Seuraleikkejä

[Viisveisaaja]

Tässä linkki hauskaan palapeliin.
Tulee söötti kuva, jos onnaa koota.
http://www.niemiscavalier.dk/23492842

[Sanneli]

Kiitti, Pirska, vinkistä. Pittääpi kokkeilla.

[Pyryharakka]

Et kai vaan hyvä Viisveisaaja ole lopettanut leikkimistä? Jos olet niin aloita kiireesti uudelleen. Se pitää mielen pirteänä ja vähentää stressiä, eli on terveellistä. Ja kokemuksesta voin sanoa, ettei siihen viinaa tarvita. Pientä kansalaisrohkeutta ja uskallusta tulla mahdollisesti naurun alaiseksi. Sitten kun on tässä pisteessä, että viis veisaa siitä, mitä muut ihmiset minusta ajattelevat, on helppo heittäytyä leikkiin.

[Viisveisaaja]

Kiitos Pyry.
Ja ei kiitos.
Jotenkin kun ei luonnista niin ei luonnista.
Lapsena tuli urheiluporukoissa oltua, mutta nyt vanhempana ajatuskin johki uinti tai muuhun seuraan liittymisestä kauhistuttaa.

Taidan kaikesta sosiaalisuudesta ja ulospäinsuuntautuneisuudesta huolimatta olla oman tien kulkija.
Niinkuin orpo piru orrella.

Joku on tehnyt hyvän laulun, jossa oli jotenkin: Toinen lukee kirjoja ja niiden parisa viihtyy toinen jossain toisessa.. no sellaista.

Hauskin seuraleikki?
En tiedä, mutta jännittävin oli sellainen, jossa joku meni edellä vaikka telineillä ja muiden piti seurata. Tai joku teki vastaantulijalle jotain ja muut perässä..
 

Niin ja nyt alkoi nettikirjoittelu paasto.

[Sanneli]

"Emme lopeta leikkimistä sen johdosta, että vanhenemme - vanhenemme, koska lopetamme leikkimisen."
-Herbert Spencer-

[myyrä]

Hippasta ja piilosta pienenä leikittiin.

[Riitta-mummi]

Lapsuuteni leikkejä n.1949-1954:

Kuka pelkää mustaa miestä
Kymmenen tikkua laudalla
Viimeinen pari uunista ulos
Keisari seisoo palatsissaan
ruudun hyppääminen
pitkän narun hyppääminen
seinäpallon heittely
Laiva on lastattu
muistipeli( postikorteilla tai karamellipapereilla)
lumisota, lumileikit(lumikoti)
linnanherra
majojen rakentelu
ym. ym. kaikenlaista itse keksittyä.     

[juhani]

... jännä juttu 1960-luvulla... aivan samanlaisia leikkejä me leikittiin...

[Pyryharakka]

Riitta-mummilla tutut leikit. Huskoja oli myös Tervapata ja Ei, juu, vaarinhousut.

[maisakai]

Riitta-mummin pihaleikkien listaan lisään 60-luvulta myös seuraavat:

- Maa
- Hailii hailoo
- Väri
- Peili
- Perspallo
- Keinupallo
- Rättipallo eli zimm zamm

Mahtaako kukaan näitä tuntea? Joidenkin säännöt ovat valitettavasti unohtuneet, kun ei ole tullut harrastettua...

Sisäleikkejä olivat mm. Kangaskauppias, Tyhmä kuningas ja Pullonpyöritys.

70-luvun koululaispäiviltä joltakin opistolta muistan leikin, joka ei tuntunut kovin mukavalta nuoruuden itsetunto-ongelmien keskellä: Kauranleikkuu-nimisessä piirileikissä laulettiin sitten kun joku oli jäänyt ilman paria: "Se oli hyvä se oli hyvä, se oli oikein hyvä, ettei kukaan Maisakaista tykkää ja Maisakai saa jäädä yksin."   

Vastikään ikätovereiden kanssa synttäreitä vietettäessä innostuttiin muistelemaan ja leikkimään vanhoja leikkejä - hiekkarannalla kaiken lisäksi. Hauska oli huomata, kuinka jostakin muistilokeroiden kätköistä nousivat narunhyppelylorut, vistin (muualla kai twist-naruksi kutsuttiin) säännöt, Truut truut -laulun sanat ynnä muut. Johan oli tädeillä hauskaa hyppelehtiessään!     



 

[Sanneli]

Leikkilistaan pitää lisätä vielä Valokuvaaja.
Tuttuja on ysärilapsellekin nuo melkein kaikki maisakain ja Riitta-mummin leikit
Kymmentikkusen sijaan koulun pihalla usein oltiin lekkeriä tai kirkonrottaa kun kymmentä tikkua ja lautaa ei löytynyt.
Rosvoa ja poliisia oltiin myös, tytöt oli rosvoja ja pojat poliiseja tai toisin päin

[Tiitiäinen]

Viimeksi olen tainnut leikkiä zip zap zop-leikkiä. Jujuna on, että seistään ringissä ja joku sanoo zip ja osoittaa jotakuta joka sanoo zap ja joka taas "heittää" vuoron sanoa zop jollekin. Jos ei reagoi tai sanoo väärän sanan, putoaa pelistä. Simppeli idea, mutta oikiasti haastava peli.

Ja sitten muistan jotain ihme pätkiä jostain ameeba leikistä..Luulen että ainakin ameeba-leikki löytyy jostain ilmaisutaidon kirjasta...siinä oli ideana "kehittyä" ameebasta ihmiseksi. Vaellettiin tilassa hokien: "ameeba ameeba" ja kun kohdattiin toinen ameeba, halattiin ja muututtiin joksikin muuksi...olisko ollu kala...siis tämä on hyvä jos on paljon sakkia... ja kanikani-leikissä ollaan ringissä, joku on kani joka hokee:kanikanikani ja heiluttaa etusormiaan päänsä päällä kanin korvina.kanin molemmilla puolilla olevat ihmiset hokevat myös kania ja heiluttavat "kanin" puoleisen käden etusormea päänsä päällä.kani heittää kanivuoron ringissä jollekulle ja haasteellista on...varsinkin kanin vierustoverit meinavat unohtaa tehtävänsä...ja vähintäänkin väärä käsi nousee ilmaan...

Tuollaiset nopeutta ja tarkkaavaisuutta vaativat pelit ovat varmaankin hyväksi myös aivoille...eikös aivojakin pitäisi jumpata.

Sitten sellainen hoksottimia vaativa tutustumisleikki tuli mieleen..leikin aloittaja esittelee itsensä ja sanoo mitä on tuonut mukanaan. Esim. Olen Oona ja toin tänne omenan...juju on siinä, että kaikki eivät tiedä, että tuomisen pitää alkaa oman nimen alkukirjaimella. Tuominen saa olla fiktiivistä tai todellista. Leikkiä jatketaan kunnes jokainen on keksinyt leikin jujun.

[Atanasia]

Varmaan hauskin peli, jota aikuisena olen pelannut/leikkinyt on
korttipeli Sirkus

http://www.korttipelit.net/sirkus

Kokeilkaa!

[Mauno]

Hei maisakai!

Se leikki 70-luvun koululaispäivillä opistolla oli "Tammerkosken sillalla."

"Se oli hyvä, se oli hyvä se oli oikein hyvä,
ettei Maunosta kukaan huoli ja Mauno sai jäädä yksin!
Viimeksi näin sen illalla, Tammerkosken sillalla,
minä olen sinun ja sinä oelt minun ja joku sai jäädä yksin!"

Taidettiin mennä piirissä pareittain ja yksi keskellä, lopussa etsittiin uudet parit ja keskelläolijakin päsi piiriin ja toinen vuorostaan keskelle. Silloin etsittin koululaispäivillä sopivia vanhan ajan seuraleikkejä, joista vanhoillakaan ei olisi moitteen sanaa sanottavana.
Koululaispäiviä järjestettiin useimmilla herännäisopistoilla. Herättäjä-Yhdistys oli palkannut ensimmäiseksi nuorisosihteriksi Lemettisen Pentin ja toimintaa oli paljon.

muistelee Mauno

[Mauno]

... ja sitten tarkennus, yön yli nukuttuani ja päivän rippikoulua pidettyäni eilis-illan kirjoitukseen:

Leikin nimi oli tietenkin "Kauran leikkuu" eikä mikään tamperilainen!

Siinä oli yksin yksin jäämisen jälkeen lorun jatko seuraavsti: "Leikkaa, leikkaa kauraa, kuka sen kauran sitoo, kukas muu kuin oma kulta ja mistäs minä sen löydän? Viimeksi näin sen illalla, Tammerkosken sillalla ... jne.

Mauno