minun prioriteetteihini, mutta sille lähdölle on päättömiä ja päällisiä motiiveja.  En voi reissata yksin, koska taju saattaa mennä ja tarvitaan joku sanomaan että no panic, kyl se siitä muutamassa tunnissa herää.  Ja, älkää viekö lääkäriin, eivät keskimäärin osaa hoitaa.  Mitä useamman hallintohenkilön H-Y:stä tuntee, ja antaa heidän todeta etten ole hirveä hirviö, sitä turvallisemmalta tuntuu olo täällä ja koko tässä joukossa.  Pelkään että taas kiinnyn ihmisiin, joiden on hyvin raskasta sietää minua, sillä niin on käynyt.  

.................................................

Joskus nyt vain fiilis on,  että tämän sentään aika tiiviin joukon aika monen kirjoittelijan näkökulma tuohon Leenaan on, jos nyt toisiinkin,  että siinä yksi ihan epäkörttiläinen,  yksi jota parempi tämä voorumi ainakin olisi, jätetään toisista epäilyksenalaisista puhumatta koska itse skippaan ellen pidä/ehdi/jaksa,   todetaan tämä nyt pieneltä paikalta, aralla tunnolla ja toivossa etten ketään pahentaisi.    
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Riitta-mummi - 18.10.12 - klo:11:33
Oma ongelmani ei olisi saanut koitua kenenkään toisen ongelmaksi, ei ainakaan Leenan jolla on kyllin omiakin, niinkuin tiedämme sairautesi.

Ole armollisempi itseäsi kohtaan, niinkuin olet muillekin tarkoittanut olla.

Jos ihka oikeita körttiläisiä on vielä olemassakaan, niin ainakaan he eivät kirjoittele .

Hernnhutilais-körttiläis-ortodoksi-ajatuksin.                                                                                   Riitta   :051: :056: :059:

Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: vn - 18.10.12 - klo:20:48
Isän kädessä saamme olla kaikki, yksilöinä, yhteisönä tässä foorumissakin. Mielestäni täällä on hieno ja
ymmärtävä ilmapiiri.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: juhani - 19.10.12 - klo:13:12

Hernnhutilais-körttiläis-ortodoksi-ajatuksin.                                                                                   Riitta   :051: :056: :059:








Oletko Sinä systerini?
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Riitta-mummi - 19.10.12 - klo:14:04
Siltä minustakin tuntuu. Ollaan vaan. :023:
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Leena - 19.10.12 - klo:14:15
Oma ongelmani ei olisi saanut koitua kenenkään toisen ongelmaksi, ei ainakaan Leenan jolla on kyllin omiakin, niinkuin tiedämme sairautesi.

Ole armollisempi itseäsi kohtaan, niinkuin olet muillekin tarkoittanut olla.

Jos ihka oikeita körttiläisiä on vielä olemassakaan, niin ainakaan he eivät kirjoittele .

Hernnhutilais-körttiläis-ortodoksi-ajatuksin.                                                                                   Riitta   :051: :056: :059:



Kiitos, kiitos.  Kokemus on osoittanut että taidan kyllä itseni kanssa jaksaa, toisilla tahtoo tulla niitä uupumisia minun seurassani, ja kuten vn toteaa, vanhanaikaisen häveliäs - kutsutaan myös hyväksi käytökseksi - no, älkäämme me antako sen kuolla.  

Siten on luonnollisesti eettinen kysymys sekin, onko soveliasta mennä mihinkään joukkoon edes näyttäytymään, ellei voi valita kunkinhetkistä käyttäytymistään.  Se kun edellyttää tajuissaan pysymistä.  

Eräs eettinen  kysymys tämäkin, onko oikein liikkua ihmisten keskuudessa jos loukkaa, ja on sitä kyllä mietitty, kiitos.     Ainakin on harkittava, missä liikkuu.  Mutta ei tämä Riitan alkuperäinen pohdiskelu körttiläisyyteen kuuluvista raamatunlauseista, hengellisistä opastajista, hengellisten - no, kokemusten tai mene tiedä kysymysten, esittämisestä  juuri nyt taida yksin minua koskea.  

Mutta voinee tämän epäkörttiläisenä lopettaakin...  En niin itse tunne joka kolkkaa tässä seuraliikkeessä?    

Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Riitta-mummi - 04.05.13 - klo:15:08
Onko ylihengellisyys vaarallista elämälle ?.  Mitä se muuten on ? Jos rukoilee päivittäin, lukee tai kuuntelee Raamatunlukua, käyn välillä kirkossa tai seuroissa, onko se sitä ?

Jääkö arjen (maallinen ) elämä silloin joiltakin osin elämättä ? Pyhittääkö ylihengellinen itseään ? Luostareissa eletään ns. "enkelielämää ", miksi ?
Tässä tuli monta kysymystä. Minulla on omat ajatukseni, miten sinä ajattelet ?
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Sanneli - 04.05.13 - klo:15:20
Käsky on syntynyt aikana, jolloin kaikki oppi saatiin vanhemmilta eikä kouluista etc. Asiaa on hyvä miettiä siinä valossa

Käskyjä ei ole tarkoitettu niinkään lapsille (toki lastenkin pitää niitä noudattaa), vaan nimenomaan aikuisille. Se Topeliuksen satu, jossa isoisä pannaan syömään puupurtilosta kun lusikka tärisee, on erinomainen neljännen käskyn selitys.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: vn - 04.05.13 - klo:19:35
Onko ylihengellisyys vaarallista elämälle ?.  Mitä se muuten on ? Jos rukoilee päivittäin, lukee tai kuuntelee Raamatunlukua, käyn välillä kirkossa tai seuroissa, onko se sitä ?

Jääkö arjen (maallinen ) elämä silloin joiltakin osin elämättä ? Pyhittääkö ylihengellinen itseään ? Luostareissa eletään ns. "enkelielämää ", miksi ?
Tässä tuli monta kysymystä. Minulla on omat ajatukseni, miten sinä ajattelet ?

Yritän tätä miettiä ja jotain ajatuksiani mitä herää.
Mielestäni ylihengellisyys ainakin jotenkin rajoittaa/yksipuolistaa elämää, ehkä ei ole vaarallista(?)
Missään tapauksessa ylihengellisyys ei ole mitään noista mitä Riitta ekassa kappaleessa mainitsee.
Mielestäni nämä mainitut (kristityn ihmisen normaaliin uskonelämään liittyvät) asiat rikastuttavat
"maallista tavallista" elämää eikä siitä jää jotain elämättä.

Se mitä ymmärrän olevan "ylihengellistä", jotain ajatuksiani:
Mulla on suvun piirissä yksi serkku, joka mielestäni on ylihengellinen. Valitettavasti yhteydenpitomme ei oikein suju. Oikeastaan ainoa yhteys on joulukorttien lähettäminen. Hänen lähettämä "joulukortti" on kirjekuoren sisällä useiden traktaattien ja ko. liikkeen esitteiden kanssa, kortti on kirjoitettu täyteen evankelioivia raamatunlauseita.
Koen että hänen yhteydenpito on pelkkää "evankeliointia", luultavasti ko. liikkeen "ohjeiden täyttämistä".
Hän tietää että minä olen myös uskovainen, mutta en hänen liikkeessään enkä hänen tavallaan.
Koen että serkkuni ei ole kiinnostunut mitä minulle kuuluu "tavallisesti", hän haluaa todistaa, kutsua "oikeaan uskoon"
Tämä nyt oli yksi esimerkki minkä koen "ylihengellisenä", tällaisen koen kyllä kovasti rajoittavan serkkuni elämää.
Hän tietenkin näkee ja kokee asian toisin.

Mitähän muuta:
Toisaalta tämän on vähän sellainen "hassu tilanne"...kun sanon että itse olen rauhallinen ja hiljainen...
jos sanon että "minun tavastani kokea" poikkeava on "ylihengellistä"...esim. "hurmokseen joutumiset"...
"kielilläpuhumiset"..."kaatumiset rukouskokouksissa"..."traktaattien jako"..."Jeesus-marssit"...
"nauramiset ja kouristelut alttarilla"..."ylistystanssit"...
Itse ehkä olen kokemassa nämä kaikki "ylihengellisiksi", mutta tämä on "vain minun mielipiteeni"...
mikä ei välttämättä ole ollenkaan oikea.

Tällaisia ajatuksia heräsi minulle.

Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: seppos - 04.05.13 - klo:19:48
Onko ylihengellisyys vaarallista elämälle ?.  Mitä se muuten on ? Jos rukoilee päivittäin, lukee tai kuuntelee Raamatunlukua, käyn välillä kirkossa tai seuroissa, onko se sitä ?

Jääkö arjen (maallinen ) elämä silloin joiltakin osin elämättä ? Pyhittääkö ylihengellinen itseään ? Luostareissa eletään ns. "enkelielämää ", miksi ?
Tässä tuli monta kysymystä. Minulla on omat ajatukseni, miten sinä ajattelet ?


On se! Jumala on arjessa ja tarkoittanut meidän tekevän työtä ja hoitamaan meille asetetut hommat tunnollisesti. Hengellisten huvitusten osalta viittaan toiseen käskyyn, jossa ylihengellisyys kielletään. Vain Jumala pyhittää ei ihminen itseään eikä toisia.

Kuten Töölöläinen sen lausui Jumala ei ole joulupukki
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: mt - 04.05.13 - klo:21:32
Se Topeliuksen satu, jossa isoisä pannaan syömään puupurtilosta kun lusikka tärisee, on erinomainen neljännen käskyn selitys.

Minuakin odottanee nokkamuki...

Mt
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Riitta-mummi - 30.03.14 - klo:09:20
On se! Jumala on arjessa ja tarkoittanut meidän tekevän työtä ja hoitamaan meille asetetut hommat tunnollisesti. Hengellisten huvitusten osalta viittaan toiseen käskyyn, jossa ylihengellisyys kielletään. Vain Jumala pyhittää ei ihminen itseään eikä toisia.

Kuten Töölöläinen sen lausui Jumala ei ole joulupukki
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Riitta-mummi - 30.03.14 - klo:09:35

Löysin tämän yrityksen keskustella laajemminkin tästä "ylihengellisyydestä ". Seppo vastasikin siihen suorin sanoin, ja siitä pidän. Liirum-laarun ei minua ruoki. ( Itsetuntoni mukaan )
Siis, ylihengellisyydestä: Heränneiden karuun tapaan veisata ja kuunnella eivät kuulu raamatunlauseiden vaihtaminen toiselta toiselle. Ellei ole omia sanoja ja ajatusyhteyttä ko. lauseeseen, koetan sulkea silmäni ja korvani. Raamatussa puhuva Jeesus ja sydämissä asuva Vapahtaja ovat osoittelematta jokaiselle annettu.

Myöskin tietyt ylitunteelliset laulut ovat minulle vastenmielisiä. Mielestäni niissä sanotaan Jumalan nimi turhaan.

SE Jumala jonka kohtaamme arjen alatiellä, ei ole sama jonka avulla koetetaan herättä tunteellisuutta. Siionin virret ja virsikirja , siinä matkaveisumme.

Tunnistan oman raadollisuuteni. Tunistan myös hurmosta kaipaavat. Kaikki pyrimme samaan päämäärään. Herra auttakoon !
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Thomas McElwain - 30.03.14 - klo:10:06
Riitta-mummi on oikeassa. Minulle riittää se hurmos, joka löytyy arjen alatieltä.
En tarkoita haukkua toisia, kun sanon niiden olevan hölmöjä. Mutta minusta tuntuu, että roomalais-katolilaiset ovat hölmöjä, kun heillä on Palestrina ja silti harrastavat kitara-rokkimessuja. Munusta tuntuu, että reformoidut ovat hölmöjä laulaessaan ns. ylistyslauluja, kun heillä on Geneven Psalttari. Luterilaisetkin ovat hölmöjä, kun niin harvoin kuulee Bachin kantaatteja Jumalanpalveluksessa. Mutta körtit eivät ole hölmöjä. He veisaavat Siionin Virsiä sukupolvesta toiseen! Jumala siunatkoon körttiläisiä!
Minäkin voisin julistautua körttiläiseksi, mutten halua tuottaa häpeää niin hienolle herätysliikkeelle. Siksi pidän Siionin virret aina etutaskussa enkä takataskussani, ettei kukaan erehdy luulemaan minua körttiläiseksi ja ihmettelemään miten körtit ovat päästäneet niin syntisen ihmisen mukaan.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Pirska - 30.03.14 - klo:12:13
--- Mutta körtit eivät ole hölmöjä. He veisaavat Siionin Virsiä sukupolvesta toiseen! Jumala siunatkoon körttiläisiä!---


Herättäjän myymistä cd -valikoimista löytyy kyllä muutakin kuin Siionin virsiä perinteisesti esitettynä. Aika läheltä liippaavat noita kitara-rokkimessujen kappaleita.

Mutta ei se mitään, onneksi kuitenkin pääosissa ovat Siionin virret.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: 1944 - 30.03.14 - klo:13:24
 :039:
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Lothar - 30.03.14 - klo:13:38
Parasta hengellisyyttä ovat itsekunkin omat arjen teot lähimmäistensä hyväksi. Vähin äänin ja nöyränä. Ilman oman edun tavoittelua jai itsensä esiin nostamista tai korottamista. :icon_cool:
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Lothar - 30.03.14 - klo:13:50
Itse synnyin ja kasvoin kesät Ylistarossa ja talvet Seinäjoella. Körttiläisyys oli joka puolella läsnä ja tavallaan siitä tuli osa dna:tani. Sittemmin yli 40 vuotta on mennyt täälllä Espoossa läpimaallistuneessa ympäristössä. Hädän ja surun keskellä vanha körttiviisaus pumpahti onneksi jostain syvältä sieluni syvyyksistä uudestaan esiin. Tässä uudessa kovin toisenlaisessa ympäristössä, kun ei olla nyt herännäisyyden ydinalueella, olen omaksunut oman päivitetyn körttihengellisyyden sovellutuksen. Määrittelen nyt itseni liberaaliksi ja joviaaliksi citykörtiksi. Mitä ikinä sen nyt sitten tarkoittaakaan. Näin on elämä tasapainossa itseni ja nykyisen ympäristöni kanssa. Herättäjäjuhlilla on suuri henkeä virkistävä vaikutus. Käyn nykyään aina kun mahdollista Herättäjäjuhlilla. Seuraavan kerran sopivasti Lapualla. Voi yhdistää sukuloinnit herättäjäjuhla reisuuun. :icon_cool: 
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Leena - 31.03.14 - klo:14:18
Äh, antaa palaa vain!

Mitäpä minä näistä tietäisin. Ajattelisin kumminkin, että kun meissä ihmisissä on niitä jotka puhua hölöttävät mielellään kaikenlaisista kokemuksistaan ja sitten on umpimielisempiä tapauksia, niin kai tämä taipumus heijastuu myös ns. hengellisistä kokemuksista puhumiseen. Onko se nyt niin vaarallista, jos se ei kuulu johonkin körttiläisyyteen, tai jos sitä lankeaa vanhaan tottumukseensa todistella, mikä kai toisissa suuntauksissa on hyvekin? Voihan sitä ylpistyä sitenkin, että ajattelee että olenpa hyvä ns. alatien kulkija kun en kokemuksistani pukahda. Suo siellä, vetelä täällä...

Tekee mitä omalle persoonalle on luontevinta, uskonelämänsä edistymisiä miettimättä. Siteeraa jos siltä tuntuu. Kyllä minua ainakin ihan kiinnostaa, millaisia oppihenkilöitä itse kullakin on. Voihan lukija löytää sitä kautta jotakin itselleenkin (eli edistää toisen ihmisen uskonelämää).

Nettifoorumin hyviä puolia on, että ne joita tympäisee jokin kokemuksenjakoavautuminen, voivat sen helposti skipata. Jossakin nokikkainkeskustelussa se voikin olla vaikeampaa jo.
Mutta mutta! 
Kuin suoraan ajatuksistani.
 :003:

Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Pena - 31.03.14 - klo:16:24
Minäkin voisin julistautua körttiläiseksi, mutten halua tuottaa häpeää niin hienolle herätysliikkeelle. Siksi pidän Siionin virret aina etutaskussa enkä takataskussani, ettei kukaan erehdy luulemaan minua körttiläiseksi ja ihmettelemään miten körtit ovat päästäneet niin syntisen ihmisen mukaan.

Mikä olisikaan tuon körttiläisempää! Niillä olemattomilla valtuuksilla (kummitätini oli tosin Ukko Paavon jälkeläinen) mitä minulla on, toivotan sinut tervetulleeksi joukkoon.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Riitta-mummi - 31.03.14 - klo:16:35
Jos minä saan ( ? ) edustaa körttiläistä, niin toivotan myös oppivaisen öppiäisen joukkoon rakastettavaksi.  Kannattaa olla vaikkapa kuuntelu-körttikin. Öppiäisellä on omia ajatuksia ja Raamattu tuttu .
Thomas on kunniakörtti. Ei meillä muita inkkareita taida olla ?
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Pena - 31.03.14 - klo:16:40
Kuten miljoonat muut, olen kuulunut pikkupojasta lähtien suurimpaan intiaaniheimoon, the Wannabee Tribe.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Thomas McElwain - 31.03.14 - klo:18:11
Mikä olisikaan tuon körttiläisempää! Niillä olemattomilla valtuuksilla (kummitätini oli tosin Ukko Paavon jälkeläinen) mitä minulla on, toivotan sinut tervetulleeksi joukkoon.

Kun ajattelen miten paljon nuo sanat ilahtuvat tulen mietteliääksi. Jos ihmisen ystävällisyys ilahduttaa, miten suurempi ilo kuulla Jeesukselta armon sanan.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: 1944 - 31.03.14 - klo:18:13
Kuinka Te osaattekin nuin hyvästi kirjoittaa, monelta puolelta ja aidosti, "meikäläi.."
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Thomas McElwain - 31.03.14 - klo:18:20
Kuten miljoonat muut, olen kuulunut pikkupojasta lähtien suurimpaan intiaaniheimoon, the Wannabee Tribe.

Jos kääntäisin Siionin virret irokeesikieleksi, niin Riitta-mummi ja Pena olisivat tervettulleita seuroihin!
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Pena - 31.03.14 - klo:18:42
Jos kääntäisin Siionin virret irokeesikieleksi, niin Riitta-mummi ja Pena olisivat tervettulleita seuroihin!

Saisinko silloin ottaa kehärummun mukaan? Se on tosin kelttiläinen bodhran.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Thomas McElwain - 31.03.14 - klo:19:11
Saisinko silloin ottaa kehärummun mukaan? Se on tosin kelttiläinen bodhran.

Vesirumpu olisi perinteellisempi, mutta miksei?
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Riitta-mummi - 31.03.14 - klo:19:18
Minulla jo jalka polkee tannerta ! :003:
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Pena - 31.03.14 - klo:20:19
Vesirumpu olisi perinteellisempi, mutta miksei?

Pitääkin ottaa selvää, millainen se on.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Pena - 31.03.14 - klo:20:26
Pitääkin ottaa selvää, millainen se on.

Siis tällainen: http://www.youtube.com/watch?v=cM4G7J4Gtr0
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: juhani - 01.04.14 - klo:07:36
Jumala ei ole joulupukki

Hän on monta adjektiivia pahempaa tai pyhempää...
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Pappako - 26.05.14 - klo:00:11
Hölmöjä hengellisiä ongelmia!!! :icon_eek:

Kyllä on hyvä aihe kun omassakin elämässä joutuu tämän tästä käräjille itsensä kanssa. :kahvi:
Olen aikaisemmassa elämässäni taistellut samankaltaisten ajatusten parissa, kuin Uskonsisaremme Leena ja vieläkin kohtaan ongelmia hengellisissä asioissa.Syynäni on liika järkeileminen tai kipuileminen uskonasioissa.

 Kun Lutherkin aikanaan nousi Paavilaisuutta vastustamaan ja aloitti uskonpuhdistuksen voimalla  ja Jumalan avulla. Hän sai uskon voiman ryhtyä vastustamaan Paavin oppia ja anekauppaa. Lieköhän muutoksen taustalla ollut Hölmöt hengelliset ongelmat??
Palatessamme vielä kauemmaksi Paavalin aikaan, niin silloinkin lähetysmatkoillaan ja seurakuntia perustaessaan apostolinkyydillä matkaillut Paavali kerrotaan ehkäpä lausuneen:
 " Mihin tahansa Jumala antaa perustaa seurakuntansa, niin siinä  samassa paikassa Saatana perustaa sinne kappelinsa."
Ja niinhän se on ollut, kun uskovaistenkin välillä on eroja seurakunnittain. Toiset pitävät itseään parempina kristittyinä kuin toiset ja luokittelevat muita säätynsä ja henkilöön katsoen.
 Kuten tiedämme niin Jumalan säädöksessä ei ole yhtään toisestaan parempaa kristittyä, vaan kaikki ihmiskunnan elävät eivät pääse lähellekkään Jumalan valtakuntaa paitsi Jeesuksen Kristuksen kautta ja Armonjärjertyksen avulla joka on Jumalallinen säädös.
Siitä huolimatta ja senkin vuoksi ihmisen luokittelevat itsensä toinen toistaan paremmiksi hengellisissä asioissa ja piireissä.Kaikki ovat kuitenkin ekalla luokalla apukoulussa.

Itse törmäsin sellaiseen aiheeseen, kuin Horuksen silmä. Tuon silmän merkitys on se, että kirkkojen freskoissa ja alttarimaalauksissa on usein tuollainen sympoli, joka kuvaa ja pitää sisällään Jumalan valvovan silmän. Alumperin kyseessäoleva silmä on Egyptiläisen faaraon käyttämä sympoli.

Jotkut maan silmäätekevät (vapaamuurarit) ja mantereittain Horuksen silmän alla palvelijoiksi itseään nimittävät Horuslaiset kokoontuvat symposiumeihinsa päättämään kansakuntien ja kansojen kohtalosta kuvitellen olevansa Kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan johdatuksessa. :003:

No eipä todellakaan tarvitse ihmetellä millaisessa jamassa ja maailmansodan partaalle Horuslaiset ovat saattaneet ihmiskunnan. Mielestäni Jumalalla ei ole mitään tekemistä moisten sairaiden ja ylimielisten vallanhimoisten ja häikäilemättömien oppien kanssa. Ihmismielelle se kyllä sopisi että saisi olla korkealla ja ylimpänä jesuiittana muita alistamassa, mutta Jumalalle eikä Jeesukselle Kristukselle tuollainen ei ole soveliasta. Kyseessä on saatanan palvonta.
 
Maailmassamme on monenlaisia salaseuroja ja yhteisöjä, jotka kukin väittävät toimivansa Jumalan suojelussa ja ohjauksessa, vaikka taustalla vaikuttaakin itse maailman ruhtinas, jolla on aivan toisenlaiset suunnitelmat kuin Jumalan opetus ja Kristuksen oppi opettavat. Saatanallinen meno ja epäjumalan palvelus vie kadotukseen ja sen päässä odottaa helvetin tulipätsi. :107: >:( :-\

No, mitä voisi ihminen, jolla on katoamaton sielu, sitten tehdä sielunsa pelastamiseksi ja vapauttamiseksi
Oppimani Jumalakäsitykseni ja oppini perustuu puhtaasti Raamtun oppiin ja Uskoni on, että Jeesus on Herra. Jumala on meitä kaikkia rakastava isä. Olkoon uskomme lasten uskon kaltainen, siis vilpitön, luja ja vakaa. Luottamus Jeesukseen Kristukseen ja hänen lunastustyöhönsä Golgatalla olkoon muistoissamme totena ja meitä armollisesti muistuttavana tapahtumana Jumalan Rakkaudesta ihmiskuntaa kohtaan ja Saatanan työn hävittämiseksi. Sillä, niin on Jumala maailmaa rakastanut , että antoi ainokaisen poikansa ristinkuolemaan jotta meille tulisi Armo ja syntien sovittamisen vapaus. Tiedäthän rakas sisko ja veli, että tuon päivän jälkeen saatanalta ja sen palvojilta otettiin valta pois viettää ihmisiä kadotukseen.:eusa_clap: :107: :017:

Tähän lopuksi haluankin kirjoittaa uskontunnustuksen pohjan:  :eusa_angel:
"Minä uskon isään Jumalaan, kaikkivaltiaaseen taivaan ja maan luojaan, sekä Jeesukseen Kristukseen Hänen ainokaiseen poikaansa ja meidän herraamme, joka sikisi Pyhästä Hengestä , syntyi Neitsyt Mariasta, kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin. Astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin ja istuu Isän Jumalan Kaikkivaltiaan oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan niin eläviä kuin kuolleita. Ja Pyhäin yhteyteen Pyhän yhteisen seurakunnan Pyhäin yhteyteen Syntien  anteeksi antamiseen ja syntien anteeksi saamiseen,ylösnousemuksen sekä iankaikkiseen elämään Jeesuksessa Kristuksessa Amen. :icon_rolleyes: :eusa_clap: :039: Hölmöjä hengellisiä asioita tässä ihmettelen! :017:
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Pena - 26.05.14 - klo:07:36
Egyptiläinen Horuksen silmä ja kristillinen Jumalan kaikkinäkevä silmä ovat esimerkkjä ikivanhasta ja maailmanlaajuisesta silmäsymboliikasta. Sama asia ne eivät silti ole. Monessa kirkossakin näkyvä kristillinen kuva esittää avoimen silmän kolmion sisällä ja valonsäteiden ympäröimänä. Horuksen silmään taas liittyy sen alapuolella oleva käärmettä muistuttava kuvio, joka saa sen näyttämään hiukan suurelta R-kirjaimelta.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Thomas McElwain - 26.05.14 - klo:11:30
Egyptiläinen Horuksen silmä ja kristillinen Jumalan kaikkinäkevä silmä ovat esimerkkjä ikivanhasta ja maailmanlaajuisesta silmäsymboliikasta. Sama asia ne eivät silti ole. Monessa kirkossakin näkyvä kristillinen kuva esittää avoimen silmän kolmion sisällä ja valonsäteiden ympäröimänä. Horuksen silmään taas liittyy sen alapuolella oleva käärmettä muistuttava kuvio, joka saa sen näyttämään hiukan suurelta R-kirjaimelta.

En sano missä se kirkko on, jossa alttaritaulun yläpuolella on kultainen aurinko, jossa on kirjoitettu hepreaksi Jumalan nimi, mutta kirjaimet ovat omistuisesti vääntyneet niin, että tulee väistömättämästi mieleen hepreankielinen sana, joka tarkoittaa "se paistaa." Ennen aikaa se häiritsi minua suuresti. Nyt pystyn katsomaan sitä ilman liikutuksia. Jos olinkin aikaisemmin hihhulimaisempi.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Pappako - 26.05.14 - klo:21:55
Kiitos Sisaret ja veljet mielenkiintoisesta ja valistavasta viesteistä joissa saan olla seurassanne. :kahvi:

 Onpahan Hölmöt hengelliset ongelmat poispyyhittävissä kun ne saa vapaasti yhdessä vatuloida. Lieköhän moinekin asia kuin Horuksen silmä poispyyhitty ja tokkopa kaikkivaltias ja kaikkitietävä Jumalamme moista pikkuseikka edes tohtii aatella, kuten on ihmisten laita. 

Jumalan Rauhaa, Rakkautta ja Valoa kaikille Foorumilla sekä Tapahtumarikasta ja siunauksellista Kesää itse kullekkin säädylle, myöskin Horuslaisille. Kuten Herramme Jeesus Kristus opetti niin olkoon ja Kun Rukoilet muiden puolesta myös vihamiestesi puolesta niin sinä tuliset kekäleet keräät vihollistesi päiden päälle. :eusa_pray: ja kosto olkoon yksin Herran, ei ihmisten käsissä. :eusa_pray:

Kaikkia meitäkin ekaluokkalaisia on Herran Kukkarossa. :icon_rolleyes: :icon_biggrin: >:( :102: :107: :eusa_clap: :eusa_angel:
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Pena - 26.05.14 - klo:22:05
Kömpelösti taiteillut uskonnolliset kuvat ja symbolit saattavat olla hellyttäviä. Suosikkini on Pyhtään kirkon kierosäärinen Kristoforos.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: malla - 27.05.14 - klo:15:14
Pappakokin on pistäytynyt täällä. :eusa_angel:
Pitkästä aikaa.

Hyvää kesää sinulle ja siunausta.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Leena - 29.06.14 - klo:19:07
Tämä ei kai ole niin hengellinenkään ongelma tai sikäli kyllä, että Paavalin mukaan rakkaus on kärsivällinen, ja Johannes Paavali kakkosen mukaan uskossa on kyse rakkaudesta ja sosiaalista mielenlaatua minulta kai vain puuttuu.

Tai tulee liiaksi vitoslainen kotiseutu ja ripari mieleen. Kas.  Kun meillä oli Jumppu. Oli Ruttu. Oli Jesse. Oltiin montussa. Katottiin Krisuun. Tai jotain.

Me taisimme solkata lopulta semmoista Kaanaan kieltä ettei kukaan käsittäisi ilman sanakirjaa, eli antakaa anteeksi mutta minun on vaikea kestää Jumppua. Minä teen parannusta kovasti ja hyppäisin Jumppujen ylitse mutta kun silloin menee muutama ajatuskin viemäriin. Muuttuuko olemus, jos Jumppu muuttuu Jumalaksi?

Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: öppiäinen - 29.06.14 - klo:21:54
^Mikä se Ruttu oli?
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: vn - 29.06.14 - klo:22:45
Raamattu
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Riitta-mummi - 30.06.14 - klo:07:09
Tuli ajatus tuosta Leenan mainitsemasta sosiaalisesta mielenlaadusta.  Mielestäni se on luonteenpiirre. Sitä on tai ei ole. Sitä voi hiukan kehittää molempiin suuntiin, mutta perintötekijä säilyy.
Jos ei ole sosiaalinen luonne, voi silti omata mitä hyvänsä hyviä ominaisuuksia. Yltiösosiaaliset eivät ole sen parempia, onhan se nähty vaikkapa kykypuolueen pj:n arvosteluissa. Elämä opettaa sosiaalisuuden huonot puolet. :018:

Rakkaus taas on lahja Jumalalta. Tiedän sen omasta elämästäni. Se alkoi tunkea väkisin läpi elämääni kolmekymmentä vuotta sitten.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Leena - 01.07.14 - klo:00:56
Koetan oppia rakastamaan Jumppua.   :003:  Jumalan avulla.  :003:
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Leena - 03.07.14 - klo:09:58
Raamattu

Rttu, tarkennettakoon, niin sen käsittää, muuten ei sana avaudu :003:
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Riitta-mummi - 22.07.14 - klo:14:47
Tämä Raamatun kohta on minulle nyt vaikea. Matteus 12: 43-45, ja siitäkin eteenpäin on kovaa tekstiä vaikka sen ymmärtää vertauksena.
Mutta tuo, että jos luulee päässeensä paremmaksi ihmiseksi, niin että saastainen henki tulee, tuo kaverinsakin ja loppu on sitten huono.

Onhan kaikilla kiusauksensa, eikä sen tarvitse olla luopumista ja kieltämistä.  Miten tämä tulisi ymmärtää. Tila huono lopussa ?

Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Leena - 22.07.14 - klo:22:31
Tämä Raamatun kohta on minulle nyt vaikea. Matteus 12: 43-45, ja siitäkin eteenpäin on kovaa tekstiä vaikka sen ymmärtää vertauksena.
Mutta tuo, että jos luulee päässeensä paremmaksi ihmiseksi, niin että saastainen henki tulee, tuo kaverinsakin ja loppu on sitten huono.

Onhan kaikilla kiusauksensa, eikä sen tarvitse olla luopumista ja kieltämistä.  Miten tämä tulisi ymmärtää. Tila huono lopussa ?



Luin sen, näköjään olen aina ottanut kokonaisuutena, nuo alaotsikothan on myöhempää kamaa. Katson kenelle puhutaan ja mitä tapahtui ennen ja mihin voisin puheen yhdistää, mutta useasti kysyn Kari Kuulalta tai vastaan tulevalta viisausmieheltä muuten. Jeesukselta tilataan merkkiä, hän vastaa fariseuksille. Minä kysyisin miksi ovi ei pysy suljettuna. Tai kenellä, millaisessa tilassa, sen sellaista. Kai vain Jeesus itse voi pitää siistityn huoneen sotkijat pihalla.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Pena - 25.07.14 - klo:16:51
Onko tämä Matteuksen kohta kuvaus itse tehdyn parannuksen tyhjyydestä? Sydämen huone on siivottu paheista, mutta jätetty tyhjäksi sen sijaan, että olisi päästetty Jumala tai lähimmäiset sinne sisälle. Minua on usein harmittanut sellainen, että hyvyys ymmärretään vain pahuuden puuttumisena. Tämän mukaan pois häädetyt pirulaiset palaavat ja tuovat kaverit mukaansa, jos ihminen jää vai omaa siisteyttään ihailemaan.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Riitta-mummi - 25.07.14 - klo:17:56
Taisi minulla mennä puhdistautumis riitti juuri noin. Kiitos selkeästä ajatuksesta Pena. !

Kaivossa ei pitäisi nyt olla kannettua vettä, mutta kaivoni on taas likaantunut. Ajatusten kaivo.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Leena - 26.07.14 - klo:11:48
Onko tämä Matteuksen kohta kuvaus itse tehdyn parannuksen tyhjyydestä? Sydämen huone on siivottu paheista, mutta jätetty tyhjäksi sen sijaan, että olisi päästetty Jumala tai lähimmäiset sinne sisälle. Minua on usein harmittanut sellainen, että hyvyys ymmärretään vain pahuuden puuttumisena. Tämän mukaan pois häädetyt pirulaiset palaavat ja tuovat kaverit mukaansa, jos ihminen jää vai omaa siisteyttään ihailemaan.


Kiitos. Välinpitämättömyys on pahuutta vaarallisempi, sillä pahuuteen ihmiset joskus viimein kyllästyvät ja tahtovat siitä päästä. Välinpitämättömyys sallii pahan jatkuvan sitten toisaalla. "Eihän yksi ihminen mitään voi kuitenkaan. Mitä suotta surra ja huolehtia".
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Riitta-mummi - 18.09.14 - klo:07:57
Kuuntelen mielelläni Jukka Norvannon Raamatun opetuksia. Hän on todella perehtynyt eksegetiikkaan, jos dogmatiikkankin. Välillä tökkäisee sopivasti synnintuntoa herätellen, välillä puistattaa se oikeassa oleminen.

Eilen alkoi taas heprealaiskijeen opetus. Tämä , Uuden Testamentin toiseksi tärkein kirje ( Norvanto ) tuli minulle kompastuskiveksi jo kolmisenkymmentä vuotta sitten. Sen aikaiset raamattupiirini korostivat liikaa ihmisen osallistumista "uskontekoihin". Niin, että kun kuulen tiettyjä katkelmia otettuna irti kokonaisuudesta koen hyvin epämiellyttäviä tunteita.

Eilen esimerkiksi Norvanto "peloitteli" että jos et käy säännöllisesti seurakunnan kokouksissa, jumalanpalveluksissa, tai rukoile, kadotat uskosi. Sain melkoisen ahdistuskokemuksen .  Miten joku uskaltaakin ryhtyä tietämään yksittäisten ihmisten uskonelämästä.

Luin harppoen jälleen kerran ko. kirjeen ja totesin sen olevan kyllä täynnänsä opin aakkosia. Kehoituksia, ohjeita, käskyjä ja kieltoja, joita kaikkiakaan noudattamalla ei mielestäni voita uskoa omakseen. Se on Jumalan lahja. Sen jälkeen olemme Hänen ohjauksessaan.

No, eilinen oli vasta alkusoitto.  Haluanko tulla taakoitetuksi lukujen edetessä opetuksessaan. :017:
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: vn - 18.09.14 - klo:08:13
No just, vaikeita asioita on...
Mulla ei riitä ymmärrystä...ei mitään...usein koen itseni huonoksi, riittämättömäksi, tyhjäksi...
Yritänkö liikaa??  Tarvitsenko opetusta, kehoituksen Sanaa, kuten itse esim. Norvannon koen,
sen vähä mitä olen kuullut, mielestäni ymmärrän kyllä...
Mutta ohjeiden noudattamisesta mulla ei oikein tule mitään...aina putoan, lankean, itken, pelkään...
Haluaisin oppia olemaan Jeesuksen jalkojen juuressa...vain olemaan...päästämään Vapahtajan
tyhjään tilaan...en saisi olla liian täynnä itseäni ja omaa touhotusta...vouhotahan minä en... ; )
Hiljentyminen...olla saavana osapuolena...olla muokattavana...nähdä...kuulla...
Ystävät täällä ovat usein sanoneet minulle "suostumisesta"...kiitos...
Mielialat mulla vaihtelee laidasta laitaan...osin lääkityksestä johtuen...mutta varmasti myös
kypsymättömyydestä johtuen....
Jumalalla ei ole toivottomia tapauksia...toivoa on niin kauan kuin on elämääkin...

Viime viikonlopun hautajaisreisulla koin ja näin...elämänlanka ei paksu ja vahva ole...
kyllä kai me ollaan vaan saamassa...   :eusa_pray:
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: juhani - 18.09.14 - klo:08:26
Lutteerus oli sitä mieltä, että eksegeettinä hän ei olisi sitä laittanut Raamattuun. Käskyjä, kehoituksia ja eikä yhtään armon sanaa.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Riitta-mummi - 18.09.14 - klo:09:17
Kiitos veljille osallistumisesta tunnustukseeni.  Tässä on hyvä aasinsilta kertoa löydöstä joka selkiinnytti tavallaan ilmiselvää asiaa.

Kierekegaardia tutkinut Sami Lind on laatinut tietyn asteikon S K:n  näkemyksistä. Se on viiden laatikon rakennelma. Toiseksi ylimpänä on
Uskonnollinen eksistenssi. Sen vaikutukset ovat; Synnintunto ja ahdistus. ( Tähän jouduin, pääsin Viidesläisyydessä)
Ylin laatikko on nimeltään; Kristillinen eksistenssi. Se vaikuttaa ; Armon ja vapauden.

Lindin gradu on korkealentoinen, en sitä lukenut kuin osittain, mutta löysin tarvitsemani sivulta 21:

http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/79810/gradu02759.pdf?sequence=1

Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Leena - 21.09.14 - klo:12:39
Heidi Liehu joka väitteli muistoni mukaN 1990 löysi kolme. 
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Leena - 21.09.14 - klo:12:46
Tuli ajatus tuosta Leenan mainitsemasta sosiaalisesta mielenlaadusta.  Mielestäni se on luonteenpiirre. Sitä on tai ei ole. Sitä voi hiukan kehittää molempiin suuntiin, mutta perintötekijä säilyy.


Taisin tarkoittaa muuta kuin sosiaalisuutta ja ulospäin suuntautuneisuutta, ekstroverttiudekdikin nimitetty
Tarkoitin mielenlaatua joka ei pidä omistamista itsestäänselvyytenä vaan kysyy tasaamisen tarpeen perään.

Ei  niinkään kuin on joskus tuohtunut joku nimimerkki että aijaa siis minäkö annan kaiken omani pois ja kituutan yksiössä järsien kuivaa leivänpalaa,  katkerana siitä mitä kaikkea voisi mulla ollakaan.

Siis taisi osua käsitesekaannus. Sosiaalista mielenlaatua voi osoittaa ujo ja estynyt siinä kuin vilkas ja ulospäin suuntautunutkin.  Rakkaus löytää aina tiensä.

Muuan proffa piti tuota temperamenttityyppinä, saa nähdä kuinka kauan elää tieteessä. Temperamenttiin ei ole liitetty yleensä mitään taipumuksia. Se kertoo yksinkertaisesti ihmisen sisäisen tempomerkinnän. Sen miten hitaasti hän miettii, kävelee, syö, johon kaikkeen vaikuttaa seura ja tapain kasvatus, mutta yksin jätettynä tahtoo näyttäytyä perusnopeutensa. Ei tekemistä älynkään kanssa. Kirjallisuudesta Ville Vaitelias, siis Linnan Vilho Koskela oli hidas temperamentiltaan mutta välkky, eli älynsä osui erehtymättä kohdalleen.  Sitten on nopeita jotka eivät silti sählää. Sählääminen kuten estoisuus on toinen asia.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Pena - 21.09.14 - klo:13:54
Klassiset temperamentit ovat sangvininen, flegmaattinen, koleerinen ja melankolinen. Ne voi nähdä aktiivisen tai passiivisen ja positiivisen tai negatiivisen ristiintaulukointina. Ne voi suomentaa vaikka reippaaksi, veltoksi, äreäksi ja apeaksi. Kaikissa ryhmissä taitaa olla 'hyviä, pahoja ja rumia'.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Thomas McElwain - 21.09.14 - klo:15:12
Klassiset temperamentit ovat sangvininen, flegmaattinen, koleerinen ja melankolinen. Ne voi nähdä aktiivisen tai passiivisen ja positiivisen tai negatiivisen ristiintaulukointina. Ne voi suomentaa vaikka reippaaksi, veltoksi, äreäksi ja apeaksi. Kaikissa ryhmissä taitaa olla 'hyviä, pahoja ja rumia'.

Jätit meidät kauniit pois listasta.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: vn - 21.09.14 - klo:15:52
Niinpä, hieno laulu "kaunis ihminen".
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Pena - 21.09.14 - klo:16:44
Jätit meidät kauniit pois listasta.

Nöyränä en viitsinyt meitä kehua. Suomalainen sananparsikin sanoo, että se on rumaa, kun mies on kaunis.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: juhani - 21.09.14 - klo:21:34
Minun mielestäni olen kaunis...
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Pena - 21.09.14 - klo:21:49
Minun mielestäni olen kaunis...

Quod erat demonstrandum.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Thomas McElwain - 22.09.14 - klo:07:27
Minun mielestäni olen kaunis...

Niin minunkin...
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Leena - 22.09.14 - klo:11:38
Saisinko silloin ottaa kehärummun mukaan? Se on tosin kelttiläinen bodhran.

Palatakseni tunnelmiin, osaan käsitellä bodhrania. Joten otetaan ihmeessä. Tämä edustanee ongelmanratkaisua paremmin kuin ongelmaa.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Leena - 22.09.14 - klo:11:45
Klassiset temperamentit ovat sangvininen, flegmaattinen, koleerinen ja melankolinen. Ne voi nähdä aktiivisen tai passiivisen ja positiivisen tai negatiivisen ristiintaulukointina. Ne voi suomentaa vaikka reippaaksi, veltoksi, äreäksi ja apeaksi. Kaikissa ryhmissä taitaa olla 'hyviä, pahoja ja rumia'.

Juu, mutta hyvin klassisia. Ewalds ne otti jälleen esilke 60-luvulla, ihmisluonteet Raamatun valossa.
En allekirjoita Raamatun valoa.

Riippuu viitekehyksestä kai. Keltikangas-Järvinen yhdisteli luonteenpiirteitä ja kutsui niitä temperamenttityypeiksi. Psykoanalyyttisessa tutkimuksessa näyttää kaikki muu muovautuvan, vaan ei vilkkaus, jota juuri nimittäisi itse mieluiten tempoksi. Se ei muutu. Ujouden voi selättää jos se häiritsee itseä, sähläämisen lopettaa ja rauhoittua mutta perusvauhti pysyy. Se jää ja jos oli vilkas sähläri saattaa paraastaan elämän opettamana tahi hoidon auttamana jäädä olemaan vilkas. Tällöin saa vähemmän pahaa aikaan itselleen. Niin, toisille joskus tietty myös  :003:
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Riitta-mummi - 03.10.14 - klo:07:39
Palaan vielä tuohon Hebrealaiskirjeen vaikutukseen.  En kiusannut itseäni sillä moneen iltaan. Sitten aloin taas kuunnella, mutta nukahdin heti alkuunsa ja heräsin musiikkiin myöhemmin.
Eilen sain kuunnelluksi koko puolituntisen. Hyvin Norvanto eritteli Mooseksen johtajuuden, Israelin ylimmäiset papit, kristittyjen pappien
tehtävät ja Jeesuksen Ylimmäispapipillisuuden. Ei siinä mitään. Se oli selkeää puhetta.

Kuitenkin koko kirjeen tyyli ja tarkoitus yhä tökkäisee, etenkin yhdistettynä Jaakobin kirjeen käskyihin ja kieltoihin. Eilenkin se tehtiin.
Siinä sitten tiivistyi se, miksi erkanin entisistä yhteyksistäni. Tunne oli sama, liudentuneena armoon.

Minulle Jeesus on muuta kuin Ylimmäinen Pappi.
 Rakkaus, Armo, Lunastus, ja Kärsivä Ristinmies. Läheinen ja rakas, alhaalla kulkeva.

p.s.  Armonkin eräät osaavat muuttaa ylähyllylle sijoitetuksi koriste-esineeksi. Siihen en yllä.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Leena - 03.10.14 - klo:12:18
Täytyisi kuunnella se Norvanto.minähän tilasin ja tulivat, mutta vain yhden kirjeen ehdin kuunnella kun meni mutkalliseksi.

Puhuiko yhtään siitä, kenelle tuo tuntematon on kirjoittanut kirjeensä? Juutalaiskristilliselle seurakunnalle. Lähestytään niin että vastaanottaja ymmärtää, eli lakiin tottuneelle lakiteologisesti. Joku saattaa hyvin saada koko jutusta allergisen reaktion, kun on aiemmin itse taas tottunut tuohon "Kyllähän Jeesus  Kristus, mutta..."  Kun se tulee kuulua toisinpäin. Jaakobin kirjeestä armottoman jumalansa kanssa kamppaillut Luther oli sitä mieltä ettei se sovi koko kaanoniin mutta antoi olla sentään.

Tääl Docens :026: !  Itse erehetyksen tein, vaan minua Jumala siitä johtuvasti milloinkaan hyljännyt. Jacobin kirjeen olisin suonut aitolutherilaisten lukevan ennen kuin he Tunnustuskirkon jättivät, kun yhdessä ensin kansanmurhaa vastustimme. Vaan en saata sanoa ettei armo ylenpalttinen olisi missä  synti suureksi tullut on. Kun vankeudes aikaa ajatella oli, tämä lohdutuksista suurin oli. En tämän pfarrer veli Norvannon kans ensittelty ole, vaan ihmiseksi hänet arvelen. Aaveen ominaisuudes, sen väitän, ei yksi ihminen jokaista puhutella saata.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: juhani - 03.10.14 - klo:12:21


p.s.  Armonkin eräät osaavat muuttaa ylähyllylle sijoitetuksi koriste-esineeksi. Siihen en yllä.

Upea juttu... armo on ylähyllyn koriste-esine. Siis tarkoitan ilmaisua.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Leena - 03.10.14 - klo:12:24
Upea juttu... armo on ylähyllyn koriste-esine. Siis tarkoitan ilmaisua.

Niin on. Sinne se sitten jää pölyä keräämään kun ei yletytä sen vertaa... Minä tunnen nuo ajatukset.  >:(
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Pena - 03.10.14 - klo:13:58
Upea juttu... armo on ylähyllyn koriste-esine. Siis tarkoitan ilmaisua.

Saa mielessäni Thorvaldsenin Kristus-patsaan kipsikopion hahmon.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: Riitta-mummi - 03.10.14 - klo:15:29
Leenalle.  Norvanto opetti aika tavalla Wikipedian sanoin Kirjeestä hebrealaisille, kirjoittajaehdokkaita nimeltä mainiten.  Juutalaisille se lähetettiin.  Siinäpä se miksi nämä kaksi mainittua kirjettä tuntuvat niin armottomilta. Se oli lakia lain alla kasvaneille.

Kun luin ensimmäisen kerran Jaakobin kirjeen, en edes ymärtänyt että tämä Jakob oli Jeesuksen veli. Ei kai se mitään kummallista ole, sillä hyvin erilaisia ovat useimmat sisaruksetkin, ellei heitä ole muottiin prässätty.

Ymmärsin sen, Jaakobin kirjeen, niin mahdottomaksi moitteeksi luontaista itseäni kohtaan, että siitä alkaen olen sitä lukua karttanut.
Ilmestyskirja on samaa lajia. Muistuttaa jotenkin Swedenborgin mystiikkaa. Ennusteluja.  Oikea mystiikka on ihan eri asia.

Ennen Norvannon puolituntista kuulee luentaa Lutherin Syvyydestä minä huudan, ja Lohdutussanoja elämän taistelussa. Aiemmin luettiin Mannaa Jumalan lapsille.  Useimmiten luulen ymmärtäväni Lutheria. Hän on huumorintajuinen kaikesta suuruudestaan huolimatta, tai ehkä siksi.
Otsikko: Vs: Hölmöjä hengellisiä ongelmia
Kirjoitti: seppos - 06.10.14 - klo:13:35
Jatko osassa 2