Körttifoorumi
Keskustelu => Seuratupa => Aiheen aloitti: Pirska - 16.11.11 - klo:17:56
-
Piti ihan uteliaisuuttaan kaivaa esiin huomisen päivän tekstin koko psalmi, joka kuulostaa todella tutulta.
Psalmi 130
1 Matkalaulu. Syvyydestä minä huudan sinua, Herra.
2 Herra, kuule minun ääneni, tarkatkoot sinun korvasi rukoustani.
3 Jos sinä, Herra, pidät mielessäsi synnit, Herra, kuka silloin kestää?
4 Mutta sinun on armo, sinä annat anteeksi, että me eläisimme sinun pelossasi.
5 Minä odotan sinua, Herra, odotan sinua koko sielustani ja panen toivoni sinun sanaasi.
6 Minä odotan Herraa kuin vartijat aamua, hartaammin kuin vartijat aamua.
7 Israel, pane toivosi Herraan! Hänen armonsa on runsas, hän voi sinut lunastaa.
8 Hän lunastaa Israelin kaikista sen synneistä.
Biblia 1776
Psalmi 130
1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Syvyydessä minä huudan sinua, Herra.
2 Herra, kuule minun ääneni: vaarinottakaan korvas rukousteni äänestä.
3 Jos sinä, Herra, soimaat syntiä: Herra, kuka siis pysyy?
4 Sillä sinun tykönäs on anteeksi antamus, että sinua peljättäisiin.
5 Minä odotan Herraa: sieluni odottaa, ja minä toivon hänen sanansa päälle.
6 Sieluni vartioitsee Herraa huomenvartiosta toiseen huomenvartioon asti.
7 Israel toivokaan Herran päälle; sillä Herralla on armo, ja runsas lunastus hänellä.
8 Ja hän lunastaa Israelin kaikista synneistänsä.
Aika erikoinen tuo 3. jae "Jos sinä, Herra, soimaat syntiä: Herra, kuka siis pysyy?"
-
Edelläoleviin vedoten toivon rukousapua lapsuudenystäväni Leenan (ei foorumin Leena) tervehtymisen puolesta. Hän on kärsinyt läpi elämänsä ja usko on silti säilynyt.
Leikkauksen (jälleen yksi) jälkeinen tila huononee.
Auta, kuule rukouksemme! Täältä syvyydestä. Riitta
-
Leena muistaa kaimaa, aivan varmasti. Tässä on se Dosentin runon säkeistön käännösversio joka ei kelvannut Raittilalle virteen 600:
Jos tuskan maljan lasket huulillemme
kärsimys vuotaa yli laitojen
sen silti voimme rohkeasti juoda
kädestäs rakkaasta me saimme sen
-
Leena muistaa kaimaa, aivan varmasti. Tässä on se Dosentin runon säkeistön käännösversio joka ei kelvannut Raittilalle virteen 600:
Jos tuskan maljan lasket huulillemme
kärsimys vuotaa yli laitojen
sen silti voimme rohkeasti juoda
kädestäs rakkaasta me saimme sen
Valitettavasti Raittila pääsi laimentamaan muitakin virsiä ainakin 100kpl. Heikki Vaahtoniemen (komitean jäsen) mukaan komitean suurin työ oli hillitä Raittilaa. Hän olisi oikonut kaikki virret.
-
Saakoon Jumala, joka yksin on viisas, Jeesuksen Kristuksen kautta ikuisen ylistyksen! Aamen.
Room. 16:27
Samaa lukua jakeesta 25: 25 Ylistys hänelle, joka pystyy voimallaan vahvistamaan teitä, niin kuin ilmoittaa evankeliumi, jota minä julistan, sanoma Jeesuksesta Kristuksesta, se paljastettu salaisuus, joka on ikiajoista saakka ollut kätkettynä!
26 Nyt se on saatettu julki ja annettu ikuisen Jumalan käskystä profeetallisissa kirjoituksissa tiedoksi kaikille kansoille, jotta ne johdettaisiin uskoon ja kuuliaisuuteen.
En voi mitään, että minua jotenkin ärsyttää Paavalin tekstien kieli. En mollaa mitenkään Paavalia, mutta lieneekö vika alkuperäisissä teksteissä vai tekstien suomennoksissa, että äkkipäätä tuntuu, että ihan yksinkertaisiakin lauseita pitää miettiä, että ai niin miten se olikaan. Aivan kuin jotain matemaattista yhtälöä, että plus miinus miinus plus plus, että jaa jaa miten tämä nyt menikään.
-
Paavalin kiemuraista kieltä on tietääkseni oiottu ja pätkitty aika lailla, kun sitä on käännetty suomeksi.
-
^^Minulle on väitetty, ettei Paavali alun perin kirjoittanut itse, vaan puhui ja saneli kirjuri-paralle, ja jälki on sen mukaista. Puhe nyt aina on ihan kamalan näköistä, kun se suoraan siirretään kirjoitukseksi.
-
Edelläkuvattua olen miettinyt etenkin silloin kun eräissä suunnissa korostetaan ettei kirjaintakaan saa muutta Raamatun sanasta. Kuinka moneen kertaan onkaan meidänkin suomenkielistä Raamattuamme uudelleen ja uudelleen muokattu aikakautta vastaavalle kielelle.
Ja todella, onko kirjurit aramean tai kreikan kielellä kirjoittaessaan muotoilleet esim. Jeesuksen sanat ja teot niinkin ne olivat.
Suuremmalla sihdillä lukiessa jää siivilään kyllä jokaiselle jotakin, se hänelle tärkein ja arvokkain. Parempi on olla mittailematta minttuja ja tillejä.
-
Viattomien lasten päivän tekstistä:
1. Piet. 4: 12-16
Rakkaat ystävät, älkää oudoksuko sitä tulta ja hehkua, jossa teitä koetellaan, ikään kuin teille tapahtuisi jotakin outoa. Iloitkaa päinvastoin sitä enemmän, mitä enemmän pääsette osallisiksi Kristuksen kärsimyksistä, jotta saisitte iloita ja riemuita myös silloin, kun hänen kirkkautensa ilmestyy. Kun teitä solvataan Kristuksen nimen tähden, te olette autuaat, sillä teidän yllänne on kirkkauden Henki, Jumalan Henki. Kenenkään teistä ei tule kärsiä murhamiehenä tai varkaana tai pahantekijänä tai toisten petkuttajana. Mutta sen, joka kärsii kristittynä, ei pidä hävetä, vaan hän kirkastakoon kristityn nimellään Jumalaa.
"Iloitkaa päinvastoin sitä enemmän, mitä enemmän pääsette osallisiksi Kristuksen kärsimyksistä, jotta saisitte iloita ja riemuita myös silloin, kun hänen kirkkautensa ilmestyy."
Onpa siinä ohjetta kerrakseen. Päinvastoin, iloitsen siitä, että en ole joutunut osalliseksi Kristuksen kärsimyksistä.
-
^^Minulle on väitetty, ettei Paavali alun perin kirjoittanut itse, vaan puhui ja saneli kirjuri-paralle, ja jälki on sen mukaista. Puhe nyt aina on ihan kamalan näköistä, kun se suoraan siirretään kirjoitukseksi.
Eikös Paavali työskennellyt teltantekijänä ainakin Aquilan ja Priscillan perheyrityksessä? Teltat kai valmistettiin nahoista. Oletan, että työn ohessa sujui kirjeiden sanelukin.
"Meillä on saamamme armon mukaan erilaisia armolahjoja...se jolla on parkitsemisen lahja... Mitä! Älä nyt niin kirjoita, profetoimista minä tietysti tarkoitin, mutta kun tämä nahka on niin saaterin...älä vaan tätä kirjoita, otetaas alusta taas: se jolla on profetoimisen lahja, käyttäköön sitä sen mukaan kun hänellä on uskoa... ja se minä vaan sanon että tämän nahan parkitsija voi olla hyväkin profeetta, mutta nahkurin hommasta hän ei tiedä mitään..."
Mt
-
Ahdistuksen kohdatessa, kaivan Raamatun edellisen käännöksen kohdasta Roomaiskirjeen 5. luku alusta kahdeksan jaetta. Etenkin lauseet:
"...olemme uskossa saaneet pääsyn tähän armoon, jossa me nyt olemme, ja meidän kerskauksemme on nyt Jumalan kirkkauden toivo. Eikä ainoastaan se, vaan meidän kerskauksenamme ovat myös ahdistukset, sillä me tiedämme, että ahdistus saa aikaan kärsivällisyyttä, mutta kärsivällisyys koettelemuksen kestämistä, ja koettelemuksen kestäminen toivoa." jne.
Vanhahtavaa, mutta rakasta tekstiä minulle . Ja totta, kun sen tankkaa kovaan kalloonsa riittävän monta kertaa. Sitä vain ihmettelen kun Paavali puhuu monikossa. Kuninkaallista, mutta mehän olemmekin niitä.
-
Johanneksen evankeliumin alkua pähkäiltiin Päivän teksti -ketjussa. Seuraavasta linkistä voi kuunnella, mitä Jukka Norvanto kertoo siitä.
Alussa oli Sana
http://www.rkk-sansa.net/raamattu-kannesta-kanteen/?q=rkk-ohjelmat&ut[]=9
Tällä kertaa linkin napsauttaminen ei reagoinut mitenkään, mutta onhan meillä copy-paste -menetelmä.
Ohjelma jakaa linkin sulkumerkkien vuoksi, joten ainoa tapa on kopioi-liitä eli copy-paste
Seppos
-
En löydä muuta kuin Mooseksen kirjat!
-
En löydä muuta kuin Mooseksen kirjat!
Huomasin itsekin, että linkki tuli vähän huonosti, mutta kone jumittui, enkä pystynyt heti korjaamaan. Kokeileppa tuosta:
http://www.rkk-sansa.net/raamattu-kannesta-kanteen/?q=kirjat (http://www.rkk-sansa.net/raamattu-kannesta-kanteen/?q=kirjat)
-
Edelläoleviin vedoten toivon rukousapua lapsuudenystäväni Leenan (ei foorumin Leena) tervehtymisen puolesta. Hän on kärsinyt läpi elämänsä ja usko on silti säilynyt.
Leikkauksen (jälleen yksi) jälkeinen tila huononee.
Auta, kuule rukouksemme! Täältä syvyydestä. Riitta
:eusa_pray: Muistan rukouksin ystävääsi.
-
Tuli myös mieleeni, että josko joku jaksaisi huokailla Jumalalle erään naisen erokriisistä.
Hänen elämäänsä on mahtunut todella monia tragedioita, sellaisia, että ihmettelen että hän on edelleen elossa.
Toivon hänelle helpotusta jo asioissaan ja että laittaisi luottamuksensa Taivaan Isään kaiken myllerryksen keskellä. :eusa_pray:
-
Tuli myös mieleeni, että josko joku jaksaisi huokailla Jumalalle erään naisen erokriisistä.
Hänen elämäänsä on mahtunut todella monia tragedioita, sellaisia, että ihmettelen että hän on edelleen elossa.
Toivon hänelle helpotusta jo asioissaan ja että laittaisi luottamuksensa Taivaan Isään kaiken myllerryksen keskellä. :eusa_pray:
Takuulla. Lupaan. Mutta voisiko hän muistaa, että terveydenhuoltokin voisi auttaa vaikeimman yli?
Me rukoilemme sairastuneiden omaisremme puolesta, mutta viemme heidät lääkärille myös.
-
Tämän päivän teksti on psalmi 105:2
Minua alkoi kiinnostaa, millainen se on ollut edellisissä Raamatun käännöksissä. Nykyisessähän se on näin:
Laulakaa Herralle, ylistäkää häntä, kertokaa hänen ihmetöistään.
Vuoden 1933/38 käännöksessä se on seuraavasti:
Laulakaa hänelle, veisatkaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä.
Biblia 1776 taas käyttää seuraavaa muotoa:
Veisatkaat hänelle, soittakaat hänelle, puhukaat kaikista hänen ihmeistänsä.
Muistan, miten lapsuudessani aina puhuttiin virsien veisaamisesta. Uuden virsikirjan myötä alettiin puhua, että virsiä pitää laulaa. Silloin minulla itsellä oli mielikuva, että veisaamista pidettiin vanhanaikaisena ja laahaavana ja että siitä piti päästä eroon. Samoihin aikoihin taisi joillakin kanttoreilla tulla semmoinen säestystyyli, että kirkkokansa ei ehtinyt laulaa eikä veisata, kun tempo oli niin nopea.
-
Mielenkiintoinen huomio, pirska!
Tuli mieleen vastaavanlainen tilanne:
runo lausutaan ei sitä puhuta tai sanota
Minusta virsiä ei "vain" lauleta vaan ne veisataan.
Veisaus sisältää jotain nimenomaan virsilaulannalle ominaista ja spesiaalia asennetta.
Surullista, että kieli näin köyhtyy,
koska
me emme vain tulkitse elämää, maailmaa ja kokemuksiamme sanoilla
vaan
myös luomme sitä sanoilla
ja mitä vähemmän sanoja sitä köyhempi elämä.
-
Kannatan virsikuoroja.
-
Takuulla. Lupaan. Mutta voisiko hän muistaa, että terveydenhuoltokin voisi auttaa vaikeimman yli?
Me rukoilemme sairastuneiden omaisremme puolesta, mutta viemme heidät lääkärille myös.
Kiitos Leena.
On hän ollut myös terveydenhuollon piirissä.
-
Tämänpäiväinen raamatuntekstihän on Luuk 4:18-19
"Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman,
julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista,
päästämään sorretut vapauteen ja julistamaan Herran riemuvuotta."
Sama teksti vuoden 1776 Bibliassa:
"18 Herran Henki on minun päälläni,
sentänden on hän minut voidellut
ja lähettänyt minun saarnaamaan köyhille hyvää sanomaa,
parantamaan särjetyitä sydämiä,
saarnaamaan vangeille lunastusta
ja sokeille näkönsä jälleen saamista,
särjetyitä vapauteen saattamaan,
19 Saarnaamaan Herran otollista vuotta."
Näköjään kirkkovuosikalenterin tekstistä on poistettu jakeen 18 alku, joka on:
"Herran henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut."
-
Minusta tuntuu hyvälle ajatella, että meillä on Isä taivaassa.
Hänelle voin kertoa luottamuksella kaiken ja vaikken osaisikaan kaikkea kertoa, hän ymmärtää ja tuntee minut läpikotaisin.
Hän rakastaa minua ja minun omia rakkaitani.
Ja Sinua ja Sinun omia rakkaitasi.
-
Tämän päivän evankeliumiteksti (Joh. 6: 16–21)
Kun tuli ilta, opetuslapset menivät alas rantaan, nousivat veneeseen ja lähtivät kohti Kapernaumia, toiselle puolen järveä. Oli jo pimeä, eikä Jeesus vielä ollut palannut heidän luokseen. Tuuli puhalsi ankarasti, ja järvellä kävivät vaahtopäiset aallot. Kun he olivat soutaneet kahdenkymmenenviiden tai kolmenkymmenen stadionmitan verran, he näkivät Jeesuksen kävelevän järven aalloilla ja lähestyvän venettä. He pelästyivät. Mutta Jeesus sanoi: »Minä tässä olen, älkää pelätkö.» He aikoivat ottaa hänet veneeseen, mutta samassa vene jo tuli siihen rantaan, jonne he olivat menossa.
Tietääkseni tämä matka (kahdenkymmenenviiden tai kolmenkymmenen stadionmitan verran) on n. 5 km. Minua kiinnostaisi tietää, kuinka pitkästi rantaan oli matkaa siinä vaiheessa, kun he näkivät Jeesuksen kävelevän järven aalloilla. Olivatko he tuolloin jo melkein rannassa vai veikö myrsky venettä kovaa vauhtia kohti rantaa?
-
Tämä selvisi tänään saarnasta. Olivat jo lähellä rantaa, mutta myrskyn, pelon ja pimeyden takia eivät huomanneet sitä.
" Minä tässä olen, älkää pelätkö ". Se on turvallista sanomaa Jeesukselta.
Raamatussa on muistaakseni yli 100 kertaa " Älkää pelätkö ". Mikä lohtu meille syntymäsäikyille.
Ehtoollisen jälkeen pappi vielä kertasi: Hän oli itse tässä ja jakoi meille ravintoa pöydästään.
Vai miten se nyt olikaan sanasta sanaan, meme ?
-
Kiitos Riitta, näin tuli todistetuksi, että on hyvä käydä kirkossa ja ylipäätään sanankuulossa. Vaikka kuinka on kuullut asioita, niin aina sitä vain oppii uutta. Tuo selitys on todella järkeenkäypä.
Nyt minua alkoi mietityttää tämän päivän teksti.
Uskonsa tähden Mooses lähti Egyptistä kuninkaan vihaa pelkäämättä ja pysyi lujana, kuten pysyy se joka ikään kuin näkee Näkymättömän.
Hepr. 11:27
Näkymättömän on kirjoitettu isolla alkukirjaimella. Tarkoittaneeko tämä Jumalan poikaa?
-
Luulen sen tarkoittavan itse Jumalaa
-
Tämän päivän teksti on Raamatun nykykäännöksen mukaan:
Mahtava on meren aallokko, mahtavampi vaahtopäinen myrsky, mahtavin on korkeuden Herra!
Ps. 93:4
Kun katsoin sen ruotsinkielistä versiota, alkoi minua kiinnostaa, mitä se on meidän edellisessä Raamatussa.
Mutta yli suurten, voimallisten vetten pauhinan, yli meren kuohujen on Herra korkeudessa voimallinen.
PS: 93:4
Biblia 1776
Aallot meressä ovat suuret ja pauhaavat hirmuisesti; mutta Herra on vielä väkevämpi korkeudessa.
Eihän tästä toki mitään epäselvyyttä ole, mutta minusta tämä on kuitenkin mielenkiintoista.
-
Tämän päivän teksti on Raamatun nykykäännöksen mukaan:
Mahtava on meren aallokko, mahtavampi vaahtopäinen myrsky, mahtavin on korkeuden Herra!
Ps. 93:4
Kun katsoin sen ruotsinkielistä versiota, alkoi minua kiinnostaa, mitä se on meidän edellisessä Raamatussa.
Mutta yli suurten, voimallisten vetten pauhinan, yli meren kuohujen on Herra korkeudessa voimallinen.
PS: 93:4
Biblia 1776
Aallot meressä ovat suuret ja pauhaavat hirmuisesti; mutta Herra on vielä väkevämpi korkeudessa.
Eihän tästä toki mitään epäselvyyttä ole, mutta minusta tämä on kuitenkin mielenkiintoista.
Missä mielessä?
-
Missä mielessä?
Minua kiehtovat erilaiset kieliasut. Kaikista antoisinta on kuulla, kun alkukielen taitaja selittää eri raamatunpaikkoja. Ei siinä mitään sen kummempaa ole.
-
Tämän päivän teksti:
Ihminen ei elä ainoastaan leivästä, vaan kaikesta, mitä Herra sanoo.
5 Moos. 8:3
Tämä liittyy laajempaan kokonaisuuteen:
Tehdäkseen teidät nöyriksi hän piti teitä nälässä ja ruokki teitä sitten mannalla, jota ette olleet ennen maistaneet, eivät myöskään teidän isänne. Hän halusi osoittaa teille, ettei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan kaikesta mitä Herra sanoo.
Tutumpi versio löytyy Raamatusta Matt. 4:4 :
Mutta Jeesus vastasi: "On kirjoitettu: 'Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta.'"
-
SV 186 ja
SV 186
http://www2.h-y.fi/sv/sv_181-190.html#185
Nämä oli tarkoitettu Päivän virsiksi. Olkoot tässä.
-
Eilinen saarna kotikirkossamme Mukkulassa jätti pohdittavaa.
Saarnan aihe oli päivän tekstistä Mark. 11 Jeesus ratsastaa Jesusalemiin Pääsiäisjuhlille.
Juutalaiset odottivat kruunupäistä uljaalla ratsulla saapuvaa Messiasta.
Kun Jeesus tekee ihmeitä,parantaa sairaita, herättää kuolleen tai ajaa riivaajia on helppo olla valtaa ja voimaa olevan Jeesuksen seuraaja.
Kun Jeesus raivopäisesti hajoittaa rahanvaihtajien pöydät, ratsastaa halveksitulla, saastaisella aasilla jalat maata viistäen. Kruunuksi annetaan orjantappuraseppele ja lopuksi hänet tuomitaan rikollisen kuolemaan ristillä.
Ei olekaan enää helppoa olla tällaisen kuninkaan joukoissa. Hänen omansakin pakenivat ristin jurelta.
Millainen on minun Jeesukseni?
...
Jäin miettimään myös tätä: Kerrotaanko Raamatussa juuri mitään mikä olisi vain inhimillistä. Olihan hän myös ihminen, ihmisen elämän kokenut ja
ymmärtänyt.
Muistan vain että Jeesus nukkui veneessä, tai Jeesus itki. Nekin liittyivät kohta hänen jumalallisiin tekoihinsa.
Ristillä hän sanoi: Minun on jano. Pian hän heitti henkensä, taivas pimeni, esirippu halkesi.
-
Pihlajamäen kirkossa oli mainio saarna. Juuri tämä Jeesuksen käyttäytyminen on turhan usen jumalallistettu - vähän aikaa sitten hän oli nälissään kironnut viikunapuun koska ei löytänyt siitä nälkäänsä syötävää. Loputtomiin on loruiltu että Jeesushan vain halusi silläkin näyttää mihin kaikkeen pystyy --- alkakaapas kantaa hedelmäöän. Ja tännehän ei pöytiä tuoda... vaikke tuo oli siihen aikaan välttämätöntä, ne oli vain viety itse temppelialueelle, liian lähelle "Pyhää".
Mari Teinilän mukaan Jeesus oli yksinkertaisesti hermostunut ja peloissaan. Ja äksyllä päällä sen tähden. Hän ainakin uumoili että nyt ei hyvät seuraa.
...........................
Johan saman näkee kun lukee Dosentista siirappikirjoja. Silloinkin kun hän antaa veljiään päihin selvästi, hän vain on "leikkisä". Kuinka sitten ei Jeesus yksinkertaisesti voisi olla hermostunut ja peloissaan, jos kerran ihan tavallinen ihminenkään ei saa olla?
Ainakin sen lohdullinen sanoma on: Tunteet eivät ole syntiä, ehkä ei ylilyönnitkään, kunhan ne korjataan (vaikka ei kerrotakaan että Jeesus olisi käynyt nostelemassa pöytiä pystyyn taas). Ellei korjaa, jää pian seliselin valtaan... "mutta kun se on niin hirveä ihminen, kaikki on hyvin jos päästään eroon, eikös nyt ryhdytä toimeen ja..." etenkin naisten kesken "tee sinä niin minä teen tahollani näin niin päästään eroon" sillä tuo ei ole kimmastumista vaan pahuuden korjaamatta jättämistä... aurinko laskee vihan ylitse, ja monta kertaa.
-
Jeesus on Jumalan Poika ja ihminen. Mikäpä ei Häneltä luontuisi.
-
Meidän pappi näki Jeesuksen vihastuneen oikein kunnolla, raivoisasti. Siinä ruoska heilu ja pöytiä kaatui.
Lohdullista ja ihmisellistä.
Vihastua saa mutta ei vihata. Alistua saa mutta ei alistaa. Nöyrtyä voi, mutta ei saa nöyristellä. Miellyttää voi, mutta mielistellä ei saa.
Hiljaisen viikon ajatuksia mämmin ja lampaanlihan painikkeeksi.
-
(Luuk. 22:33-34, 54-62). Pääsiäisen tekstien yksi puhuttelevimpia kohtia on Pietarin osuus Jeesuksen kärsimyshistoriassa. Impulsiivisen ja itseriittoisen Pietarin lankeemus saakin tilaa kaikissa evankeliumeissa.
Pietarin käyttäytyminen ei ole kaukana kenestäkään meistä. Itseriittoisuutemme ja luulot omasta erinomaisuudestamme kuvastuvat hyvin Pietarin käytöksestä ja sanoista, joissa hän vannoo uskollisuuttaan Jeesusta kohtaan aina kuolemaansa asti. Jeesuksen vastaus Pietarille ei näyttänyt hätkähdyttävän tätä millään tavalla.
Jeesuksen vastaus toteutuu kuitenkin kirjaimellisesti melko pian ylipapin pihaan sytytetyllä hiilivalkealla. Kolmannen kerran - karkean kiroilun ja kukonlaulun jälkeen - Pietari muistaa vasta Jeesuksen sanat. Yksi katse, Jeesuksen katse, riittää murtamaan miehen sydämen.
Olen ajatellut usein sitä hetkeä, kun Pietari poistui portista pimeään yöhön. Pietari koki varmasti elämänsä synkimmän hetken. Sinä päivänä ei kuollut vain Jeesus ja kaksi ryöväriä. Sen yön pimeimpinä tunteina kuoli Jerusalemin katuja kulkevan Pietarin oma minä - luulot omasta itsestä. Näiden tilalle tuli särkynyt sydän ja murtunut mieli. Vasta tämän kokemuksen jälkeen Jumala saattoi käyttää Pietaria niissä tehtävissä, jotka Hän oli Pietarin varalle suunnitellut. Näissä vaiheissa kasvoi Pietarille myös sitä rohkeutta, jota tarvittiin tulevaisuudessa niin monta kertaa.
Tarvitsisimme kaikki särkynyttä sydäntä ja murtunutta mieltä. Toivoa sopii, että Jumala sen meille suuressa armossaan joskus lahjoittaakin.
-
Jumalan laupeutta ja pitkämielisyyttä, kärsivällisyyttä olem pohtinut.
Ja tätä Raamatunjaetta:
Room. 2:4
Vai halveksitko hänen hyvyytensä ja kärsivällisyytensä ja pitkämielisyytensä runsautta, etkä tiedä, että Jumalan hyvyys vetää sinua parannukseen?
-
Laitoin päivän tekstiinkin tämän Sakarja 12: 10 Ja minä vuodatan Daavidin suvun päälle ja Jerusalemin asukasten päälle armon ja rukouksen hengen. He katsovat minuun, jonka he ovat lävistäneet. Ja he valittavat häntä, niinkuin valitetaan ainokaista, murehtivat häntä katkerasti, niinkuin murehditaan katkerasti esikoista.
-Kuinka kirkas ennustus Jeesuksesta Sovittajana onkaan tämä. :023: :eusa_pray:
-
Uskotteko te totuuden Henkeen? :eusa_angel: :icon_eek:
Löytyykö maailmasta merkkejä totuuden Hengestä?
Millä lailla totuuden Henki on sinua johdattanut?
JA minä olen rukoileva Isää ja hän antaa teille toisen Puolustajan
olemaan kanssanne iankaikkisesti, Totuuden Hengen,
jota maailma ei voi ottaa vastaan,
koska se ei näe häntä, eikä tunne häntä.
Joh. 14:16-17
1.
Totuuden Henki, johda sinä meitä
etsiessämme valkeuden teitä.
Työtämme ohjaa, meitä älä heitä,
tietomme siunaa.
2.
Kaikessa näytä käsiala Luojan,
mahtavan, viisaan, kaiken hyvän suojan.
Kristuksen luokse, rakkauden tuojan,
johdata meidät.
3.
Kristus on tiemme, valo sydäntemme,
toivomme ainut, pyhä totuutemme.
Armosi, Jeesus, anna voimaksemme,
uudista meidät.
4.
Anna nyt, Kristus, valos meille hohtaa,
anna sen meitä Isän kotiin johtaa.
Jos mikä murhe meitä täällä kohtaa,
voittamaan auta.
Zachris Topelius 1869. Suom. Martti Ruuth 1902. Virsikirjaan 1938.
-
Kun katsomme aikaamme ja kristillisiä suuntauksia, toi Sakarias satusedän rukous on ajankohtaisempi kuin kohtaan.
Anna totuuden Henki. Nyt on niin paljon sekaannuksen henkeä.
-
Tämä Totuuden henki....
Kyllä se on läsnä, pienessä ja suuressa.
Yksittäisen ihmisen elämässä, jos selvästi valehtelee...
lyhyet ovat valheen jäljet.
Jos kertoo ns. valkoisia valheita...tai vaikka jättää vaan
jotain vilpillisessä mielessä kertomatta....
asioilla on kyllä taipumus tulla julki.
-
Uskotteko te totuuden Henkeen? :eusa_angel: :icon_eek:
Löytyykö maailmasta merkkejä totuuden Hengestä?
Millä lailla totuuden Henki on sinua johdattanut?
JA minä olen rukoileva Isää ja hän antaa teille toisen Puolustajan
olemaan kanssanne iankaikkisesti, Totuuden Hengen,
jota maailma ei voi ottaa vastaan,
koska se ei näe häntä, eikä tunne häntä.
Joh. 14:16-17
1.
Totuuden Henki, johda sinä meitä
etsiessämme valkeuden teitä.
Työtämme ohjaa, meitä älä heitä,
tietomme siunaa.
2.
Kaikessa näytä käsiala Luojan,
mahtavan, viisaan, kaiken hyvän suojan.
Kristuksen luokse, rakkauden tuojan,
johdata meidät.
3.
Kristus on tiemme, valo sydäntemme,
toivomme ainut, pyhä totuutemme.
Armosi, Jeesus, anna voimaksemme,
uudista meidät.
4.
Anna nyt, Kristus, valos meille hohtaa,
anna sen meitä Isän kotiin johtaa.
Jos mikä murhe meitä täällä kohtaa,
voittamaan auta.
Zachris Topelius 1869. Suom. Martti Ruuth 1902. Virsikirjaan 1938.
Tarvitseeko sitä toisista etsiä. Eikö tuo teksti jatku josasakin niin, että "maailma ei Häntä tunne eikä voi Häntä ottaa vastaan". Siinä riittää murhetta ellei sitä löydä itsestänsä. :022: Tuo neljäs säkeistö on tarpeeksi.
Väittäisionpä etteivät ne valheet ja vilpit niin vain paljastu, ja paljastajille on kautta historian ollut taipumus käydä köpelösti.
-
Väittäisionpä etteivät ne valheet ja vilpit niin vain paljastu, ja paljastajille on kautta historian ollut taipumus käydä köpelösti.
No varmaankin näin on "yleisellä tasolla".
Itse haluan kulkea Herran tiellä, ja kun olen syyllistynyt valehteluun / salaamiseen
niin olen kokenut että asia on tullut ilmi siksi että Jumala rakastaa minua
ja haluaa ohjata oikealle tielle.
-
2.
Kaikessa näytä käsiala Luojan,
mahtavan, viisaan, kaiken hyvän suojan.
En ees oo ikinä aatellu että tässä virressä sanotaan näin. Mutta selkeesti tätä on tullu usein veisattua.. :kahvi:
-
Tuo virsi oli kouluaikojen kauhistus. Jostain syystä opettajilla oli sellainen käsitys, että se sopii kolun aamuhartauteen ja niin sitä hoilattiin vähintään kerran viikossa. Se on virsi jota vihaan eniten ja siihen ovat syynä nimenomaan sen sanat ja yliannostus totuuden henkeä. Minusta se tulisi poistaa koko kirjasta.
-
En ees oo ikinä aatellu että tässä virressä sanotaan näin. Mutta selkeesti tätä on tullu usein veisattua.. :kahvi:
Totuuden Henki on kouluvirsi. Kaunokirjoituskin on mukana 'käsialana'.
-
Tuo virsi oli kouluaikojen kauhistus. Jostain syystä opettajilla oli sellainen käsitys, että se sopii kolun aamuhartauteen ja niin sitä hoilattiin vähintään kerran viikossa. Se on virsi jota vihaan eniten ja siihen ovat syynä nimenomaan sen sanat ja yliannostus totuuden henkeä. Minusta se tulisi poistaa koko kirjasta.
Muistan kyllä saman; kuinka se oli niin tavattoman suosittu, ettei sanoja edes ajattele? Omana kouluaikananihan aamuhartaudet muutettiinkin "päivänavauksiki" ja ne olivat sitten mitä sattuu. Oikeastaan nyt ajattelen, kuinka onnellinen olen ollut kun olen saanut ylipäätään edes muutamien vuosien aamuhartaudet, mutta niin no - no niin. Enpä nyt sitten jatkakaan, tulee pitkä juttu. Mitä tuohon virteen tulee, minulle on joskus opetettu sellaista ettei Pyhää Henkeä liioin rukoiltaisi. Syytä en ymmärrä. Minusta virren neljäs säkeistö on enemmän kuin hieno.
Auttaisikohan, jos se saisi uuden sävelen, ja jos siitä tehtäisiin jo selkeästi muuta kuin kouluvirsi? Eikö se ole jonkin sellaisen otsikon alla virsikirjassakin?
.
-
Kanaanilaisnaisen usko (http://www.evl.fi/raamattu/1992/Matt.15.html#o79). (On siinä linkki vaikka heikosti näkyy, napsauta vain.)
Jeesusta ei siis mielestään ollut lähetetty kuin Israelin kansan kadonneita lampaita varten? Eli ei meitäkään varten. Tämän ja lähetyskäskyn ristiriitaa en ole kuullut kummemmin kommentoidun.
Uskon esikuvaksi asetettu kanaanilaisnainen ei myöskään ollut uskossaan kuuliainen, eli ei uskonut Jeesuksen sanoja vaan intti vastaan ja mankui edelleen apua niistä huolimatta. Ei uskonut siten että olisi totellut, mutta uskoi siten että luotti vankasti Jeesuksen voimaan parantaa.
Nämä nyt varmaan selitetään niin että Jeesus halusi vain koetella naisen uskoa. Mutta entä jos nainen olisi uskonut Jeesuksen auttajankykyihin yhtä syvästi, mutta ei vain olisikaan ollut kyllin älykäs keksiäkseen nokkelan vastauksen? Tai jos olisi uskonut siinä mielessä että olisi totellut. Olisi uskonut, että kaikki nyt vain ei kuulu hänelle, kuten terve tytär, ja tyytynyt tähän?
Minulle oli tärkeä oivallus se, että nainen ei edes vaadi tasavertaista asemaa, vaan tyytyy koiranpenikan rooliin (koirathan kaiketi tuolloin eivät olleet sellaisia perheen lellikkejä kuin nykyään). Hyvä sekin, kun pöydältä tippuu muruja. Pitäkää kirkkonne ja määrätkää itse mikä se oppinne on, en puutu siihen kun en mikään uskova ole ja sellaisena jään auttamattomasti eteiseen, mutta on minutkin sentään kastettu eli jotain olen saanut vaikken priimalaatua olekaan.
Sitä kanssa mietin mitä nämä kaikki parannettavat pyysivät. Tuossa että tytär vapautuisi pahasta hengestä, joku toinen näköään takaisin tai sairauden paranemista. Onko ne kaikki sitä synnit anteeksi -juttua, jota nykyään vain on tarjolla? Kai sitten, jos ajatellaan (kuten tuolloin ehkä ajateltiin), että kaikki nuo vaivat ovat rangaistusta synneistä, joko omista tai sukulaisten. Vai onko siinä ihmisillä vain yleinen hätä päällä, ja sen kanssa käännytään sen puoleen joka kuulemma on pystynyt samassa tilanteessa olevia auttamaan, ilman ajatusta että se hätä on omaa syytä, siis syyllisyyttä ja synnintuntoa? Ollaan vain sitä kansaa joka pimeydessä vaeltaa, ja tuossa on se ihmeellinen valo.
-
Aloitan lopusta; tämä on vain teologian nettikursseilta ja tenttikirjoista opittua, ei mielipiteitäni.
Tuon ajan syti - armo - käsitys oli toinen kuin meidän. Synniksi niputettiin aivan muuta kuin pahat teot. Se kattoi sairauden köyhyyden, vastoinkäymiset ilman mitään kausaliteettiajattelua. Siihen on vaikea eläytyä, täytyy vain ottaa tietona.
Jeesuksesta sanotaan että hän todella luopuessaan siitä mitä oli Jumalan luona, "tyhjensi itsensä" - kenosis on merkinnyt myös paljosta tiedosta luopumista ja tuo on saattanut todella olla silloin hänen käsityksensä - hänen on pelastettava Israelin kansa, Jumalan omaisuuskansa. Siksi opetuslapsia oli kaksitoista jne. Jälleen asia johon on vaikea eläytyä, mutta kuuluu Jeesuksen "tosi ihmisyyteen". En itse selittele tuota mitenkään päin. Sitä paitsi hän oli parantanut kanaanilasisia ja puhellut heidän kanssaan. Koska käytössä on kopionkopionkopioita ja antiikin ajan kirjoitus salli tekstin toimittajille suuria vapauksia, toivoisin juuri sitä teologista ja mielellään rehellistä tietoa - tuo kuuluu eksegetiikan alaan. Osa kertomuksista on persoonallista omasta kynästä lähtenyttä myös. En palvo Raamattua vaan Jumalaa itse. Yhtenäistä todistusta riittää silti: Ylösnousemus on kiistaton, tyhjä hauta aivan epäämätön, vuorisaarnan opetuksista suuri osa löytyy myös Luukkaalta ja niin edespäin.
Jeesus on palattuaan ylösnousemusruumiissaan ollut jo toinen kuin maan päällä ihmisenä vaeltaessaan. Silloin - nyt ajatus on minun - hän teki ja sai tehtyä vain sen minkä Isä tarvitsi tehdyksi, siitä veden päällä kävely ja kirkastusvuorikokemuskin - on kuin hän olisi välillä todella näyttäytynyt taivaallisena itsenään.
Itse kaste- ja lähetyskäsky puuttuu vanhimmista Matteus-teksteistä. Eksegetiikan metodikaanon on kuitenkin laajennut eikä sitä ole nähty millään tapaa aiheelliseksi poistaa, tai edes viitata ettei sitä löydy kaikista käsikirjoituksista. Tekstianalyysi on tärkeä mutta ainoana metodina vanhanaikainen.
Mielenkiintoista kyllä, tuttavissani on TT, kolmen tieteenalan laudaturiin saakka opiskellut mies joka olettaa että Matteus olisi Markustakin vanhempi. Se on aika kiinnostava hypoteesi, niin kauan on etsitty sitä mystistä Logia-lähdettä.
Tämä kiinnostaa minua, en tiedä vastaako se sinun kysymyksiisi. Varhaisimpien todistajien - silminnäkijöiden - todistushan alkuperäisiin on kirjattu, ja se on siten persoonallista kuin silminnäkijätodistus on. Silti se on totta - totta - totta.
-
Tuon ajan syti - armo - käsitys oli toinen kuin meidän. Synniksi niputettiin aivan muuta kuin pahat teot. Se kattoi sairauden köyhyyden, vastoinkäymiset ilman mitään kausaliteettiajattelua. Siihen on vaikea eläytyä,
Minusta taas tuntuu, että tuohon on paljon helpompi eläytyä kuin nykyisin tarjottavaan pahat teot anteeksi -armon malliin.
Minulle tuo "lähetyskäskyä vai ei" ei ole mikään iso ongelma, käy ihan hyvin että Jeesus olisi ajatellut tulleensa ennen muuta Israelin kansaa varten mutta siinä sivussa parantanut apua pyytäneitä naapureitakin, ja että seurakunta vasta myöhemmin (täysin hyvässä uskossa ja tarkoituksessa) olisi vaikka itse sepittänyt koko lähetyskäskyn. Mutta olisin kiinnostunut kuulemaan vaikka papistomme näkemyksiä tästä ristiriidaksi kokemastani asiasta. Eksegetiikkaan tuskin kaikki vastauksissaan nojaavat koska moinen tieteellinen saivarteluhan se on omiaan viemään uskon jos mikä.
Tuota olen miettinyt muutenkin mitä se "tosi ihmisyys" sisältää. Eikös me todet ihmiset olla aika erehtyväisiä ja epätäydellisiä?
-
No nyt saa joku toinen jatkaa. Tietolähteeni olivat sitä perua, joka kuuluu papiksi vihittävän koulutukseen. Yritin selittää, että pidän mielipiteeni ja tuntemukseni syrjässä. Varsin moni kokee, että sairauden mieltäminen itsessään syntinä on hieman merkillistä, ainakin itse pidän mutta hyvähän se vain jos on helppoa eläytyä.
En ole mikään nero enkä viisaustieteilijä, ja tarkoitan hyvää. Paljo tietomäärä on kalliilla ostettu, eli terveyden menetyksellä jo varhain.
Mieluummin olisin terve ja työkykyinen, mutta jotakin tarvitsee tehdä, ja minulla kaupunkilaisella se on ollut opiskelua. Täällä on varsin niukasti pappeja keskustelemassa, Juhani on, muita en tiedä, mutta lähiseurakunnasta epäilemättä joku löytyy, ellei hän vastaa. Jos haluaa itse ottaa selvää kuten minä lopulta, niin itse pidin suuresti yleisen teologian nettikursseista. Suosittelen.
Toinen oikein hyvä on Kari Kuulan oma nettisivusto. Hän vastaa mielellään kaikenlaiseen. Tosi ihmisyydellä kaiketi tarkoitetaan inhimillistä rajoittuneisuutta, myös kuolevaisuutta, johon suostuminen onkin the juttu, mutta nyt ehdotan, ettemme me jatka mitään linjaa, vaan kysyt viisaammilta.
-
^Asettelinkohan sanani jotenkin väärin... tarkoitukseni ei ainakaan ole ollut loukata!
Jos mieltää synnin ennen muuta yksilöllisen syyllisyyden näkökulmasta, niin ei-itseaiheutettua sairautta tuskin synniksi mieltää, eikä tarvitsekaan. Minulle se yksilöllisen syyllisyyden näkökulma on aika vieras. Yhdessä nipussa sairaus, köyhyys, vastoinkäymiset ilman mitään kausaliteettiajattelua pikemmin on se köntsä johon armoa kaipaisin kuin jokin oma syyllisyys. Sikäli rohkaisevaa kuulla että ehkä jossain muuallakin joskus on koettu siten ja että se on ollut ihan ok. Tuntuu että syyllisyydentunne on joku pääsyvaatimus jota ilman ei kirkkoon ole asiaa.
Eksegetiikkaa diggailen kyllä itse, se vain ei välttämättä sano sitä mitä kirkon oppi on. Voisin minä muidenkin mielipiteitä toki kuulla kuin papistomme. Eikö tässä mielestänne ole ristiriitaa? Ketä varten Jeesus ymmärsi tulleensa, ja muuttuiko hänen itsensäkin ymmärrys ajan myötä? Vai mitä se selittää ettei tullut kuin Israelin kansaa varten, ei joillekin kanaanilaisille?
-
Kaikki meistä kaitsettavista lampaista olemme syntisiä ja
omatuntohan meistä kristityn tekeekin.
Omatunto ja kristuksen sisäinen tunteminen.
Tosin liika itsensä piiskaaminenkaan ei ole tervettä.
Moni kristittykin keksii oikeutuksen synneilleen.
Esim ylimielisyydelle. No, emmehän voi olla täydellisiä.
Joku musta lammas voi ollakin kiltimpi.
Hän on joutunut sietämään itsessään erilaisuutta ja siten myös lähimmäisessä.
-
omatuntohan meistä kristityn tekeekin
Omatunto se on ateisteillakin, kaiken maailman hinduista ja muslimeista ja agnostikoista sun muista nyt puhumattakaan. Ja ne jopa myöntää toimivansa vastoin omaatuntoaan aina toisinaan tai jopa säännöllisesti.
Ainoa mikä minusta tekee kristityn on kaste...
No niin olisi pitänyt lukea se seuraava lause minun kanssa, se Kristuksen sisäinen tunteminen. Vaikka jonkinsorttinen omatunto löytyykin niin sitä tuntemista minulla varmaan ei ole :039:
-
Kristuksen sisäinen tunteminen tekee kristityn:
lähimmäisen rakkaus, uskon ja toivon viljeleminen ja oikeudenmukaisuus :kahvi:
-
^Asettelinkohan sanani jotenkin väärin... tarkoitukseni ei ainakaan ole ollut loukata!
Jos mieltää synnin ennen muuta yksilöllisen syyllisyyden näkökulmasta, niin ei-itseaiheutettua sairautta tuskin synniksi mieltää, eikä tarvitsekaan. Minulle se yksilöllisen syyllisyyden näkökulma on aika vieras. Yhdessä nipussa sairaus, köyhyys, vastoinkäymiset ilman mitään kausaliteettiajattelua pikemmin on se köntsä johon armoa kaipaisin kuin jokin oma syyllisyys. Sikäli rohkaisevaa kuulla että ehkä jossain muuallakin joskus on koettu siten ja että se on ollut ihan ok. Tuntuu että syyllisyydentunne on joku pääsyvaatimus jota ilman ei kirkkoon ole asiaa.
Eksegetiikkaa diggailen kyllä itse, se vain ei välttämättä sano sitä mitä kirkon oppi on. Voisin minä muidenkin mielipiteitä toki kuulla kuin papistomme. Eikö tässä mielestänne ole ristiriitaa? Ketä varten Jeesus ymmärsi tulleensa, ja muuttuiko hänen itsensäkin ymmärrys ajan myötä? Vai mitä se selittää ettei tullut kuin Israelin kansaa varten, ei joillekin kanaanilaisille?
En ajatellut sinun loukkaavan minua, en loukkaantunut, nyt on vain muuten niin, että en enää vastaa näihin. Mernee jankuttamisen pulolelle, ja se on epäviisasta. Jos vaikka miettisit itse? Ei kukaan voi toiselle hänen tietänsä näyttää, mutkia kulmia käänteitä ja ongelmakysymyksiä riittää. Lopulta kukin joutuu kulkemaan taipaleensa kuitenkin myös yksin :) Siis kaikella ystävyydellä: No comments enempiä.
-
Jos vaikka miettisit itse? Ei kukaan voi toiselle hänen tietänsä näyttää, mutkia kulmia käänteitä ja ongelmakysymyksiä riittää.
Toisaalta: kun itse miettii, se on kuin valaisisi kirkkaalla taskulampulla lepikkoa. Valo heijastuu lehvästöstä takaisin, lehvämuurin taakse ei näy. Tilanne muuttuu, kun kaveri suuntaa oman valonheittimensä pusikkoon sivummalta. Kaksiulotteinen muuttuu kolmiulotteiseksi, pusikko saa hahmon.
Mt
-
Minullahan tässä ei ole ongelmaa, muuta kuin että kiinnostaa mitä muut ajattelevat. Sitä en oikein itsekseni voi keksiä... Ehkä en osaa kysyä fiksusti; eipä olisi ensimmäinen kerta.
-
Toisaalta: kun itse miettii, se on kuin valaisisi kirkkaalla taskulampulla lepikkoa. Valo heijastuu lehvästöstä takaisin, lehvämuurin taakse ei näy. Tilanne muuttuu, kun kaveri suuntaa oman valonheittimensä pusikkoon sivummalta. Kaksiulotteinen muuttuu kolmiulotteiseksi, pusikko saa hahmon.
Mt
On se näinkin, itse ajattelen että toisaalta meillä on kirkko sitä varten. On vaikeaa koettaa antaa yksityisiä neuvoja, tai vastata ilman, että jää tunne että no pieleen meni... niin tapaa herättää vain tyytymättömyyttä ja ärtymystä, mikä puolestaan kielii siitä etten ole käsittänyt kysyjää oikein. Silloin on toinen tie turvallisempi.
Ja niinkin, tämä on taas vain minun kokemukseni, että toisinaan se omakaan taskulamppu ei valaise, vaan matkanteko on yhtä tuskastuttavaa puskissa kompurointia. Toisinaan pyydän Jumalaltakin (peräti) apua ja viisautta, ja olen sitä miettinyt että joku sanoo Jumalan viivyttelevän vastaamistaan. Onkohan noin - entä, jos vastaus onkin valmis, ja tuo että kysyy ylipäätään, jo Jumalasta...? Hän vain odottaa ja antaa ihmiselle aikaa kasvaa ottamaan vastauksensa vastaan - jotenkin niin. Saikohan tästä nyt mitään selvää... tyyliin: Herra, avaa minun huuleni - ei niin että avaanpa tässä huuleni ja räväytän ylistysvirren... sillai.
Pahinta on, jos ei valaistakaan enää sitä yhdessä katseltavaa, vaan toinen toista silmiin. Se tässä hieman itseäni mietitytti. En tahtoisi itse olla antamassa sitä kokemusta kenellekään. :)
-
Minullahan tässä ei ole ongelmaa, muuta kuin että kiinnostaa mitä muut ajattelevat. Sitä en oikein itsekseni voi keksiä... Ehkä en osaa kysyä fiksusti; eipä olisi ensimmäinen kerta.
No ehkä ei niinkään. Toivoit pappeja vastaamaan. Täällä ei kovin monia tässä kantajengissä taida olla. Mutta Kari Kuulan sivusto on kysymyksiä ja selvennyksiä varten erinomainen, suosittelen. Löytyy googlettamalla hänen nimellään. Sieltä on varmaan turvallisempaa kysyä vaikka nyt, mitä se "tosi ihmisyys" sitten on. Sehän ei sulje pois keskustelua täälläkin, mutta toistaiseksi ei ole virinnyt.
Nämä ovat siksi minusta vaikeita, että en voi tietää milloin vastaan johonkin, mitä ei todella kysytty ollenkaan, tai kommentoin jotakin, joka on toiselle kuin silmään sohaisu. Uskonkysymyksissä minusta ei ole oppaaksi, enkä ehkä jaksa kovin pitkiä mutta-entäs-sitten-tämä -ketjuja, silloin viimeistään teen tyhmyyksiä. Menee mielipiteeksi, eikä se ole ainakaan minulle viisasta.
Parasta herännäisyydessä on ollut tuo samaan suuntaan katseleminen. Ei ole vaaraa häikäistä toista. Siksi itse lopetan sen jälkeen kun olen kertonut, mitä olen oppinut (ehkä olisi hyvä lopettaa jo ennen) . Tieto ei ole juuri samaa kuin usko... Uskon pohjana on sittenkin tieto, Kristus nousi kuolleista.
-
Olen kyllä Kuulan juttuja hänen sivuiltaan lukenut, fiksulta vaikuttaa... Ehkä uskaltaudun kysymään. Tuntuu vain aina että olisin kysymyksineni häiriöksi, kiireinen hänkin varmaan.
Kas en ollut huomannut, että siellä on keskustelupalstakin. Kaipa sitten nimenomaisesti toivoo kysymyksiä ja keskustelua.
-
Luulen että ei, koska edelleen sivusto on auki. Netissä on sekin hyvä puoli että vastaa, kun ehtii.
-
Tämän päivän teksti ruotsiksi:
Hör, mitt folk, jag vill varna dig!
Om du ändå ville höra mig, Israel!
Ingen främmande gud får finnas hos dig,
en utländsk gud får du inte tillbe.
Ps 81:9-10
Svenska Bibeln 1917
Hör, mitt folk, och låt mig varna dig; Israel,
o att du ville höra mig!
Hos dig skall icke finnas någon annan gud,
och du skall ej tillbedja någon främmande gud.
-
Luin illalla Raamattua. Ensin 8. luvun Kuukkaan evankeliumista.Naisia Jeesuksen seurassa. Kaikki mainitut avustivat asiaa omilla varoillaan.
Seurasi Kylväjä, Kylväjävertauksen selitys, Sanan oikea kuuleminen, Jeesuksen oikeat omaiset, Jeesus tyynnyttää myrskyn.
Kaikki nämä luulen ymmärtävänäni jollakin tasolla, mutta seuraavat jakeet 26-39 jättivät miettimään.
Mikä on sikojen merkitys ? En muista niistä kuin kiellettyinä eläiminä, tuhlaajapoika sikojen kaukalolla ja nyt tällä Gerasan ei-juutalaisella alueella.
Sielläkö sika ei ollut saastainen? Oliko se symboli syöksyessään rotkoon pahat henget mukanaan? Pahat henget pyysivät Jeesusta säästämään heidät. Kuinka tämän saisi ymmärretyksi?
Tämä ei ole hengellinen ongelmani. Kiinnostava kohta kuitenkin.
-
Kaikki varmaan lukivat Kuukkaan oikein Luukkaaksi.
Ei ollut uusi evankelista, vaan huolimattomuusvirhe.
-
Matteus 5: 39
Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa.
Jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle vasenkin.
Miksi näin, kun minä haluan tehdä selväksi, että minun silmille ei hypitä. Jos joku haluaa kävellä ylitseni, niin haluan puolustautua.
-
Ainakin on yritettävä olla kävelemättä toisten yli ja puolustettava niitä, jotka jo ovat jääneet jalkoihin. Saakohan siinä työssä läimäyttää pari korvatillikkaakin? Hmm ...
-
Mietteitä tutusta Raamatun tekstistä.
Äsken radioidussa liturgiassa pastori Mikko Sidoroff käsitteli monitahoisesti tuttua Jeesuksen vertausta viinitarhasta. Hän laajensi vertauksen käsittelemään ihmisen ahneutta ja välinpitämättömyyttä myös luonnosta. 'Viinitarha on tullut kantokykynsä rajoille'.
Hyvä, lyhyt ja napakka opetuspuhe.
-
Ainakin on yritettävä olla kävelemättä toisten yli ja puolustettava niitä, jotka jo ovat jääneet jalkoihin. Saakohan siinä työssä läimäyttää pari korvatillikkaakin? Hmm ...
:026: Ich hab es so viel gedacht.
Dosentti yhä jaksottain vajoaa syvämietteisiin kysellen saiko hän linnaa kun yritti vähän aktiivista vastarintaa, vai siitäkö että oli sanonut että kyllä pari päätä täällä pitäisi lyhentää. Hän lueskelee tuossa runoa Mooseksen kuolemasta
-
Matt. 18: 15 "Jos veljesi tekee syntiä, ota asia puheeksi kahden kesken. Jos hän kuulee sinua, olet voittanut hänet takaisin. 16 Mutta ellei hän kuule sinua, ota mukaasi yksi tai kaksi muuta, sillä 'jokainen asia on vahvistettava kahden tai kolmen todistajan sanalla'. 17 Ellei hän kuuntele heitäkään, ilmoita seurakunnalle. Ja jos hän ei tottele seurakuntaakaan, suhtaudu häneen kuin pakanaan tai publikaaniin.
Miten pakanaan tai publikaaniin kuuluu suhtautua? Jotenkin eri tavoinko kuin veljiin?
-
Matt. 18: 15 "Jos veljesi tekee syntiä, ota asia puheeksi kahden kesken. Jos hän kuulee sinua, olet voittanut hänet takaisin. 16 Mutta ellei hän kuule sinua, ota mukaasi yksi tai kaksi muuta, sillä 'jokainen asia on vahvistettava kahden tai kolmen todistajan sanalla'. 17 Ellei hän kuuntele heitäkään, ilmoita seurakunnalle. Ja jos hän ei tottele seurakuntaakaan, suhtaudu häneen kuin pakanaan tai publikaaniin.
Miten pakanaan tai publikaaniin kuuluu suhtautua? Jotenkin eri tavoinko kuin veljiin?
No, mitä mieltä tästä on öppiäinen? Minä oikein vilpittömästi haluaisin sen kuulla.
-
Hyvä tavaton, en minä tiedä! Eikö täällä saa olla ihan tietämättömänä pakanana mukana kyselemässä?!
-
Matt. 18: 15 "Jos veljesi tekee syntiä, ota asia puheeksi kahden kesken. Jos hän kuulee sinua, olet voittanut hänet takaisin. 16 Mutta ellei hän kuule sinua, ota mukaasi yksi tai kaksi muuta, sillä 'jokainen asia on vahvistettava kahden tai kolmen todistajan sanalla'. 17 Ellei hän kuuntele heitäkään, ilmoita seurakunnalle. Ja jos hän ei tottele seurakuntaakaan, suhtaudu häneen kuin pakanaan tai publikaaniin.
Miten pakanaan tai publikaaniin kuuluu suhtautua? Jotenkin eri tavoinko kuin veljiin?
Eikös tämä ole sen ns. Kristuksen kirkkolaki, jota kuulemma sovelletaan joissakin Suomessakin toimivissa kristillisissä liikkeissä?
Toinen asia sitten on se, mitä miten tekstiä on luettu evankeliumien syntyaikana. Miten on suhtauduttu pakanoihin ja publikaaneihin? Tästä on varmaan runsaasti tutkimuksia, luulisipa netistäkin löytyvän monenlaista aineistoa, johon tietysti suhtauduttava asiaankuuluvalla kriittisyydellä.
Nykypäivään sovellettaessa taas tulisi hatusta nykäistynä mieleen tilanne, jossa jonkin ryhmän - ei välttämättä uskonnollisen - jäsen esittää kannanottoja, jotka ovat ryhmän arvojen, tavoitteiden tms. vastaisia. Silloin on kai aika luontevaa todeta, että eipä kaveri taida kuulua enää meidän porukkaan. Porukan kiinteydestä riippuen saattaa kyseeseen tulla asteittainen vieraantuminen, jäsenyydestä erottaminen tms. Joissakin yhteisöissä on tiettävästi tapana jopa jyrkkä hyljeksintä.
Keitä sitten olisivat pakanat ja publikaanit? Pakanoita tietysti vastaisivat niin uskonnottomat kuin vierasuskoisetkin, siis vapaa-ajattelijoiden lisäksi vaikkapa maahanmuuttajat. Publikaanit olivat kai valtiolle erilaisia palveluksia, kuten veronkantoa ja rakennusprojektien organisointia, hoitavia miehiä. Ovatko yksityinen pysäköinninvalvoja, pikavippiliikemies, perintätoimiston johtaja ja ulosottoapulainen publikaaneiksi liian helppoja vastineita? Vai pitäisikö haku kohdistaa erilaisiin ulkoistuskonsultteihin ja vastaaviin, joita ns. yleinen mielipide helposti pitää aika veijareina?
Joka tapauksessa samainen Matteus kertoo toisaalla (9:9-10) yhden suhtautumismallin:
9 Ja sieltä kulkiessaan ohi Jeesus näki miehen, jonka nimi oli Matteus, istumassa tulliasemalla ja sanoi hänelle: "Seuraa minua". Niin tämä nousi ja seurasi häntä.
10 Ja kun hän aterioi hänen kodissaan, niin katso, tuli monta publikaania ja syntistä, ja he aterioivat Jeesuksen ja hänen opetuslastensa kanssa.
Mt
-
Me olemme pakanoita ja publikaaneja kaikki.
-
Löytyi niin hauska kielikuva vuoden 1776 raamatunkäännöksestä, että en malta olla kopioimatta sitä tähän.
Jes.11:1-5
Ja vitsa on putkahtava Isain kannosta, ja vesa on hedelmöitsevä hänen juurestansa,Jonka päällä Herran henki lepää, viisauden ja ymmärryksen henki, neuvon ja väkevyyden henki, taidon ja Herran pelvon henki.Ja hänen haistamisensa on Herran pelvossa oleva: ei hän tuomitse silmäinsä näön jälkeen, eikä nuhtele korvainsa kuulon jälkeen,Vaan hän tuomitsee köyhiä vanhurskaudessa, ja nuhtelee maan raadollisia oikeudella, ja lyö maata suunsa sauvalla, ja huultensa hengellä tappaa hän jumalattoman.Vanhurskaus on hänen kupeinsa vyö, ja usko hänen munaskuinsa side.
Raamattu, uskonkirjat.net löytyy seuraavalta sivustolta, jos joku haluaa tutkia eri raamatunkäännöksiä.
http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible (http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible)
-
Minulla on ihan sama harrastus kuin Pirskalla.
-
Huomisen päivän Vanhan Testamentin lukukappale alkoi kiinnostaa sen verran, että etsin k.o. raamatunkohdan. Siinä aikaisemmin sanotaan näin:
2. Moos. 1:15-22
15 Egyptin kuningas puhui heprealaisten kätilövaimoille, joista toisen nimi oli Sifra ja toisen Pua,
16 ja sanoi: "Kun autatte heprealaisnaisia synnytyksessä, tarkastakaa heti lapsen sukupuoli. Jos lapsi on poika, tappakaa se, mutta jos se on tyttö, se saa jäädä eloon."
17 Mutta kätilöt pelkäsivät Jumalaa eivätkä tehneet niin kuin Egyptin kuningas oli käskenyt, vaan jättivät poikalapsetkin eloon. [Ap. t. 5:29]
18 Silloin Egyptin kuningas kutsui kätilöt luokseen ja kysyi heiltä: "Miksi olette antaneet poikalasten elää?"
19 Kätilöt vastasivat faraolle: "Heprealaiset naiset ovat toisenlaisia kuin egyptiläiset, paljon vahvempia. He ovat synnyttäneet jo ennen kuin kätilö ehtii heidän luokseen."
20 Jumala antoi kätilöiden menestyä, ja kansa lisääntyi ja voimistui suuresti.
21 Koska kätilöt tottelivat Jumalaa, säilyivät perheet suurina.
22 Niin farao antoi koko kansalleen käskyn, että kaikki heprealaisille syntyneet pojat oli heitettävä Niiliin mutta tytöt oli jätettävä eloon. [Ap. t. 7:19]
Matt.10:16 "Minä lähetän teidät kuin lampaat susien keskelle. Olkaa siis viisaita kuin käärmeet ja viattomia kuin kyyhkyset.
Kätilöt olivat viisaita kuin käärmeet ja viattomia kuin kyyhkyset.
-
Luukas 2:33-38
Raamattu 1992
33 Jeesuksen isä ja äiti olivat ihmeissään siitä, mitä hänestä sanottiin.
34 Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, lapsen äidille: "Tämä lapsi on pantu koetukseksi: monet israelilaiset kompastuvat ja monet nousevat. Hänet on pantu merkiksi, jota ei tunnusteta,
35 ja sinun omankin sydämesi läpi on miekka käyvä. Näin tulevat julki monien sisimmät ajatukset."
36 Siellä oli myös naisprofeetta Hanna, Asserin heimoon kuuluvan Penuelin tytär. Hän oli jo hyvin vanha. Mentyään neitsyenä naimisiin hän oli elänyt miehensä kanssa seitsemän vuotta,
37 mutta nyt hän oli ollut leskenä jo kahdeksankymmenenneljän vuoden ajan. Hän ei poistunut temppelistä minnekään, vaan palveli Jumalaa yötä päivää paastoten ja rukoillen.
38 Juuri sillä hetkellä hän tuli paikalle, ja hän ylisti Jumalaa ja puhui lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin lunastusta.
(http://cosgan.de/images/more/flowers/069.gif) (http://www.cosgan.de/smilie.php) (http://cosgan.de/images/more/flowers/069.gif) (http://www.cosgan.de/smilie.php) (http://cosgan.de/images/more/flowers/069.gif) (http://www.cosgan.de/smilie.php)
Raamattu 1933/38
33 Ja hänen isänsä ja äitinsä ihmettelivät sitä, mitä hänestä sanottiin.
34 Ja Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, hänen äidilleen: "Katso, tämä on pantu lankeemukseksi ja nousemukseksi monelle Israelissa ja merkiksi, jota vastaan sanotaan
35 -ja myös sinun sielusi lävitse on miekka käyvä-että monen sydämen ajatukset tulisivat ilmi".
36 Ja oli naisprofeetta, Hanna, Fanuelin tytär, Asserin sukukuntaa. Hän oli jo tullut iälliseksi. Mentyään neitsyenä naimisiin hän oli elänyt miehensä kanssa seitsemän vuotta,
37 ja oli nyt leski, kahdeksankymmenen neljän vuoden ikäinen. Hän ei poistunut pyhäköstä, vaan palveli siellä Jumalaa paastoilla ja rukouksilla yötä ja päivää.
38 Ja juuri sillä hetkellä hän tuli siihen, ylisti Jumalaa ja puhui lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin lunastusta.
(http://cosgan.de/images/more/flowers/069.gif) (http://www.cosgan.de/smilie.php) (http://cosgan.de/images/more/flowers/069.gif) (http://www.cosgan.de/smilie.php) (http://cosgan.de/images/more/flowers/069.gif) (http://www.cosgan.de/smilie.php)
Biblia 1776
Ja Joseph ja hänen äitinsä ihmettelivät niitä, joita hänestä sanottiin.
34 Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, hänen äidillensä: katso, tämä on pantu lankeemiseksi ja nousemiseksi monelle Israelissa, ja merkiksi, jota vastaan sanotaan:
35 (Ja sinunkin sielus lävitse pitää miekan käymän:) että monen sydämen ajatukset ilmoitettaisiin.
36 Ja Anna prophetissa, Phanuelin tytär, Asserin suvusta, se oli joutunut pitkälle ijälle ja elänyt miehensä kanssa seitsemän ajastaikaa neitsyestänsä,
37 Ja oli leskenä lähes neljäyhdeksättäkymmentä ajastaikaa, ja ei lähtenyt templistä, palvelemasta Jumalaa paastoissa ja rukouksissa yötä ja päivää.
38 Ja tämä tuli sillä hetkellä siihen ja kunnioitti myös Herraa, ja puhui hänestä kaikille, jotka lunastusta Jerusalemissa odottivat.
(http://cosgan.de/images/more/flowers/049.gif) (http://www.cosgan.de/smilie.php) (http://cosgan.de/images/more/flowers/049.gif) (http://www.cosgan.de/smilie.php) (http://cosgan.de/images/more/flowers/049.gif) (http://www.cosgan.de/smilie.php) (http://cosgan.de/images/more/flowers/049.gif) (http://www.cosgan.de/smilie.php) (http://cosgan.de/images/more/flowers/049.gif) (http://www.cosgan.de/smilie.php) (http://cosgan.de/images/more/flowers/049.gif) (http://www.cosgan.de/smilie.php) (http://cosgan.de/images/more/flowers/049.gif) (http://www.cosgan.de/smilie.php)
Mielenkiintoisia nämä erot eri käännöksissä. Vuoden 1933/38 käännöksessä Hanna oli nyt 84-vuotias ja toisissa käännöksissä hän oli ollut leskenä 84 vuotta.
Vanhimmassa käännöksessä taas sanotaan, että Joseph ja hänen äitinsä ja toisissa käännöksissä Jeesuksen isä ja äiti. Olettaisin, että jälkimmäisissä käännöksissä Joosefilla tarkoitetaan "ottoisää", mutta jossain mielessä vanhin näistä käännöksistä on paras, koska Jeesushan on Jumalan Poika.
-
Saarn. 3:1-8
Biblia 1776
1 Kaikilla on määrätty aika, ja kaikilla, mitä taivaan alla aljetaan, on heidän hetkensä;
2 Aika syntyä, ja aika kuolla; aika istuttaa, ja aika repiä ylös istutettua.
3 Aika tappaa, ja aika parantaa; aika kukistaa, ja aika rakentaa.
4 Aika itkeä, ja aika nauraa; aika valittaa, ja aika hypätä.
5 Aika heitellä kiviä ja aika koota kiviä; aika halata, ja aika lakata halaamasta.
6 Aika etsiä, ja aika kadottaa; aika tallella pitää, ja aika heittää pois.
7 Aika rikki reväistä, ja aika ommella; aika vaiti olla, ja aika puhua.
8 Aika rakastaa, ja aika vihata; sodan aika, ja rauhan aika.
(http://cosgan.de/images/midi/xmas/d063.gif) (http://www.cosgan.de/smilie.php) (http://cosgan.de/images/midi/xmas/d063.gif) (http://www.cosgan.de/smilie.php) (http://cosgan.de/images/midi/xmas/d063.gif) (http://www.cosgan.de/smilie.php)
Raamattu 1992
1 Kaikella on määrähetkensä, aikansa joka asialla taivaan alla.
2 Aika on syntyä ja aika kuolla, aika on istuttaa ja aika repiä maasta,
3 aika surmata ja aika parantaa, aika on purkaa ja aika rakentaa,
4 aika itkeä ja aika nauraa, aika on valittaa ja aika tanssia,
5 aika heitellä kiviä ja aika ne kerätä, aika on syleillä ja aika olla erossa,
6 aika etsiä ja aika kadottaa, aika on säilyttää ja aika viskata menemään,
7 aika repäistä rikki ja aika ommella yhteen, aika olla vaiti ja aika puhua,
8 aika rakastaa ja aika vihata, aika on sodalla ja aikansa rauhalla.
(http://cosgan.de/images/midi/xmas/d063.gif) (http://www.cosgan.de/smilie.php) (http://cosgan.de/images/midi/xmas/d063.gif) (http://www.cosgan.de/smilie.php) (http://cosgan.de/images/midi/xmas/d063.gif) (http://www.cosgan.de/smilie.php)
Raamattu 1933/38
1 Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla.
2 Aika on syntyä ja aika kuolla. Aika on istuttaa ja aika repiä istutus.
3 Aika on surmata ja aika parantaa. Aika on purkaa ja aika rakentaa.
4 Aika on itkeä ja aika nauraa. Aika on valittaa ja aika hypellä.
5 Aika on heitellä kiviä ja aika kerätä kivet. Aika on syleillä ja aika olla syleilemättä.
6 Aika on etsiä ja aika kadottaa. Aika on säilyttää ja aika viskata pois.
7 Aika on reväistä rikki ja aika ommella yhteen. Aika on olla vaiti ja aika puhua.
8 Aika on rakastaa ja aika vihata. Aika on sodalla ja aika rauhalla.
(http://cosgan.de/images/midi/xmas/d030.gif) (http://www.cosgan.de/smilie.php) (http://cosgan.de/images/midi/xmas/d030.gif) (http://www.cosgan.de/smilie.php) (http://cosgan.de/images/midi/xmas/d030.gif) (http://www.cosgan.de/smilie.php) (http://cosgan.de/images/midi/xmas/d030.gif) (http://www.cosgan.de/smilie.php) (http://cosgan.de/images/midi/xmas/d030.gif) (http://www.cosgan.de/smilie.php) (http://cosgan.de/images/midi/xmas/d030.gif) (http://www.cosgan.de/smilie.php) (http://cosgan.de/images/midi/xmas/d030.gif) (http://www.cosgan.de/smilie.php)
Jotenkin tuntuu, että noissa vanhemmissa käännöksissä ei ole uskallettu suoraan käyttää sanaa 'tanssia', kun sitä on yleisesti pidetty syntinä. Hyppiminen on kuulostanut hurskaammalta.
-
Toisaalta joissain vanhoissa kirjoissa kutsutaan tanssimista hyppäämiseksi- olen luullut että se on murresana, mutta ehkä se on ollut jonkinlainen synonyymi..?
-
Toisaalta joissain vanhoissa kirjoissa kutsutaan tanssimista hyppäämiseksi- olen luullut että se on murresana, mutta ehkä se on ollut jonkinlainen synonyymi..?
Käsittääkseni se on synonyymi eli vanha rinnakkaismuoto.
-
Toisaalta joissain vanhoissa kirjoissa kutsutaan tanssimista hyppäämiseksi- olen luullut että se on murresana, mutta ehkä se on ollut jonkinlainen synonyymi..?
Käsittääkseni se on synonyymi eli vanha rinnakkaismuoto.
Matt 14:6
Raamattu 1933/38
6Mutta kun Herodeksen syntymäpäivä tuli, tanssi Herodiaan tytär heidän edessään, ja se miellytti Herodesta;
Biblia 1776
Mutta kun Herodeksen syntymäjuhlaa pidettiin, hyppäsi Herodiaksen tytär heidän edessänsä; ja se kelpasi Herodekselle.
Herää kysymys, miksi Raamattu 1933/38 puhuu Herodiaan tyttären kohdalla tanssimisesta ja toisaalla aika valittaa ja aika hypellä.
Kiinnostaisi tietää, onko näissä paikoissa käytetty alkutekstissä samaa sanaa. Olen ymmärtänyt, että heprea ainakin on paljon rikkaampi kieli kuin suomen kieli.