Vilja-aitta

[PekkaV]

  Kiinalaisten toiminta afrikassa on lyhytnäköistä oman edun tavoittelua kuten länsimaidenkin. Tai sitten joissakin tapauksissa ei.
Tyhjiö täyttyy. Afrikka on ilmeisesti perusteisempien elämien maanosa?! Sambialainen vävynikin on tanssinopettaja. Tiko tiko. Hauskaa olla pittää. Ei siinä mittää. Yhdessä mennään, toimeen tullaan, mutta paremminkin soisi. Olkaamme optimistisia. Siihen on vähintään yhtä hyvät syyt kuin pessimismiin, joskin molemmilla on aikansa ja paikkansa.

[mt]

Vierasta, järviin kuulumatonta humusta on mm. turvetuotannosta, maataloudesta ja kaivoksien laskuojista tuleva humus.

Veteen liuennutta humusta tulee suoperäisessä maastossa kaikista järveen laskevista puroista ja ojista. Mielenkiintoinen kysymys on, mikä on eri kuormituslähteiden (kuten maatalous, ojitetut metsät, turvetuotanto) osuus tietyn järven saamasta humus- ja kiintoainekuormasta. Tämä on mahdollista mitata, kun mitataan kuormittavan elementin pitoisuus järveen saapuvassa vedessä sekä virtaama eli veden määrä aikayksikössä. Tällaisia mittauksia on tehtykin.

Mt

[Viisveisaaja]

  Kiinalaisten toiminta afrikassa on lyhytnäköistä oman edun tavoittelua kuten länsimaidenkin. Tai sitten joissakin tapauksissa ei.
Tyhjiö täyttyy. Afrikka on ilmeisesti perusteisempien elämien maanosa?! Sambialainen vävynikin on tanssinopettaja. Tiko tiko. Hauskaa olla pittää. Ei siinä mittää. Yhdessä mennään, toimeen tullaan, mutta paremminkin soisi. Olkaamme optimistisia. Siihen on vähintään yhtä hyvät syyt kuin pessimismiin, joskin molemmilla on aikansa ja paikkansa.

Samaa mieltä, että hauskaa pitää olla.
Kiinalaisten investoinneissa on se hyvä puoli, että amerikkalaiset ja muut ovat sitoneet poliittiset intressit auttamiseen ja kiinalaisilla ei sellaisia ole.

Toisaalta ne auttaa juuri sellaisia maita mitä me emme aina haluaisi, kuten joitain arabimaita ja Pohjoiskoreaa.
Tietysti jos on kyse ruoka ja vaateavusta, niin se on aina oikein menee se minne tahansa.

Turpeesta vielä, että ei se välimatka ole niin iso kustannus, kun yksi tuttuni myy Ukrainasta turvetta ja jostain muualta. Kun puhutaan laivalasteista, niin välimatkalla ei ole niin suurta merkitystä.
Kiinalaisetkin lähettää meille kaikenlaista ja ei se nosta per kappale, esimerkiksi mun rakennuslevyjen hintaa, kun niitä tulee tuhansia ja Kymmeniätuhansia.

Hyvä aihe. Jatketaan pähkäilyä ja toivotaan joku rakentava idea afrikkalaisten avuksi.

[seppos]

Samaa mieltä, että hauskaa pitää olla.
Kiinalaisten investoinneissa on se hyvä puoli, että amerikkalaiset ja muut ovat sitoneet poliittiset intressit auttamiseen ja kiinalaisilla ei sellaisia ole.

Toisaalta ne auttaa juuri sellaisia maita mitä me emme aina haluaisi, kuten joitain arabimaita ja Pohjoiskoreaa.
Tietysti jos on kyse ruoka ja vaateavusta, niin se on aina oikein menee se minne tahansa.

Turpeesta vielä, että ei se välimatka ole niin iso kustannus, kun yksi tuttuni myy Ukrainasta turvetta ja jostain muualta. Kun puhutaan laivalasteista, niin välimatkalla ei ole niin suurta merkitystä.
Kiinalaisetkin lähettää meille kaikenlaista ja ei se nosta per kappale, esimerkiksi mun rakennuslevyjen hintaa, kun niitä tulee tuhansia ja Kymmeniätuhansia.

Hyvä aihe. Jatketaan pähkäilyä ja toivotaan joku rakentava idea afrikkalaisten avuksi.

Laivakuljetus on yllättävän halpaa, mutta kuljettaminen laivalle ja laivalta sisämaahan maksaa

Toisekseen ei ne kiinalaiset siellä pyyteettömästi ole.

[myyrä]

Veteen liuennutta humusta tulee suoperäisessä maastossa kaikista järveen laskevista puroista ja ojista. Mielenkiintoinen kysymys on, mikä on eri kuormituslähteiden (kuten maatalous, ojitetut metsät, turvetuotanto) osuus tietyn järven saamasta humus- ja kiintoainekuormasta. Tämä on mahdollista mitata, kun mitataan kuormittavan elementin pitoisuus järveen saapuvassa vedessä sekä virtaama eli veden määrä aikayksikössä. Tällaisia mittauksia on tehtykin.

Mt

Täällä mittauksia teki ymp.keskus (nyk. Ely) ja nykyisin labrojen yhdistymisen jälkeen yliopisto. Itsekin olen lätrännyt näiden vesien kanssa ympäristökeskuksessa. Yliopistolla kehittelin mm. syöpälääkettä, josta projektista ei kai ikinä tullut mitään 

[seppos]

Maatalouden ja kasvillisuuden suurin ongelma on makea vesi. Meillä on pasaativyöhykkeen rannikolla suuria alueita, joita voitaisiin kastella tuulivoimalla pumpatusta ja käänteisosmoosilla suolattomaksi tehdyllä vedellä. Aluella vallitsee vähintään puolen vuoden ajan tasainen voimakas tuuli, joka sopisi tähän erinomaisesti. Rakentaminen maksaa, mutta käyttökulut ovat pienet eli lähes olemattomat, eikä mereen takaisin työnnetty suola saastuttaisi mitään. Se ei kuluttaisi fossiilista energiaa ja synnyttäisi uutta humusta sitoen ilmakehän hillidioksidia.

[Pirska]

Maatalouden ja kasvillisuuden suurin ongelma on makea vesi. Meillä on pasaativyöhykkeen rannikolla suuria alueita, joita voitaisiin kastella tuulivoimalla pumpatusta ja käänteisosmoosilla suolattomaksi tehdyllä vedellä. Aluella vallitsee vähintään puolen vuoden ajan tasainen voimakas tuuli, joka sopisi tähän erinomaisesti. Rakentaminen maksaa, mutta käyttökulut ovat pienet eli lähes olemattomat, eikä mereen takaisin työnnetty suola saastuttaisi mitään. Se ei kuluttaisi fossiilista energiaa ja synnyttäisi uutta humusta sitoen ilmakehän hillidioksidia.

Hyvä seppos, hae äkkiä patentti tuolle keksinnölle. 

[seppos]

Hyvä seppos, hae äkkiä patentti tuolle keksinnölle. 

Valitettavasti kaikki osaset ovat käytössä olevaa tekniikaa. Karibian suuret risteilyalukset käyttävät käänteisosmoosia, eivätkä enää ota satamista vettä. Samoin sillä tehdään vettä Pietariin Nevan vettä puhdistamalla. Pasaatialuella on tolkuttomasti tuulivoimaa, siinä ei vaan ole mitään keksinnöllistä. Ei siis mitään patentoitavaa. Jordaniassa on suolaista pohjavettä (Raamatiun karvaat lähteet), jota voisi puhdistaa käänteisosmoosilla, ongelma on tolkuttoman sekasuolamäärän sijoittaminen, kun se ei kelpaa millekään teollisuudelle.

[Viisveisaaja]

Mielenkiintoista seppos.
Tohon pitääkin tässä ajan kuluksi tutustua.

Nykyään kun tenkiikka kehittyy, niin ihminen kun on kekseliäs voi hyvinkin keksiä jotain millä maailmannälkä poistettaisiin, vaikka se taitaapi olla enempi vain järjestely kuin keksimis kysymys?

Jos merestä saa kehitettyä makeaa vettä, niin ehkä autioitumiseenkin löytyisi keinoa torjumiseen.

Ompas täällä fiksua porukkaa.