seksuaalisuus 2

[Riku]

Tämä näkökulma taas on nelikymppisen jonka koulutus ja työ sattuu käsittelemään tätä ihmisen mieltä, sen pimeitä ja valoisiakin puolia.
Olen tutkinut ja hoitanut  ja edelleen tutkin ja hoidan myös eri tavoin seksuaalisesti haavoitettuja ihmisiä (vain pieni osa työstäni).

Itse näen sadomasokistisen seksin osaksi reaktiona aina vallalla olevaan seksuaalisuuden kieltämiseen/jotenkin pahana pitämiseen (kumpuaa seksuaalisuuden pelottavan valtavasta,impulsiivisesta voimasta) ja osaksi ihmisen pimeän puolen dynamiikkaa: hyvään seksuaalisuuteen liitetään pahaa (väkivalta,kipu,häpeä,nöyryytys,valtava valta). Sadomasokismi kuuluu tautiluokituksessa sukupuolisten kohdehäiriöiden  ryhmään mm pedofilian,nekrofilian ja ekshibitionismin kanssa.

Nykyaikainen virallinen tautiluokitus on tässä mielestäni varsin kohdallaan eikä aiempien tautiluokitusten tai psykiatrian historian virheillä voida todistaa,että nykyinen luokitus olisi viallinen.

[Salis]

Itse näen sadomasokistisen seksin osaksi reaktiona aina vallalla olevaan seksuaalisuuden kieltämiseen/jotenkin pahana pitämiseen (kumpuaa seksuaalisuuden pelottavan valtavasta,impulsiivisesta voimasta) ja osaksi ihmisen pimeän puolen dynamiikkaa: hyvään seksuaalisuuteen liitetään pahaa (väkivalta,kipu,häpeä,nöyryytys,valtava valta). Sadomasokismi kuuluu tautiluokituksessa sukupuolisten kohdehäiriöiden  ryhmään mm pedofilian,nekrofilian ja ekshibitionismin kanssa.

Mitä pelottavaa seksissä nyt sitten on vaikka se onkin impulsiivista? Mielestäni seksi on valoisaa ja vapauttavaa toimintaa.

[llwyd]

Nykyaikainen virallinen tautiluokitus on tässä mielestäni varsin kohdallaan eikä aiempien tautiluokitusten tai psykiatrian historian virheillä voida todistaa,että nykyinen luokitus olisi viallinen.

Ei voi todistaa - mutta historia on todella kauhistuttavan synkkä. Sikäli kun ymmärrän niin tasavertaiset ja terveet SM-suhteet ovat täysin mahdollisia. Yhdessä sovitun, tasavertaisen seksin sisältö ei minusta voi tehdä kenestäkään pedofiiliin verrattavissa olevaa aggressiivista raiskaajaa ja rikollista. En ymmärrä miten näin voisi olla, ja olen ymmärtänyt että on suuri määrä empiiristä materiaalia tukemassa tätä näkemystä: suuri määrä ihmisten kertomuksia omista kokemuksistaan, omista turvallisiksi ja rakastaviksi koetuista suhteista. Toki tälläiset henkilöt eivät ehkä ole ensimmäisenä hakeutumassa psykiatrista apua saamaan. Sen sijaan vahingoittuneet ihmiset ilmaisevat itseään usein vahingoittuneesti myös seksuaalisesti: ulkoisesti epäilemättä vaikka heteroseksuaalisesti, mutta emme tästä silti rakenna nurinkurista syy- ja seuraussuhdetta. Eli, tälläinen kategorinen sairaaksi (tai rikolliseksi) julistaminen on minusta, todellakin, täsmälleen siinä samassa jatkumossa, jossa aikoinaan oli homoseksuaalisuus. Hyvin hyytävästi tulee itse asiassa mieleen psykiatrian täsmälleen samoja muotoiluja homoseksuaalisuudesta. Ymmärtääkseni alalta onneksi löytyy runsaasti vastakkaisiakin mielipiteitä. Vai olenko väärässä?

edit: tuossa ensi hätiin englanninkielisen Wikipedian artikkelista lainaus - artikkeli vaikuttaa melkoisen luotettavalta, mutta normaalit varaukset silti:

In certain extreme cases, sadism and masochism can include fantasies, sexual urges or behaviour that cause significant distress or impairment in social, occupational, or other important areas of functioning, to the point that they can be considered part of a mental disorder. However, this is an uncommon case, and psychiatrists are now moving towards regarding sadism and masochism not as disorders in and of themselves, but only as disorders when associated with other problems such as a personality disorder.

[llwyd]

Notta laajentaakseni keskustelua tästä suht. kapeasta, voisiko sanoa metodiin keskittyvästä näkökulmasta, määrittelisin itse terveen seksin sellaiseksi toiminnaksi, joka perustuu aikuisten ihmisten keskinäiselle vapaalle sopimukselle, ja jonka molemmat tuntevat aidosti turvalliseksi ja nautintoa tuottavaksi ja siten vähintään sanan fyysisessä mielessä helläksi. Ihanteellisessa tapauksessa tähän tulisi myös liittyä rakastavuus, mutta pystyn ymmärtämään niitä, jotka painottavat vain seksin ruumiillista puolta ja voivat nauttia muistakin kuin rakastavaan parisuhteeseen liittyvästä seksistä. Muita kriteerejä ei ole. Eikä mitään sairaalloista uteliaisuutta itse tekoihin ja tuntemuksiin: ne ovat yksityisiä, kahden ihmisen salaisuuksia, löytöjä toisistaan. Kaikki pakottaminen, kaikki manipulointi, kaikki aikuisen ja lapsen välinen seksuaalisuus, kaikki väkivalta ja julmuus ovat epätervettä toimintaa, eivätkä ne voi liittyä terveeseen ja tasapainoiseen seksiin. Niitä ei voi terveesti haluta. Näin yksinkertaista se on: seksi on turvallista fyysistä nautintoa, turvallisessa kontekstissa ja korkeimman muotonsa se saa kahden toisiaan rakastavan ihmisen pysyvässä parisuhteessa. Kysynpä palstan seksi-konservatiiveilta, että mistä spesifistä muotoilusta olette eri mieltä.

[Riku]

Itse näen sadomasokistisen seksin osaksi reaktiona aina vallalla olevaan seksuaalisuuden kieltämiseen/jotenkin pahana pitämiseen (kumpuaa seksuaalisuuden pelottavan valtavasta,impulsiivisesta voimasta) ja osaksi ihmisen pimeän puolen dynamiikkaa: hyvään seksuaalisuuteen liitetään pahaa (väkivalta,kipu,häpeä,nöyryytys,valtava valta). Sadomasokismi kuuluu tautiluokituksessa sukupuolisten kohdehäiriöiden  ryhmään mm pedofilian,nekrofilian ja ekshibitionismin kanssa.

Mitä pelottavaa seksissä nyt sitten on vaikka se onkin impulsiivista? Mielestäni seksi on valoisaa ja vapauttavaa toimintaa.

Olen aivan samaa mieltä Siitä että seksi on valoisaa jne.  Tarkoitin että monille ihmisille seksin impulsiivisuus on yksi tekijä mikä tekee siitä vaikeasti lähestyttävän/pelottavan/pahan jne. Juuri se että seksissä pn poweria tekee siitä myös käyttökelpoisen ihmisten välisessä pahuudessa
ja siksi siihen liittyy myös paljon häiriintyneisyyttä ihmismielissä.

[llwyd]

Ehkä siis voimme legitiimisti kiteyttää konservatiivisen ja liberaalisen kannan  eron seuraavasti näissä seksi-kysymyksissä: konservatiivisuus sanoo käytännössä "jos teette näin ja näin, ette voi olla rakastavia" (aivan hiljattain tämä päti jopa homoseksuaalisuuteen, joka nähtiin "sairaudeksi" tai jopa pahuudeksi). Liberaali kiteytys on taas seuraava: "jos olette rakastavia, tehkää mitä teette". Nostetaan siksi ratkaisevaksi puomiksi rakkaus, turva ja hellyys - ei mitkään ulkoiset kriteerit. Voidaan harjoittaa ulkoisesti, fyysisesti, mitä heteroseksuaalisisinta toimintaa julmuuden, väkivallan ja manipulaation kontekstissa. Tunnustan ettei minua kiinnosta ihmisten yhdistelmät, ihmisten yksityiset teot, nautinnot ja läheisyydet - toivon vain että kukin pystyy elämään rakkaudessa. En tiedä onko kokeneisuutta vai kokemattomuutta, kun olen ajatellut että ihmiskunnan syvimpiä piirteitä ovat julmuus, tietämättömyys, pelko ja viha. Nämä asiat haluaisin pois kaikesta toiminnastamme. Mutta eipä taida onnistua tämä tehtävä meidän omin apuinemme. Suurempaa kättä ehkä tarvitaan...

[Pena]

Nykyään on vaikeaa pitää erillään seksuaalisuuteen todella kuuluvat asiat seksiteollisuuden markkinoinnissaan käyttämistä viesteistä. Sadomasokisminkin kohdalla alan yrittäjien vakuuttelu asiakasturvallisuudesta ja tieteen kuvaukset todellisen sadismin tuhoisuudesta menevät hämmentävästi ristiin.

[Jaakkoopuukkoo]

Yritän kovasti kirjoittaa tässä viestiä, mutta huomaan jatkuvasti aloittavani lauseita ikään kuin tietäisin jotain tästä s/m-seksistä.

Riku, erottelit mielestäni aiheellisesti sen, että ainakin joissakin tapauksissa voi olla kyse traumoista / jostain, mikä nousee käsittelemättömistä kriiseistä. Silti pidän kovasti pelottavana tieteen muuria: tämä on tämän hetken TIETEELLINEN näkemys. Dogmaattisuus pelottaa. Olen llwydin kanssa paljolti samaa mieltä hyvän seksin määrittelystä, enkä näin kokemattomana nulkkina osaa nähdä sm-seksissä mitään, mikä suoranaisesti sotisi sitä vastaan. Mielenterveyden ammattilainenkin törmää aina vain niihin tapauksiin, joissa on kyse jostain patologisesta. Eikö totta?

Pelottavuudesta muuten; totta munassa seksi on pelottavaa. Mikä siinä ei olisi pelottavaa? Sehän on eräs niistä ihmiselämän asioista, joita ei voi paeta.

[Riku]

Mitään yleistä tieteellistä totuutta sadomasiokismista ei varmasti ole.
Itse ajattelen ,että monilla fiksuilla psykiatrian ammatti-ihmisilläkin on
sellainen "valistunut" asenne, ettei ole olemassa muita seksuaalisuuden häiriöitä kuin pedofilia ja että vain suvaitsemattomuus aiheuttaa sadomasokismin "leimaamisen" sairaudeksi/häiriöksi.
Kansainvälinen tautiluokitus määrittelee sadomasokismin häiriöksi.
Oman psykiatrisen tietämykseni ja kokemukseni mukaan sadomasokismi on todellakin häiriö.  Kysymys ei siis ole suvaisevaisuudesta/suvaitsemattomuudesta tai mistään arvoista sinänsä vaan siitä miten ihmisen mieli ja seksuaalisuus rakentuu ja toimii.
En minäkään ole sadomasokismin käytännön asiantuntija mutta ihmisen mielen rakentumisessa, terveydessä ja sairaudessa olen asiantuntija.

On häiriöitä joissa en ole samaa mieltä kansainvälisen tautiluokituksen kanssa mutta en usko että näkemykseni sadomasokismista muuttuu
(nuorena, elämästä kokemattomana ja ihmisen psyykestä vain vähän tietäneenä ja vain Freudia lukeneena ajattelin homoseksuaalisuudenkin olevan sairasta).  Nyt kun tiedän  käytännön työn kautta enemmän ihmismielestä näen sadomasokismin sairaampana kuin nuorena jolloin käsitys siitä oli tullut viihdeteollisuuden ja kaunokirjallisuuden kautta.

[C-kortti]

Aivan varmasti heteroidenkin parissa tapahtuu outoja juttuja, erilaisia huorin tekemisiä ja niinpä kristillisellä kirkolla onkin oltava jokin tapa määritellä se, mitä se haluaa asiasta nuorilleen ja muillekin opetettavan. Joku heitä opettaa joka tapauksessa, nimittäin viihdemaailma, Hollywood ja vastaavat tahot.

Ja se asennemuokkaus, joka sieltä tulee, onkin tehokasta. Katselin kerran elokuvan "Rita Hayworth - avain pakoon" (se tuli nytkin viikonloppuna tv:stä). Siinä oli asennemuokkausta kuten tapana on: Vankilanjohtaja heiluttaa Raamattua, korostaa 10 käskyn merkitystä vankilassaan ja heti perään katselee hiljaa, kun vartija kiroilee härskisti uudelle vangille ja hakkaa tämän. Hänen vankilassaan tapetaan vankeja tasaiseen tahtiin, eikä kukaan kysele uhrien oikeuksien perään. Sensijaan, kun joukko vankeja vankilassa pyrkii raiskaamaan uusia tulokkaita, he eivät olekaan homoja: "Ovatko he homoja" kysyy päähenkilö viisaan näköiseltä Samuel L. Jacksonilta, joka esittää pitkäaikaisvankia. "Ei, ensiksi pitäisi olla ihminen. He eivät ole." toteaa Jacksonin esittämä vanki päähenkilölle.

Asennemuutos television ja elokuvan kautta jatkuu edelleen määrätietoisesti. Nyt kun Hollywood on saanut varsin hyvin läpi sen ajatuksen, että homoseksuaalisuus on normaali seksuaalisuuden muoto, on vuorossa seuraava askel. Se sama, joka näkyy täälläkin, körttifoorumilla, eli sadomasokismin kiilloittaminen "kristitylle sopivaksi" seksuaalisuuden muodoksi.

Hyvä esimerkki tästä oli jokunen viikko sitten NCSI-rikossarjan jakso, jossa sarjamurhaaja oli sotilaspastori. Pastori tappoi ainakin viisi naista ja mm. rukoili pitkiä polvirukouksia uhriensa vuoteiden äärellä! Sarjassa on pysyvä sankarihahmo, miellyttäväkäytöksinen rikoslaboratorion naistutkija, jonka kerrotaan olevan sadomasokisti. Eli pastori on murhaaja, sadomasokisti sankari. Muistakaa nuoret!

En toivoisi näkeväni sitä päivää, jolloin esim. Aholansaaressa järjestetään "kristittyjen sadomasokistien" yhteys- ja opetuspäivät teemalla "Alista armollisesti, kahlitse kristillisesti, ruoski rakkaudella" - kristittyjen sadomasokistien kesätapaaminen.

En toivoisi sen päivän tulevan. Mutta toteutuuko toiveeni?

[llwyd]

Aivan varmasti heteroidenkin parissa tapahtuu outoja juttuja, erilaisia huorin tekemisiä ja niinpä kristillisellä kirkolla onkin oltava jokin tapa määritellä se, mitä se haluaa asiasta nuorilleen ja muillekin opetettavan. Joku heitä opettaa joka tapauksessa, nimittäin viihdemaailma, Hollywood ja vastaavat tahot.

Ja se asennemuokkaus, joka sieltä tulee, onkin tehokasta. Katselin kerran elokuvan "Rita Hayworth - avain pakoon" (se tuli nytkin viikonloppuna tv:stä). Siinä oli asennemuokkausta kuten tapana on: Vankilanjohtaja heiluttaa Raamattua, korostaa 10 käskyn merkitystä vankilassaan ja heti perään katselee hiljaa, kun vartija kiroilee härskisti uudelle vangille ja hakkaa tämän. Hänen vankilassaan tapetaan vankeja tasaiseen tahtiin, eikä kukaan kysele uhrien oikeuksien perään. Sensijaan, kun joukko vankeja vankilassa pyrkii raiskaamaan uusia tulokkaita, he eivät olekaan homoja: "Ovatko he homoja" kysyy päähenkilö viisaan näköiseltä Samuel L. Jacksonilta, joka esittää pitkäaikaisvankia. "Ei, ensiksi pitäisi olla ihminen. He eivät ole." toteaa Jacksonin esittämä vanki päähenkilölle.

Asennemuutos television ja elokuvan kautta jatkuu edelleen määrätietoisesti. Nyt kun Hollywood on saanut varsin hyvin läpi sen ajatuksen, että homoseksuaalisuus on normaali seksuaalisuuden muoto, on vuorossa seuraava askel. Se sama, joka näkyy täälläkin, körttifoorumilla, eli sadomasokismin kiilloittaminen "kristitylle sopivaksi" seksuaalisuuden muodoksi.

Hyvä esimerkki tästä oli jokunen viikko sitten NCSI-rikossarjan jakso, jossa sarjamurhaaja oli sotilaspastori. Pastori tappoi ainakin viisi naista ja mm. rukoili pitkiä polvirukouksia uhriensa vuoteiden äärellä! Sarjassa on pysyvä sankarihahmo, miellyttäväkäytöksinen rikoslaboratorion naistutkija, jonka kerrotaan olevan sadomasokisti. Eli pastori on murhaaja, sadomasokisti sankari. Muistakaa nuoret!

Te konservatiivit ette tosiaan ole suurinta mainosta kannoillenne. Noitavainoja onneksi ei sentään lopettanut Hollywood vaan valistus. Olisikohan sama vika seksuaalisten vähemmistöjen kohdallakin? Homojen armottoman vainoamisen (myös viihdeteollisuudessa) päätti vasta heidän ihmisoikeusliikkeensä, jonka historia on hyvin dokumentoitu. Voit olla rauhassa, viralliset kirkot olivat kaikkialla sen liikkeen suurimpia vihollisia. Nyt emme enää virallisesti vainoa homoja, emme julista heitä mielisairaiksi, emme hyväksy "kemiallisia kastraatioita", emme muslimimaiden kuolemantuomioita, emme katuväkivaltaa heitä kohtaan, sallimme jopa rakastavien ihmisten parisuhteet. Eikä maailma ole loppunut - emme tämän hillittömän menon lopettamisella ole lähestyneet Sodomaa ja Gomorraa vaan etääntyneet niistä. Siinä määrin kun kristillinen kirkko on eri mieltä tästä, on se epäkristillinen. Näin on mahdollisimman rakastaen todettava konservatiiveille - mutta vaikeatahan se on juuri näissä asioissa, kun tietää miten rajaton määrä on nimissämme aiheutettu silmitöntä tuhoa ja vihaa.

[C-kortti]

llwyd,

olenko ehdottanut täällä noitavainojen tapaisia toimenpiteitä? En ole. Enkä aio niin tehdä. Aiemmin jo viittasitkin siihen, että Raamattu mielestäsi ohjaa noitien vainoamiseen, mitä se ei oikeasti meille kristityille kuitenkaan tee. Jätit siihenkin vastaamatta.

Seksuaalietiikassa pitäisi mielestäni vain lukea sitä samaa uutta testamenttia, joka meille kertoo pelastuksesta, Jeesuksen seuraamisesta ja tiestä taivaaseen.

Kun "konservatiivina" luen Raamatusta, että Korintin seurakunnassa oli entisiä homoseksuaaleja, nyt parannuksen tehneitä ihmisiä, ja kun olen ihan samanlaisia tavannut itsekin, niin minä uskon siihen. Jeesuksen veressä on edelleenkin voima!

Sinä olet tunnustava agnostikko ja ajatuksesi sentähden kovin erilaisia kuin Jeesuksen opetuslapsilla eli kristityillä. Mutta hyvää lopputalvea silti, ehkä Herra armossaan vielä valaisee näitä asioita Sinullekin.

Aslanin mies, pastori Ari Puonti kertoi melko uudessa Ristin Voitto-lehdessä siitä, mikä on uusinta uutta seksuaalietiikan alueella (vaikke se uutta olekaan): eräissä tieteellisissä julkaisuissa on kerrottu "tutkimuksista", joilla on todisteltu poikien ja aikuisten miesten välisten seksuaalisuhteiden olevan ei-vahingollisia pojille.

Mitä Sinä sanoisit sellaiselle pederastiselle miehelle, joka tällaista kertoisi?

[llwyd]

Sinä olet tunnustava agnostikko ja ajatuksesi sentähden kovin erilaisia kuin Jeesuksen opetuslapsilla eli kristityillä. Mutta hyvää lopputalvea silti, ehkä Herra armossaan vielä valaisee näitä asioita Sinullekin.

Kaikella ystävyydellä niin Jeesuksen opetuslapsia tuskin "klassisiksi" kristityiksi kovin helposti tunnistaisi. Heidän aikansa poikkesi huomattavasti kirkkojen myöhemmistä syntyajoista, ja niiden aikojen raadollisista ja rikkovista valtakamppailuista, voisipa olla että ne mystiset näyt ja lupaukset joita he todistivat ovat yllättävänkin lähellä kantoja, joita voi pitää, hmm, ei-konservatiivisina. Muuten toistan vain tuon aiemman kantani: seksuaalietiikkani on sellainen, että asetan vapaaehtoisen rakkauden (vähintään fyysisen hellyyden tasolla) kriteerikseni. En rupea etukäteen, ehkä vähän torjutusta kiihtymyksestä väristen, luettelemaan tekoja, jotka ennakkoon lasken vääriksi riippumattta niiden rakkaudellisuudesta. Sen sijaan tuomitsen vihan, manipulaation ja pakottamisen kaikissa ihmissuhteissa ja yhdistelmissä, kaikkina aikoina, kaikissa paikoissa, kaikkien muotojen ja vihkimysten sisällä. Siinä on se kaksoisperiaatteeni, jota väität Raamatun vastaiseksi ja pakanalliseksi: jyrkkä kyllä rakkaudelle, jyrkkä ei vihalle.

[C-kortti]

Sinä olet tunnustava agnostikko ja ajatuksesi sentähden kovin erilaisia kuin Jeesuksen opetuslapsilla eli kristityillä. Mutta hyvää lopputalvea silti, ehkä Herra armossaan vielä valaisee näitä asioita Sinullekin.

Kaikella ystävyydellä niin Jeesuksen opetuslapsia tuskin "klassisiksi" kristityiksi kovin helposti tunnistaisi. Heidän aikansa poikkesi huomattavasti kirkkojen myöhemmistä syntyajoista, ja niiden aikojen raadollisista ja rikkovista valtakamppailuista, voisipa olla että ne mystiset näyt ja lupaukset joita he todistivat ovat yllättävänkin lähellä kantoja, joita voi pitää, hmm, ei-konservatiivisina. Muuten toistan vain tuon aiemman kantani: seksuaalietiikkani on sellainen, että asetan vapaaehtoisen rakkauden (vähintään fyysisen hellyyden tasolla) kriteerikseni. En rupea etukäteen, ehkä vähän torjutusta kiihtymyksestä väristen, luettelemaan tekoja, jotka ennakkoon lasken vääriksi riippumattta niiden rakkaudellisuudesta. Sen sijaan tuomitsen vihan, manipulaation ja pakottamisen kaikissa ihmissuhteissa ja yhdistelmissä, kaikkina aikoina, kaikissa paikoissa, kaikkien muotojen ja vihkimysten sisällä. Siinä on se kaksoisperiaatteeni, jota väität Raamatun vastaiseksi ja pakanalliseksi: jyrkkä kyllä rakkaudelle, jyrkkä ei vihalle.

"Rakkauden nimissä" on tässäkin maassa tapauksia, joissa on esimerkiksi jätetty uskollinen puoliso ja perhe. Rakkauden nimissä voi, kuten oikean uskonkin nimissä, tehdä kovin monenlaista ratkaisua. Pelkkä "tämä on rakkautta" -hokema ei vielä todista tekoa Jumalan edessä oikeaksi. Esim. 65-vuotias mies, jolla olisi vaikkapa 16-vuotias poikarakastaja voisi tietenkin väittää toimivansa "rakkaudessa" ja "rakkaudella". Yhtäkaikki se olisi joka tapauksessa syntiä ja Jumalan tuomioiden alainen teko.

Aika selkeästi näyttää siltä, että kun seurakunta hylkää Raamatun seksuaalietiikkansa lähdeteoksena, se avaa oven sisään tuleville seurauksille. Ovi on aika avoin homoseksuaaleille (sisältää lesbolaiset), nyt Sinä kärjessä olet avaamassa innolla ovea myös sadomasokismille.

Alussa tähän keskusteluun osallistui minua pontevasti ojentaen ja opettaen mm. seppos. Nyt kun ollaan siirrytty mm. sadomasokismin käsittelyyn, on seppos ollut hiljaa. Mielelläni kuulisin seppos'in kannan siihen, onko myös muiden seksuaalisten poikkeavuuksien aika päästä samalle viivalle heteroseksuaalisuuden kanssa? Siis esim. sadomasokismin ja tranvestismin?  Pitäisikö esim. seurakunnan nuorille opettaa niiden tasavertaisuutta heteroseksuaalisuuden kanssa?

PS. Kirjoitat muuten Jeesuksen opetuslapsista menneessä aikamuodossa. Opetuslapsia olemme kaikki me, jotka olemme Kristuksessa, jotka olemme "Kristuksen päällemme pukeneet". Tämä on hyvä tiedostaa.

[Hölkänen]

Luulenpa että vähemmistöllä körteistä on selkeä kanta seksuaalieettisiin kysymyksiin. "Jumala tietää" tai "kirkko tietää" on tavallinen kanta, ihminen voi lähinnä arvella. Siksi saatat pettyä, jos vaadit selkeitä vastauksia ja linjauksia. Jossain muualla lienet tottunut niitä saamaan.

Aika selkeästi näyttää siltä, että kun seurakunta hylkää Raamatun seksuaalietiikkansa lähdeteoksena, se avaa oven sisään tuleville seurauksille. Ovi on aika avoin homoseksuaaleille (sisältää lesbolaiset), nyt Sinä kärjessä olet avaamassa innolla ovea myös sadomasokismille.

Sanohan, mitä haittaa seurakunnille on ollut oven avaamisesta eronneille ja naispapeille? Mikä kirkon avoimuudessa on pahaa? Loppuvatko synnit, joista ihmiset voisivat tuntea syyllisyyttä?

PS. Kirjoitat muuten Jeesuksen opetuslapsista menneessä aikamuodossa. Opetuslapsia olemme kaikki me, jotka olemme Kristuksessa, jotka olemme "Kristuksen päällemme pukeneet". Tämä on hyvä tiedostaa.

Ja meillä on myös opetuslapsien valtuudet muuttaa kirkon oppia, jos näemme sen tarpeelliseksi. Eikö näin?