Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: steal - 13.10.11 - klo:08:13
-
Miksi afrikassa nälänhätä kun maaperä on mitä viljavinta ja kastelukin onnistuu hyvin viljavilla alueilla.
On laskettu jotta afrikka ja amerikan keskilänsi vois ruokkia koko maapallon.
Missä vika ?
-
Vuasisatoja Afrikka on ollu vaan riiston kohore, jolla länsimaat on vaurastunu. Vastineeksi rikkauksille on annettu arvottomia helyjä, rihkamaa ja ASEITA, joilla Afrikan kansantalouret ei ole palion noussu ja kehittyny. Kiinan invaasio Afrikkaan on viimeisin eikä heilläkään ole kuin oma suu lähinnä.
-
Miksi afrikassa nälänhätä kun maaperä on mitä viljavinta ja kastelukin onnistuu hyvin viljavilla alueilla.
On laskettu jotta afrikka ja amerikan keskilänsi vois ruokkia koko maapallon.
Missä vika ?
Vallankäyttöä.
-
Kerran yksi lähetystyöntekijä sanoi minulle, että Namibiassa ihmisillä menee paremmin kuin keskimäärin muualla Afrikassa, koska siellä on kristinusko vaikuttanut niin kauan.
-
Miksi afrikassa nälänhätä kun maaperä on mitä viljavinta ja kastelukin onnistuu hyvin viljavilla alueilla.
On laskettu jotta afrikka ja amerikan keskilänsi vois ruokkia koko maapallon.
Missä vika ?
Afrikkalaiset viljelijät ovat lähteneet peltotilkuiltaan kaupunkiin rahan ja tavaran perään. Kuivien seutujen aavikoituminen on sitten toinen tarina. Kolmas on ruokamullan huuhtoutuminen tulvissa mereen, kun kasvillisuus on kulutettu pois sitä estämästä. Cry my beloved country!
-
Kasvillisuus on käytetty polttopuuksi.
-
Kerran yksi lähetystyöntekijä sanoi minulle, että Namibiassa ihmisillä menee paremmin kuin keskimäärin muualla Afrikassa, koska siellä on kristinusko vaikuttanut niin kauan.
Tuskin Namibia on sen vanhempi lähetystyön kohdemaana kuin muutkaan Afrikassa. Sen sijaan voisin kuvitella, että siellä on siirretty seurakunnallista vastuuta poikkeuksellisen varhain maan omille kristityille. Suomen lähetysseuran ansio tässä taitaa perustua sen vähäisiin resursseihin. Piti saada apuvoimia maan omasta väestä, kun Suomesta ei liiennyt. Niinpä koulutettiin opettajia, evankelistoja ja pappeja.
-
Tuskin Namibia on sen vanhempi lähetystyön kohdemaana kuin muutkaan Afrikassa. Sen sijaan voisin kuvitella, että siellä on siirretty seurakunnallista vastuuta poikkeuksellisen varhain maan omille kristityille. Suomen lähetysseuran ansio tässä taitaa perustua sen vähäisiin resursseihin. Piti saada apuvoimia maan omasta väestä, kun Suomesta ei liiennyt. Niinpä koulutettiin opettajia, evankelistoja ja pappeja.
Joskus puutteella on hyvätkin puolensa. Puute opettaa selviytymään.
Muuten yllä olevat viisaudet ovat kaikki oikeassa. Meillä olisi ylenmääräisesti ylimääräistä humusta joka järven pohjassa, tuhansien vuosien siitepölyt, siemenet ja kalan ym. ulosteet (mutapohjat). Kuljetus paikkoihin, missä on tarvetta on sitten suurempi ongelma.
-
Kehitysapu olisi kyllä parhaimmillaan, kun siinä kulkisi käsikädessä business ja hengellinen puoli. Soppaa ja sielunhoitoa, kuten sanotan rälläkässä ja tais olla saippuaakin ekaksi?
Sepposin pohjamudat on yksi hyvä idea ja toinen on turve. Turvetta myydään pitkin maailmaa muualtakin, miksi ei Suomesta.
Ystäväni karjalaisenkyöstin mieliaihe tämä, mutta hän painottaa, että tulisi auttaa kouluttamisella, niin se olisi parasta apua.
Minä en nyt siitä, mutta joku turvebusines ja muu sellainen kehitysohjelma, joka olisi puoliksi liiketoimintaa olisi kiinnostava.
Joitakin sellaisia kehitysapu juttuja on olemassa, mutta paljon varmaankin voisivat viisaat tehdä enemmän.
Tietysti toi aloittajan ajatus, että maassa jo on resursseja, mutta niistä hyötyy vain pieni porukka on miettimisen arvoinen asia.
Kiinalaiset on kovasti auttamassa ja tekemässä liiketoimintaa Afrikassa ja se on hyvä.
-
Kehitysapu olisi kyllä parhaimmillaan, kun siinä kulkisi käsikädessä business ja hengellinen puoli. Soppaa ja sielunhoitoa, kuten sanotan rälläkässä ja tais olla saippuaakin ekaksi?
Sepposin pohjamudat on yksi hyvä idea ja toinen on turve. Turvetta myydään pitkin maailmaa muualtakin, miksi ei Suomesta.
Ystäväni karjalaisenkyöstin mieliaihe tämä, mutta hän painottaa, että tulisi auttaa kouluttamisella, niin se olisi parasta apua.
Minä en nyt siitä, mutta joku turvebusines ja muu sellainen kehitysohjelma, joka olisi puoliksi liiketoimintaa olisi kiinnostava.
Joitakin sellaisia kehitysapu juttuja on olemassa, mutta paljon varmaankin voisivat viisaat tehdä enemmän.
Tietysti toi aloittajan ajatus, että maassa jo on resursseja, mutta niistä hyötyy vain pieni porukka on miettimisen arvoinen asia.
Kiinalaiset on kovasti auttamassa ja tekemässä liiketoimintaa Afrikassa ja se on hyvä.
Ei turvetta! Se on uusiutumaton.
-
Ei turvetta! Se on uusiutumaton.
Humuksena turve uusiutuu ja tuottaa ruokaa. Polttamalla se ei uusiudu. Ongelma on rahtikulut sinne missä siitä olisi hyötyä.
-
Humuksena turve uusiutuu ja tuottaa ruokaa. Polttamalla se ei uusiudu. Ongelma on rahtikulut sinne missä siitä olisi hyötyä.
Puu uusiutuu ja tuottaa.
Metsä ei uusiudu.
-
Meillä olisi ylenmääräisesti ylimääräistä humusta joka järven pohjassa, tuhansien vuosien siitepölyt, siemenet ja kalan ym. ulosteet (mutapohjat).
Suurin osa humuksesta on luontaista - juuri nuo edellä luetellut.
Vierasta, järviin kuulumatonta humusta on mm. turvetuotannosta, maataloudesta ja kaivoksien laskuojista tuleva humus.
Täälläpäin humusta on poistettu parilta hyvältä lintujärveltä, mutta melko huonoin tuloksin. Järvet rehevöityvät entiseen malliin. Järvien tilaa valvotaan hyvin tarkkaan ympäristöviranomaisten taholta ja kaikkinainen toiminta kuten mahdollinen humuksen poistaminen on luvanvaraista.
-
Puu uusiutuu ja tuottaa.
Metsä ei uusiudu.
Jep...puita joka paikkaan!!! :109:
www.humuspehtoori.fi/kehityshankkeet2011/Maailma_kuntoon_kasvillisuudella2011.pdf
-
Kiinalaiset on kovasti auttamassa ja tekemässä liiketoimintaa Afrikassa ja se on hyvä.
Eivät taida kiinalaiset olla Afrikassa auttamismielessä. Ovat uusia ryöstäjiä. Mutta kun heillä on rahaa ja paikallisilla ei. Soisi että afrikkalaiset saisivat viimein itse hyödyn luonnonvaroistaan ja viljelyksistään.
-
Kiinalaisten toiminta afrikassa on lyhytnäköistä oman edun tavoittelua kuten länsimaidenkin. Tai sitten joissakin tapauksissa ei.
Tyhjiö täyttyy. Afrikka on ilmeisesti perusteisempien elämien maanosa?! Sambialainen vävynikin on tanssinopettaja. Tiko tiko. Hauskaa olla pittää. Ei siinä mittää. Yhdessä mennään, toimeen tullaan, mutta paremminkin soisi. Olkaamme optimistisia. Siihen on vähintään yhtä hyvät syyt kuin pessimismiin, joskin molemmilla on aikansa ja paikkansa.
-
Vierasta, järviin kuulumatonta humusta on mm. turvetuotannosta, maataloudesta ja kaivoksien laskuojista tuleva humus.
Veteen liuennutta humusta tulee suoperäisessä maastossa kaikista järveen laskevista puroista ja ojista. Mielenkiintoinen kysymys on, mikä on eri kuormituslähteiden (kuten maatalous, ojitetut metsät, turvetuotanto) osuus tietyn järven saamasta humus- ja kiintoainekuormasta. Tämä on mahdollista mitata, kun mitataan kuormittavan elementin pitoisuus järveen saapuvassa vedessä sekä virtaama eli veden määrä aikayksikössä. Tällaisia mittauksia on tehtykin.
Mt
-
Kiinalaisten toiminta afrikassa on lyhytnäköistä oman edun tavoittelua kuten länsimaidenkin. Tai sitten joissakin tapauksissa ei.
Tyhjiö täyttyy. Afrikka on ilmeisesti perusteisempien elämien maanosa?! Sambialainen vävynikin on tanssinopettaja. Tiko tiko. Hauskaa olla pittää. Ei siinä mittää. Yhdessä mennään, toimeen tullaan, mutta paremminkin soisi. Olkaamme optimistisia. Siihen on vähintään yhtä hyvät syyt kuin pessimismiin, joskin molemmilla on aikansa ja paikkansa.
Samaa mieltä, että hauskaa pitää olla.
Kiinalaisten investoinneissa on se hyvä puoli, että amerikkalaiset ja muut ovat sitoneet poliittiset intressit auttamiseen ja kiinalaisilla ei sellaisia ole.
Toisaalta ne auttaa juuri sellaisia maita mitä me emme aina haluaisi, kuten joitain arabimaita ja Pohjoiskoreaa.
Tietysti jos on kyse ruoka ja vaateavusta, niin se on aina oikein menee se minne tahansa.
Turpeesta vielä, että ei se välimatka ole niin iso kustannus, kun yksi tuttuni myy Ukrainasta turvetta ja jostain muualta. Kun puhutaan laivalasteista, niin välimatkalla ei ole niin suurta merkitystä.
Kiinalaisetkin lähettää meille kaikenlaista ja ei se nosta per kappale, esimerkiksi mun rakennuslevyjen hintaa, kun niitä tulee tuhansia ja Kymmeniätuhansia.
Hyvä aihe. Jatketaan pähkäilyä ja toivotaan joku rakentava idea afrikkalaisten avuksi.
-
Samaa mieltä, että hauskaa pitää olla.
Kiinalaisten investoinneissa on se hyvä puoli, että amerikkalaiset ja muut ovat sitoneet poliittiset intressit auttamiseen ja kiinalaisilla ei sellaisia ole.
Toisaalta ne auttaa juuri sellaisia maita mitä me emme aina haluaisi, kuten joitain arabimaita ja Pohjoiskoreaa.
Tietysti jos on kyse ruoka ja vaateavusta, niin se on aina oikein menee se minne tahansa.
Turpeesta vielä, että ei se välimatka ole niin iso kustannus, kun yksi tuttuni myy Ukrainasta turvetta ja jostain muualta. Kun puhutaan laivalasteista, niin välimatkalla ei ole niin suurta merkitystä.
Kiinalaisetkin lähettää meille kaikenlaista ja ei se nosta per kappale, esimerkiksi mun rakennuslevyjen hintaa, kun niitä tulee tuhansia ja Kymmeniätuhansia.
Hyvä aihe. Jatketaan pähkäilyä ja toivotaan joku rakentava idea afrikkalaisten avuksi.
Laivakuljetus on yllättävän halpaa, mutta kuljettaminen laivalle ja laivalta sisämaahan maksaa
Toisekseen ei ne kiinalaiset siellä pyyteettömästi ole.
-
Veteen liuennutta humusta tulee suoperäisessä maastossa kaikista järveen laskevista puroista ja ojista. Mielenkiintoinen kysymys on, mikä on eri kuormituslähteiden (kuten maatalous, ojitetut metsät, turvetuotanto) osuus tietyn järven saamasta humus- ja kiintoainekuormasta. Tämä on mahdollista mitata, kun mitataan kuormittavan elementin pitoisuus järveen saapuvassa vedessä sekä virtaama eli veden määrä aikayksikössä. Tällaisia mittauksia on tehtykin.
Mt
Täällä mittauksia teki ymp.keskus (nyk. Ely) ja nykyisin labrojen yhdistymisen jälkeen yliopisto. Itsekin olen lätrännyt näiden vesien kanssa ympäristökeskuksessa. Yliopistolla kehittelin mm. syöpälääkettä, josta projektista ei kai ikinä tullut mitään :)
-
Maatalouden ja kasvillisuuden suurin ongelma on makea vesi. Meillä on pasaativyöhykkeen rannikolla suuria alueita, joita voitaisiin kastella tuulivoimalla pumpatusta ja käänteisosmoosilla suolattomaksi tehdyllä vedellä. Aluella vallitsee vähintään puolen vuoden ajan tasainen voimakas tuuli, joka sopisi tähän erinomaisesti. Rakentaminen maksaa, mutta käyttökulut ovat pienet eli lähes olemattomat, eikä mereen takaisin työnnetty suola saastuttaisi mitään. Se ei kuluttaisi fossiilista energiaa ja synnyttäisi uutta humusta sitoen ilmakehän hillidioksidia.
-
Maatalouden ja kasvillisuuden suurin ongelma on makea vesi. Meillä on pasaativyöhykkeen rannikolla suuria alueita, joita voitaisiin kastella tuulivoimalla pumpatusta ja käänteisosmoosilla suolattomaksi tehdyllä vedellä. Aluella vallitsee vähintään puolen vuoden ajan tasainen voimakas tuuli, joka sopisi tähän erinomaisesti. Rakentaminen maksaa, mutta käyttökulut ovat pienet eli lähes olemattomat, eikä mereen takaisin työnnetty suola saastuttaisi mitään. Se ei kuluttaisi fossiilista energiaa ja synnyttäisi uutta humusta sitoen ilmakehän hillidioksidia.
Hyvä seppos, hae äkkiä patentti tuolle keksinnölle. :eusa_clap: :eusa_clap: :eusa_clap:
-
Hyvä seppos, hae äkkiä patentti tuolle keksinnölle. :eusa_clap: :eusa_clap: :eusa_clap:
Valitettavasti kaikki osaset ovat käytössä olevaa tekniikaa. Karibian suuret risteilyalukset käyttävät käänteisosmoosia, eivätkä enää ota satamista vettä. Samoin sillä tehdään vettä Pietariin Nevan vettä puhdistamalla. Pasaatialuella on tolkuttomasti tuulivoimaa, siinä ei vaan ole mitään keksinnöllistä. Ei siis mitään patentoitavaa. Jordaniassa on suolaista pohjavettä (Raamatiun karvaat lähteet), jota voisi puhdistaa käänteisosmoosilla, ongelma on tolkuttoman sekasuolamäärän sijoittaminen, kun se ei kelpaa millekään teollisuudelle.
-
Mielenkiintoista seppos.
Tohon pitääkin tässä ajan kuluksi tutustua.
Nykyään kun tenkiikka kehittyy, niin ihminen kun on kekseliäs voi hyvinkin keksiä jotain millä maailmannälkä poistettaisiin, vaikka se taitaapi olla enempi vain järjestely kuin keksimis kysymys?
Jos merestä saa kehitettyä makeaa vettä, niin ehkä autioitumiseenkin löytyisi keinoa torjumiseen.
Ompas täällä fiksua porukkaa.