Ruuttus-Tuomo vahvistaa näkemykseni Siionin Virsien veisuun temposta:
...
seuraveisuun kiireetön rukousluonne...; säkeitten väliset tauot kuuluvat seuraveisuuseen; Siionin virret veisataan, kauneimmat joululaulut lauletaan. http://www.h-y.fi/1495-tammikuuTosin hän jättää mainitsematta varmaan tietoisesti virsikirjan virret. Lienee kädenojennus kirkkoon kutsutuille käyttää Virsikirjavirsien veisuusta yleisesti
laulamis-termiä, kädenojennus heille jotka Karjalan laulumailta ovat päättäneet kotimatkallaan poiketa kirkkoon.
Tuomo tosiaan keskittyy blogissaan vain
seuraveisuuseen. Messulaulu on toisesta maailmasta, joskus syvältä kuten
sekalainen seurakunta. Yhdenmukaisempi herännäisyys onkin osin omaleimainen, vaikka seuraavat virsikirjan virret ovat myös Siionin virsiä:
28a, 75, 103, 121, 150, 151, 170, 173, 174, 202, 203, 205, 212, 225, 244, 250, 285, 286, 288, 299b, 307, 308, 310, 311b, 312, 332b, 334, 358, 359, 360, 361b, 362 (veisataan virren 349 sävelmällä), 364 (veisataan virren 287 sävelmällä), 365, 371, 382, 386, 406, 407, 409, 465, 496, 504, 539, 552, 557, 560, 561, 622, 628, 631b, 632 = 52 kpl
Seuraavat virret ovat muuten herännäishenkisiä **) (esim. körttiläinen tekijä tai tuttu Vanhasta [1701] virsikirjasta):
21, 24, 43, 55, 69, 74, 76, 113, 153, 175, 179, 192, 256, 277, 296, 349, 352, 374, 381, 440, 456, 467, 477, 501, 518, 524, 566, 592, 617, 618 = 30 kpl
**)
http://www.h-y.fi/herannaisyys
*) Tempo on musiikkitermi, joka määrittää kappaleen nopeuden. Sana tempo johtuu italian kielestä, jossa se tarkoittaa yleensä aikaa. Kappaleen ihanteellinen esitystempo merkitään nuotteihin tavallisesti käyttämällä vakiintuneita italialaisperäisiä ilmaisuja.
Tempo voidaan ilmaista myös täsmällisesti lukuna. Esimerkiksi tempo 120 tarkoittaa 120 iskua minuutissa. Tästä merkintätavasta käytetään toisinaan ilmaisua BPM, joka on epäselkeä termi, koska se voi viitata myös tahteihin minuutissa (bars per minute).[1]
Joitakin tempomerkintöjä hitaimmasta nopeimpaan summittaisessa järjestyksessä:
Italiaksi Suomeksi
Largo leveästi
Lento hitaasti
Grave raskaasti
Adagio hitaasti
Andante käyden
Andantino kepeästi käyden
Moderato kohtalaisesti
Allegro nopeasti
Allegro vivace eloisan nopeasti
Presto kiireisesti
Prestissimo erittäin kiireisesti
Sanalliset tempomerkinnät ovat hyvin tulkinnanvaraisia. Haluttaessa ilmaista tempo täsmällisesti voidaan ilmoittaa iskujen määrä minuutissa (niin sanottu MM- eli Mälzelin metronominotaatio) tai määrättyjen (yleensä neljäsosa) nuottien määrä minuutissa. Joillakin 1900-luvun säveltäjillä, kuten Béla Bartókilla, on myös ollut tapana ilmoittaa kappaleen kokonaiskesto, joka auttaa arvioimaan oikeaa tempoa.
Tempon muutoksille on omat niin ikään italialaisperäiset ilmaisunsa. Näistä tyypillisimmät ovat accelerando (kiihdyttäen) ja ritardando (hidastaen). Halutun tempomuutoksen määrää voidaan vielä tarkentaa etuliitteillä molto (paljon) tai poco (vähän).
Temposanoja voi muuntaa diminutiivimuodoilla (adagietto "vähän hitaasti") tai superlatiiveilla (prestissimo "erittäin nopeasti") tai ilmaisulla ma non troppo ("muttei liikaa").http://fi.wikipedia.org/wiki/Tempo