Tänään oli vesijumpassa tavallinen määrä jumppaajia, parikymmentä. Eilen oli halli niin täynnä, että pukukaappia piti jonottaa. Vesijumpassa oli ainakin 80 jumppaajaa, ja lisäksi oli menossa lasten uimakouluja. Huh, onneksi parin viikon päästä aukeaa vuosihuollon vuoksi suljettu toinen "keskustan" uimahalli, se kolmas on 20 km päässä.
Onnea on, kun kaikki lapset ovat kotona. Neiti Nuorimmainen kävi kaverinsa kanssa katsomassa pesäpalloa. Perheenä lopetimme sen harrastuksen, kun rakennettiin uusi pesäpallokenttä ja uudet äänentoistolaitteet. Kuulutukset ja kannustusmusiikki oli niin kovalla, että minua alkoi jopa ahdistamaan, enkä halunnut lasten korvia rasittaa moisella melulla. Nytpä sitten olen ihan pihalla, kuka pelaa missäkin ja mikä joukkue on hyvä (paitsi Sotkamo). Vuokatinlomillammekaan emme ole viitsineet lähteä katsomaan Jymyn pelejä, milloin on ollut liian kylmää ja milloin on ollut liian kuumaa... Joskus nuorenaparina ajelimme otteluihin kotoa Muhokselle, Pattijoelle, jopa Kiteelle, kun olin Pohjois-Karjalassa töissä, ja Itä-Länsiä kierrettiin useinkin katsomassa kavereitten kanssa.