Valkoposkihanhien lento vastatuuleen , mikä olikin aika voimakas, oli raskasta. Niimpä nokkamihen paikkaa vaihdettiin usein.
Seurailin melko kauan niskat nikassa satapäisten aurojen menoa luoteesta kaakkoon.
Etummainen aura oli suurin. Sitä seurasi suuri joukko pienempiä auroja ja muutamia mattimyöhäisiä, tai muuten uupuneita.
Osa porukasta teki U-käännöksen ja palaili Paimelan suuntaan.
Kotikadulla tuli vastaamme ( olin Themiksen kanssa liikkeellä ) kaksi ikäistäni naista myöskin taivaalle tähyillen. En heitä tuntenut, mutta
juttua syntyi hanhista. Themis valloitti myös heidät. Koiraihmisiä kumpikin