Ennenkin olen tämän virrensirun esiin laittanut, mutta sopii toki myös Kuolema-otsikon alle:
Jok´ ainut askel sun matkaltas/ on askel kohti sun kuoloas/.
Uusin versio kuuluu näin virsi 433
Oi etkö, ihminen, muistakaan:
on lahjaa aikasi päällä maan
ja joka askele matkalla
vie kohti päivies loppua?
2.
Sä kätes voima ja sydämes
maas hyväks käytä ja veljies.
Jokainen hyödytön hetkistäs
on hukkaan tuhlattu leiviskäs.
3.
Sait kutsumuksesi Herralta,
ja siitä täytyy myös vastata.
On vielä päivä, sua kutsuu työ,
et tiedä, milloinka saapuu yö.
4.
Oletko Herraasi seurannut
ja hänen tiellänsä palvellut,
ja rauhan saitko sä Kristuksen,
sä turva olitko veljien? 5.
Niin vähän vasta, se muistahan,
sä kylvit siementä taivahan.
On kylvöaikasi juuri nyt,
ja korjuupäivää jo lähestyt.
6.
Siis kuule kutsua Luojasi
ja oikein käytä sun aikasi.
Kun vielä päivä on autuuden,
se käytä Herraasi palvellen.
7.
Jo kohta Kristus on saapuva
ja tuomiollensa kutsuva.
Kun päättyy aika, hän voimallaan
luo uudet taivaat ja uuden maan.
8.
Oi Herra, lyhyt on aikani,
tee armos minulle kalliiksi,
niin että päivänä tuomion
sun luokses pääsisin ilohon.
