Vilja-aitta

[steal]

Miksi afrikassa nälänhätä kun maaperä on mitä viljavinta ja kastelukin onnistuu hyvin viljavilla alueilla.
On laskettu jotta afrikka ja amerikan keskilänsi vois ruokkia koko maapallon.
Missä vika ?

[Mörtti-57]

Vuasisatoja Afrikka on ollu vaan riiston kohore, jolla länsimaat on vaurastunu. Vastineeksi rikkauksille on annettu arvottomia helyjä, rihkamaa ja ASEITA, joilla Afrikan kansantalouret ei ole palion noussu ja kehittyny. Kiinan invaasio Afrikkaan on viimeisin eikä heilläkään ole kuin oma suu lähinnä.

[sadetta]

Miksi afrikassa nälänhätä kun maaperä on mitä viljavinta ja kastelukin onnistuu hyvin viljavilla alueilla.
On laskettu jotta afrikka ja amerikan keskilänsi vois ruokkia koko maapallon.
Missä vika ?

Vallankäyttöä.

[Pirska]

Kerran yksi lähetystyöntekijä sanoi minulle, että Namibiassa ihmisillä menee paremmin kuin keskimäärin muualla Afrikassa, koska siellä on kristinusko vaikuttanut niin kauan.

[Pena]

Miksi afrikassa nälänhätä kun maaperä on mitä viljavinta ja kastelukin onnistuu hyvin viljavilla alueilla.
On laskettu jotta afrikka ja amerikan keskilänsi vois ruokkia koko maapallon.
Missä vika ?

Afrikkalaiset viljelijät ovat lähteneet peltotilkuiltaan kaupunkiin rahan ja tavaran perään. Kuivien seutujen aavikoituminen on sitten toinen tarina. Kolmas on ruokamullan huuhtoutuminen tulvissa mereen, kun kasvillisuus on kulutettu pois sitä estämästä. Cry my beloved country!

[PekkaV]

   Kasvillisuus on käytetty polttopuuksi.

[Pena]

Kerran yksi lähetystyöntekijä sanoi minulle, että Namibiassa ihmisillä menee paremmin kuin keskimäärin muualla Afrikassa, koska siellä on kristinusko vaikuttanut niin kauan.

Tuskin Namibia on sen vanhempi lähetystyön kohdemaana kuin muutkaan Afrikassa. Sen sijaan voisin kuvitella, että siellä on siirretty seurakunnallista vastuuta poikkeuksellisen varhain maan omille kristityille. Suomen lähetysseuran ansio tässä taitaa perustua sen vähäisiin resursseihin. Piti saada apuvoimia maan omasta väestä, kun Suomesta ei liiennyt. Niinpä koulutettiin opettajia, evankelistoja ja pappeja.

[seppos]

Tuskin Namibia on sen vanhempi lähetystyön kohdemaana kuin muutkaan Afrikassa. Sen sijaan voisin kuvitella, että siellä on siirretty seurakunnallista vastuuta poikkeuksellisen varhain maan omille kristityille. Suomen lähetysseuran ansio tässä taitaa perustua sen vähäisiin resursseihin. Piti saada apuvoimia maan omasta väestä, kun Suomesta ei liiennyt. Niinpä koulutettiin opettajia, evankelistoja ja pappeja.

Joskus puutteella on hyvätkin puolensa. Puute opettaa selviytymään.

Muuten yllä olevat viisaudet ovat kaikki oikeassa. Meillä olisi ylenmääräisesti ylimääräistä humusta joka järven pohjassa, tuhansien vuosien siitepölyt, siemenet ja kalan ym. ulosteet (mutapohjat). Kuljetus paikkoihin, missä on tarvetta on sitten suurempi ongelma.

[Viisveisaaja]

Kehitysapu olisi kyllä parhaimmillaan, kun siinä kulkisi käsikädessä business ja hengellinen puoli. Soppaa ja sielunhoitoa, kuten sanotan rälläkässä ja tais olla saippuaakin ekaksi?
Sepposin pohjamudat on yksi hyvä idea ja toinen on turve. Turvetta myydään pitkin maailmaa muualtakin, miksi ei Suomesta.

Ystäväni karjalaisenkyöstin mieliaihe tämä, mutta hän painottaa, että tulisi auttaa kouluttamisella, niin se olisi parasta apua.
 Minä en nyt siitä, mutta joku turvebusines ja muu sellainen kehitysohjelma, joka olisi puoliksi liiketoimintaa olisi kiinnostava.

Joitakin sellaisia kehitysapu juttuja on olemassa, mutta paljon varmaankin voisivat viisaat tehdä enemmän.
Tietysti toi aloittajan ajatus, että maassa jo on resursseja, mutta niistä hyötyy vain pieni porukka on miettimisen arvoinen asia.
Kiinalaiset on kovasti auttamassa ja tekemässä liiketoimintaa Afrikassa ja se on hyvä.

[PekkaV]

Kehitysapu olisi kyllä parhaimmillaan, kun siinä kulkisi käsikädessä business ja hengellinen puoli. Soppaa ja sielunhoitoa, kuten sanotan rälläkässä ja tais olla saippuaakin ekaksi?
Sepposin pohjamudat on yksi hyvä idea ja toinen on turve. Turvetta myydään pitkin maailmaa muualtakin, miksi ei Suomesta.

Ystäväni karjalaisenkyöstin mieliaihe tämä, mutta hän painottaa, että tulisi auttaa kouluttamisella, niin se olisi parasta apua.
 Minä en nyt siitä, mutta joku turvebusines ja muu sellainen kehitysohjelma, joka olisi puoliksi liiketoimintaa olisi kiinnostava.

Joitakin sellaisia kehitysapu juttuja on olemassa, mutta paljon varmaankin voisivat viisaat tehdä enemmän.
Tietysti toi aloittajan ajatus, että maassa jo on resursseja, mutta niistä hyötyy vain pieni porukka on miettimisen arvoinen asia.
Kiinalaiset on kovasti auttamassa ja tekemässä liiketoimintaa Afrikassa ja se on hyvä.

Ei turvetta! Se on uusiutumaton.

[seppos]

Ei turvetta! Se on uusiutumaton.

Humuksena turve uusiutuu ja tuottaa ruokaa. Polttamalla se ei uusiudu. Ongelma on rahtikulut sinne missä siitä olisi hyötyä.

[PekkaV]

Humuksena turve uusiutuu ja tuottaa ruokaa. Polttamalla se ei uusiudu. Ongelma on rahtikulut sinne missä siitä olisi hyötyä.

Puu uusiutuu ja tuottaa.
Metsä ei uusiudu.

[myyrä]

 Meillä olisi ylenmääräisesti ylimääräistä humusta joka järven pohjassa, tuhansien vuosien siitepölyt, siemenet ja kalan ym. ulosteet (mutapohjat). 

Suurin osa humuksesta on luontaista - juuri nuo edellä luetellut.

Vierasta, järviin kuulumatonta humusta on mm. turvetuotannosta, maataloudesta ja kaivoksien laskuojista tuleva humus.

Täälläpäin humusta on poistettu parilta hyvältä lintujärveltä, mutta melko huonoin tuloksin. Järvet rehevöityvät entiseen malliin. Järvien tilaa valvotaan hyvin tarkkaan ympäristöviranomaisten taholta ja kaikkinainen toiminta kuten mahdollinen humuksen poistaminen on luvanvaraista.

[myyrä]

Puu uusiutuu ja tuottaa.
Metsä ei uusiudu.

Jep...puita joka paikkaan!!! 

www.humuspehtoori.fi/kehityshankkeet2011/Maailma_kuntoon_kasvillisuudella2011.pdf

[maisakai]

Kiinalaiset on kovasti auttamassa ja tekemässä liiketoimintaa Afrikassa ja se on hyvä.

Eivät taida kiinalaiset olla Afrikassa auttamismielessä. Ovat uusia ryöstäjiä. Mutta kun heillä on rahaa ja paikallisilla ei. Soisi että afrikkalaiset saisivat viimein itse hyödyn luonnonvaroistaan ja viljelyksistään.