Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: 1944 - 10.09.15 - klo:18:36
-
Taitavat forumilaiset viettää hienoa syyskuun päivää ulkosalla. Se on terveellistä ajan kulua. Minäkin kävin kaksi reissua Peipporämeellä ja nyt on hankala olo, siis keho rasittunut. Panin saunan lämpiämään ja lämmitänkin sen kunnolla, niin lihakseni rentoutuvat lämmössä.
-
Tänään on piisannut puuhaa. Sain uuden jääkaapin ja pakastearkun. Niille piti löytää tilaa ja vähän sortteerata paikkoja.
Lisäksi tulivat jälkikasvut asentamaan tulostimen tähän uuteen läppäriin. Syötiin soppaa yhdessä ja ulkoiltiin koirien kanssa pihalla.
Hautajaiset tulevat toisena lauantaina. Pienet pidot vain pidetään tiemmä, niinkuin nykyään on tapana. Kallen tunsi lähes koko Padasjoen väki, hän oli niin monessa mukana. Juhannuksen tienoolla hän täytti 75 vuotta, taisimme silloin nähdä viimeisen kerran. Olemme olleet niin vähän mökillä omien vaivojemme vuoksi.
Me olemme nyt väistyvä sukupolvi. Matilla ei ole enää yhtään tätiä tai setää elossa.
Minulla on vielä kaksi tätiä, hyvin huonokuntoisia jo hekin 87-vuotiaina.
Jälkeläisissämme näemme elämän jatkuvan ja jotakin he ehkä saavat meiltä matkaevääkseen.
-
Flunssa tuli pahemmaksi, päivä mennyt lepäillessä.
-
Oli pitkä päivä eli nyt päättelin hetken nukkua. Pikkuorava, oravista nokkelin, herätti. Se pistelee poskeensa jyväsiä lintupöydältä. Ei sille mahda. Se on juoni pieni otus. Löytänyt syömäpaikan jossa ei ryppyillä oltakoon vaikka kuinka isoja.
Huhhhhh painuvat silmäni umpeen. En jaksa siivota siilisotkunnuksia.
Kas! On kaksi tuntia tämän aloittamisesta! Orava kiljuu pähkinää.
-
Aamuviileillä tyhjensimme vanhan pakastimen sisällön kasseihin ja veimme ulos viileään.
Vaihdoimme uudemman koneen tilalle ja kytkimme sen. Sen kylmetessä siivosin ullakolta muutaman vuosikerran TM-lehtiä ja muuta joutavaa.
Äsken täytimme pakastimen ja raahasimme vanhan liian ison koneen parvekkeelle. Se olikin millimetreistä kiinni että saimme sen ovista mahtumaan.
Joimme talkookahvit. Minulla on hyvä mieli, Mattia väsyttää tämmöinen aamujumppa.
Vanha pakastin on käyttökunnossa. Jos Matti saa hirven, se mahtuu sinne. :003:
-
Pitäisi olla panssarivaunu, bensa-vickers, edes sellainen iivanan päältäajettava stalinets-telavehje. Nimittäin peräkärry on taas rämeellä kiinni ja kuorma päällä. Kaariinan kanssa tehtiin nopsaan kuorma ja paluumatkalla ainoassa mutkassa oli peräkärryn oikean kumin edessä maata ja kanto, jolloin traktorin renkaat heti kaivautuivat löysään rämeturpeeseen. Irroitin kytkennän ja yritin vippaskonsteillani saada kärryn irti. Ei auttanut. Ajoimme kartanoon. Iltapäivällä alan sähköasentajaksi ja sen homman aikana järkeilen huomista kuorman hakua. Ei kyllä huvittaisi polttorankojen kuormasta purku, vaikka on minulla siihenkin kokemusta :003:.
-
Niitä päiviä joita ei toivoisi olevaksi, ponnistat ja väännät käännät eikä mikään onnistu. Vihdoin pääsen lukemaan ja kyllä olikin aika. Haluan muuta ajateltavaa kuin sen että jonkin vuodevaraston kaappimyymälä yhtäällä selittää toimittavansa tavarat kotiin toisaalla ettei tähän postinumeroon ja kuluttajaneuvoja siunailemaan että pitäisihän sen ja kyllä sen pitäisi. Sanoin että voi niin minustakin, ja lopetin.
Hugon kaappi hankittiin toisaalta. Mitä teen jos Hugo saapuu ennen kauppiaan? :'(. Minä niin jo haluan Hugon luokseni. :'(. Sitten Hugolle rakennetaan pesä vaikka miten! Siirrellään lipastoa ja tehdään sinne temppurataa ja juoksennella vapaana nuuskuttamassa, sitä sitten.
Lisäksi naapurit tappelevat kolmatta päivää. En viitsi toistaa puheitaan muttei niitä kukaan haluaisi kuulla.
-
Nyt juuri on pirttimme päällä taivaalla kuumailmapallo, Nordea/huoneistokeskus mainoksenaan. Eipähän ole ennen tämän nälkämaan päällä näin näkyvää mainosta. Olisinkohan nähnyt koko laitosta, ellen olisi ollut ulkona siivoamassa itseäni hirvikärpäsistä. On niin kiusaantunut oli, että lämmäytän saunan.
-
Ei mitään saunahommia. Huomasin, että pallo lasketaan Saarenperän niitetyille pelloille. Lähdin kuin rasvattu salama autolla paikalle kilometrin päähän kysymään "mitä kieltä puhutaan, ettei vain tulisi pieniä vihreitä miehiä". Peräkärryn kanssa oli mies jo paikalla ja se sanoi, että "savoa puhutaan ja tämä on kaupallinen lento Oulusta". Meitähän tuli siihen paikalle kyläläisiä yksinlukien 11 kpl, etten ollut ainut kylähullu. Mukava sattuma.
-
Veljeni sai taannoin synttärilahjaksi kuumailmapallolennon, ja uskalsi mennä. :023:
Minusta ei tuohon kyytiin ole vaikka maksettais.
Vaikka olen joskus ollut helikopterissa jossa oli pohjassakin läpinäkyvää pleksin tapaista.
-
Parin sadan euron lahja. Eihän se kori häävinen ole. Minä voisin kokeilla, ei se SaabSafirin lentoa pahempi voi olla.
-
Veljeni sai taannoin synttärilahjaksi kuumailmapallolennon, ja uskalsi mennä. :023:
Minusta ei tuohon kyytiin ole vaikka maksettais.
Vaikka olen joskus ollut helikopterissa jossa oli pohjassakin läpinäkyvää pleksin tapaista.
En pelkää mitä hyvänsä mutta tuohon en sen tähden menisi että joskaan tämmöisen vaaraa ei enää ole niin isäni kertoi nuoruudessaan kun tämmöisellä annettiin näytöksiä Tammelan torilla. Oli joku vähävaraisimpi ja töitä ei saanut, hän rakensi pallon ja ryhtyi yrittäjäksi.
Se keräsi huimasti katsojia, isäni kävi hänkin ja alkuunhan yritteliäisyys palkittiin.
Mutta jokin meni vikaan aika nopeasti ja pallo rysähti alas miehineen päivineen ja hän meni tuhannen muhennokseksi. Onneksi näytösluontoisesti purjehti itse. Ei kai sillä edes yritetty muuta kuin nousta ja laskeutua alas torille. Ehtivät näkijätkin alta karkuun. Eli ennemmin rahat :003: . Toinen ei-juttu on benji-hyppy. Laskuvarjokurssille menisin kyllä. Mutta mieluummin nekin :003: rahana.
-
Olen kerran (1993) lentänyt kuumailmapallolla ja se oli todellinen nautinto. En maksanut sitä vaan olin vieraana, joten en tiedä mitä se maksoi. Pallon suuri massa aiheuttaa sen, että kaikki pallon liikkeet ovat kuin hidastettuja ja kulku hyvin tasaista.
-
Joo, tasaiselta kyllä näyttää.
Näillä seuduilla palloliikennettä aika paljon, hienoa katsella maasta käsin.
Pelkään kai lähinnä korkean paikan ja ahtaan paikan kammoa.
Veljeni kertoi että korissa oli aika täyttä.
No, sillä tavallahan homma on kannattavaa... :icon_sad:
-
Joo, tasaiselta kyllä näyttää.
Näillä seuduilla palloliikennettä aika paljon, hienoa katsella maasta käsin.
Pelkään kai lähinnä korkean paikan ja ahtaan paikan kammoa.
Veljeni kertoi että korissa oli aika täyttä.
No, sillä tavallahan homma on kannattavaa... :icon_sad:
Siellä minäkin lentelin. Lähdimme Linnan viereisestä puistosta ja päädyimme jollekin pellolle. Lasketumista hankaloittivat runsaasti peltojen poikki menevät sähköjohdot.
-
Kävin kärryn pois Pepporämeeltä. Muinoin taktiikassa opetettiin pitäytymään yksinkertaiseen ratkaisuun. Ajoin siis takaa kärryn luo ja kettingillä vedin sen parempaan paikkaan, enkä purkanut kuormaa. Lisää kuormaa minun ei sallittu tehdä, sillä sahani käynnistysnaru meni ensi nykäisyllä poikki. "Jorma, tiedän, että olisit taas ahnehtinut".
Kamppeita pitää alkaa huoltaa, se on pihahommaa.
-
Puolukkametsään meno kävi jo mielessä, mutta edelleen vaan flunssatoipilaana
sisätiloissa intiaanikesäpäivää ikkunasta katsellen.
Kolmen tunnin päästä alkaa maaottelun seuraaminen. :023:
:039:
-
Laatuaikaa pojan kanssa ja samalla 6-luokkaselle käytännön perehdytystä Suomi-Ruotsin aikaisen historiaan Suomenlinnan näkökulmasta. Loistava sää !
-
Kävelin metsätietä parikymmentä minuuttia ja sen jälkeen poistin itsestäni hirvikärpäsiä pari tuntia. Useita kymmeniä sain saaliiksi. Eikö voisi jalostaa Suomen oloihin jonkin loisnokkelin (https://fi.wikipedia.org/wiki/Loisnokkelit) tapaisen, joka kulkisi mukana ja napsisi hirvikärpäset?
Mitäs muuta, kulkuvälineen vaihdon takia vietin reilun tunnin ex-kotikaupungissani Jyväskylässä, ja ihailin Jyväsjärven rannan uusia korkeita rakennuksia, mihin Kuokkalan silta ja lämpimähkö pimeä ilta antoivatkin hyvän mahdollisuuden. Mieluusti olisin liittynyt vilkkaan kävelykadun terassiulkoilijoidenkin joukkoon, mutten enää ehtinyt. Junasta enimmät humalikkaat jäivät Jämsään. Onko siellä jotkin örveltäjien vuosipäivät huomenna? Minä kuitenkin jatkoin Tampereelle.
Eikun joo, tämä kaikkihan tapahtui näköjään jo eilen. Tänään tulee pariksi viikoksi hoitoon kavereiden kissa (http://www.cosgan.de/images/smilie/tiere/a040.gif).
-
Kaappi tuotiin! Äärettömän symppis pariskunta toimitti kaksi vitriiniä kotiin, ja olivat mitä huolellisimmin purkaneet irtokappaleet teipanneet hyllyt teipanneet hyllykiinnittimet... Siis niin kauniisti ja huomaavaisesti toimittu että maksoin vähän yli pyydetyn.
Iltapuolella sitten sommittelin asumusta kaappisopivaksi, siirtelin huonekaluja ja siirtelin takaisin ja huh kuinka oli pölyä joissakin nurkissa! Kädet ihan näppylöillä kuten silloin kun viimeksi muutin ja pakkasin kirjat.
Sain aika mukavan lopputuloksen. Hugo, armaani, on hyväksynyt tosiasian, äidistä täytyy irrottautua. Hugo purki kokemusta kiihkeällä pyöräjuoksulla.
Jotakin kiintoisaa löysin aamulla. Olen luovuttanut Tiimarin sinänsä toimivat napakat keramiikkakulhot eläimille. No ihmettelemään kuinka toinen kippo on nurin. Olen havainnut oravien kyllä puolustavan kuppia vaikka pähkinää saisi muualtakin; orava istuutuu kipon reunalle, tukee tanakasti etutassuillaan vastakkaista laitaa ja siis kuin makaa kulhon yllä. Kun se häädetään sananvaihdon jälkeen, häätäjä toimii samoin. Mutta kulho on pysynyt paikoillaan! Se ei ole kaatunut!
Nyt siis kippo ei nurin vaan kokonaan nurinpäin. Minä nostamaan sitä ja mitä löytyy alta. Suuri kasa pähkinää.
Jos kuppi menee nurin pähkinät hajaantuvat sinne tänne.
Tuo oli huolellista työtä.
:icon_eek:
Sitten soitti sisar, jaoimme kuulumiset, pääsen pian askartelemaan Hugo-kaappiin kaikkea, sain luettua uskontotiedettä ja Samuel lähti maleksimaan, menin jäljessä ja sanoin että tules kotiin nyt Leena antaa ruokaa.... Se kääntyi ja tuli! :icon_eek:
Oli varmaan nälkä herättänyt. Hurjasti se on pulskistunut.
-
Poika perheineen on haettu lentokentältä ja nyt ollaan kotona. Poika (2v.10kk) haluaisi heti paistaa makkaraa takassa eli muistaa se edellisitä kerroista.
-
Olen havainnut tytöntylleröillä samaa. Ihmeellisesti he muistavat jopa alle kaksivuotiaana tapahtuneita asioitaan.
Siis, se mitä minäkin muistan ilmapommituksista ja saksalaissotilaiden hevosista ja saamastani suklaasta, on totta. M.o.t
Vielä puuttuu uudesta netti-tulostinyhdistelmästä yksi nippeli. Sitten ei tiemmä tarvitse enää ottaa hiirtä irti kun tulostaa.
Syödään porukalla jauhelihaperunasoselaatikkoa ja omenajälkiruokaa.
Suomi-Ruotsi maaottelu kuuluu ip. ohjelmaan. Siinä sopisi tulla muutama ylläri. Vähän hengettömiksi ovat käyneet kisat. Vai onko vika katsojassa.
-
Oravaherätys :-\. Oli samassa kyllä pakko siivota kouraantuntuva, ihmettelen, tosinhan Samuel syö vankasti mutta voisiko täällä poiketa vierassiili samoin tervehdyksin? Lisäksi on alkanut tuntua että Samuel kaipaa omaa toilettia. Jälleen löytyi kouraantuntuva ateriavadista kunhan oli tyhjennetty.
Vien vakipaikalle vanhan rikkalapion.
Koti näyttää aika somalta uusittuna. Selkäparkani!
Opiskelua ja yritän ulkoilemaan ennättää. On noudettava heinää. Ainut suurhölmöys ja tuntuva typeryys mielessäni: kun kajoaa willisiilipesään tulisi käyttää kasvosuojusta, ja ostinkin apteekista, mutta en muista käyttää. Sanovat saattavan saada myyräkuumeen. No jos sain se tuli jo, kun en muistanut.
-
Olen havainnut tytöntylleröillä samaa. Ihmeellisesti he muistavat jopa alle kaksivuotiaana tapahtuneita asioitaan.
Siis, se mitä minäkin muistan ilmapommituksista ja saksalaissotilaiden hevosista ja saamastani suklaasta, on totta. M.o.t
Vielä puuttuu uudesta netti-tulostinyhdistelmästä yksi nippeli. Sitten ei tiemmä tarvitse enää ottaa hiirtä irti kun tulostaa.
Syödään porukalla jauhelihaperunasoselaatikkoa ja omenajälkiruokaa.
Suomi-Ruotsi maaottelu kuuluu ip. ohjelmaan. Siinä sopisi tulla muutama ylläri. Vähän hengettömiksi ovat käyneet kisat. Vai onko vika katsojassa.
Pitää paikkansa. Vanhin lapsenlapsemme muisti heti, kun näki minut mitä olin tehnyt pari kuukautta aiemmin ja ikää oli vasta puoli vuotta.
Olisiko USB haaroitin ratkaisu ongelmaasi? Nei eivät maksa juuri mitään.
-
Otin Zetorista ja puukuormasta kuvan. Aurinko paistaa, urheiluun vielä 1,5 t. Olen juonut jo varttia yli kahdentoista ylimääräiset kahvitkin. Kaariina on Oulussa ja määräsi minut keittämään hernesopan. Ei tahdo vesi kattilassa piisata, kun olen niin puita polttanut.
-
Tässä vielä maaottelua odotellessa.
Onhan naisten ottelu aika mielenkiintoinen.
Eilen hämmästytti kaikkien suomen joukkueiden viestivaihdot!!! miten ne osaskin...hävetköön!
Sen verran flunssa helpannut että lyhyt metsäretki sieniä etsimään...ei niin mitään...
Onkohan nyt vika huonossa sienivuodessa?
vai entiseen malliin huonossa ja sokeassa poimijassa?
Pyrtsille vaan vielä kiitokset hyvistä ohjeista männävuosina, torvisienet edelleen löytymättä...
Mutta kun ei löydy edes värjäyssieniä...
-
Tulostinta on koeajettu, paperia kuluu.
Maaottelu ei ole vielä hävitty, miehillähän keihäänheitto sujuu. :icon_wink:
-
Kävelin metsätietä parikymmentä minuuttia ja sen jälkeen poistin itsestäni hirvikärpäsiä pari tuntia. Useita kymmeniä sain saaliiksi. Eikö voisi jalostaa Suomen oloihin jonkin loisnokkelin (https://fi.wikipedia.org/wiki/Loisnokkelit) tapaisen, joka kulkisi mukana ja napsisi hirvikärpäset?
Olisi kyllä mainio kaveri metsään. Mutta mieluummin saisi napsia ruokansa ilmasta kuin päänahasta, etenkin kun olkapäällä keikkuu tusina nokkelia: "Yhdessä eläimessä voi liikkua tusinan verran nokkeleita. Terävien kynsien ansiosta ne eivät putoa, vaikka isäntäeläin juoksisi. Lisäksi jäykkä, tikkamainen pyrstö tukee lintua pystysuoralla pinnalla, kuten isännän kyljellä. Ne voivat kavuta sen vatsapuolelle[3] sekä ylös että alas ja kiivetä jalkoja pitkin yhtä ketterästi kuin tikat puunrungolla."
Kumma juttu, kun seuraavana aamuna lyhyen metsäreissun jälkeen luulin löytäneeni vihoviimeisen hirvikärpäsen niskastani, kävin pesulla (myös hiukset) ja vaihdoin vaatteet niin vielä illalla kaupungissa toisen sohvalla tunsin jotain poskellani. Otus oli varmaan tullut salamatkustajana autossani, muuta vastausta en keksi. Ei voinut tulla toisen asunnosta, olin juuri tullut ovesta ja istunut alas. Varsinainen vitsaus!
-
Hirvikärpäsistä, hirvimiehistä ja naapurin eukoista on monia vitsejäkin. En tässä nyt muista yhtäkään soveliasta :003:
-
Eikun joo, tämä kaikkihan tapahtui näköjään jo eilen. Tänään tulee pariksi viikoksi hoitoon kavereiden kissa (http://www.cosgan.de/images/smilie/tiere/a040.gif).
Eipä tullut. Kännykkä ryökäle petti. Olen ihan murtunut :'(
-
Aurinko paistaa, kaksi päiväpeittoa on jo pesty, suunnitteilla on kiertelyä syysmarkkinoilla, jumppaa, lounas puolison kanssa ja uuden kevytuntuvatakin etsimistä. Mukava kirjakin on kesken - saanen sen luettua tänään. Illalla vielä harrastupiiri - tällä kertaa sisustuksen merkeissä.
-
Tein Peipporämeelle puusillan ja ajelin ne reitit, mitkä olen suunnitellutkin. Eihän se helppoa ollut, mutta onnistui. Tiedän, että nyt voin kerätä puita routimattomanakin aikana riittävästi meidän tarpeeseen. Voin elää kasvihuoneilmiön kanssa :003:. Kun lopputulema on koettu, saattaa stressikin vähetä. Odottelen, että huimauskin voisi vähetä.
Tämmöistä rajojeni kokeilua on varsitielleni annettu. Minuthan haukuttiin joukkovoimaisen porukan toimesta Jeesiöjoen tuolla puolen, enkä ole siitä oikein selvinnyt. "Olet suojatyöpaikassa, sinusta ei muuhun ole, pitäisi tuommoinen tukkia lahkeeseen ja tehdä uudestaan". Siis Kemijärven ex-paperimiehet. Mennenevätkö tulevana perjantaina Helsinkiin joukkovoimaisten tilaisuuteen? Joukossa tyhmyys tiivistyy.
-
Kävimme tänään ilmailumuseossa. Siellä oli niin paljon tavaraa ja lentokoneita, että pikkumies meni puolessa välissä tukkoon ja halusi, että lähdemme pois.
-
"Olet suojatyöpaikassa, sinusta ei muuhun ole, pitäisi tuommoinen tukkia lahkeeseen ja tehdä uudestaan".
:icon_lol:
Kerro lisää. Mitä silloin tapahtui? Mikä johti ylläolevan kaltaiseen reaktioon? Olitko rikkuri vai muuten vain itsenäinen?
Kysymykseni ovat vakavia näinä aikoina, jolloin ilon ja surun kyyneleet eivät ole toisistaan kaukana.
-
Viestikomppanian kertausharjoitus Sodankylän varuskunnassa, olin nuori upseeri ja jouduin 6-8 harjoituksessa olevan paperimiehen,reserviläisen röykytykseen viideksi päiväksi. Eivät he päissään koko viikkoa olleet, mutta poliittisia he olivat.
-
Käymme viimeistelemässä mökin talviteloille. Sieniä on kaiketi turha hakemalla hakea, tietääkseni niitä ei löydy. Kuitenkin kävely metsäteillä kuuluu syksyymme. Nyt kun hirvikärpäsiäkään ei juuri ole se on mukavaa. Themiskin pääsee kanalintuja haistelemaan.
Hyvästijätön tunnelmissa olemme, sillä Porkkolan Kalle ei enää liiku metsissään. Lauantaina hänet siunataan Padasjoen multiin. Launeen srk. kirkkoherra , ent. Padasjoen kirkkoherra Heikki Pelkonen toimittaa siunauksen pienen lähipiirin läsnäollessa.
Kallen mukana meni paljon paikkakunnan kunnalliselämää ja kotikylän ja suvun historiaa ja muistitietoa. Mattikin kaipaa eniten, ehkä, veljensä kanssa keskusteluja kylän ihmisistä vuosikymmeneien saatossa. Veljesyhteys oli hyvin tiivis.
-
Kolmen kuukauden pistoslääke taas saatuna, kauhistus kun teki kipeää...
-
Ikkunan takana on maalarit hommissaan. He ovat maalariammattikoulusta yksi poika ja seitsemän tyttöä. Isommat maalaukset eli puuaidat maalattiin talkoilla, mutta ei eläkeläisiä telineille periaatteella tilattiin maalarit hoitamaan osa urakasta. Ensi viikolla maalataan autokatos talkoila, kun siinä ei tarvita telineitä.
-
Meilläkin on lauantaina talkoot taloyhtiöllämme. Siivotaan piha talvelle, ensin leikataan pensaita perjantaina pienellä joukolla. Talkoot on yhteisöllinen juttu, meillä osallistuu hyvin moni osakkeenomistaja.
-
Ylihuomenna asennetaan taloyhtiöömme uusia ulko-ovia. Tänään tuli asentajalta vaikealukuinen tiedote asiasta. Asia hukkui yhdys sana virheisiin ym. Uudet avaimet luovutetaan kuulemma henkilöllisyystodistusta vastaan, ja pitää varautua varmistamaan henkilöllisyytensä. :icon_biggrin: Onneksi olen koko päivän töissä, joten joku muu saa meillä varmistaa henkilöllisyytensä. Mietin vain, mitä selvää saa teksitistä se, jonka lukutaito on samaa tasoa kuin kirjoittajan kirjoitustaito.
Oma aliupseerioppilaanikin lähestyi tulevaa opinahjoaan yhtä lailla ajatuksenvirtatekstillä kertoen lähettävänsä palvelukseen astumis määräys todistuksen toivottavasti se todistus käy kun sai vaan sellaisen... Ei siis mitään pilkkuja eikä yhdyssanoja. :018: tämä omena on pudonnut kauas emopuustaan.
-
Joitain kuukausia sitten "taloyhtiö" oli minulle melkein kirosana.
Nyt tilanne ehkä vähän parempi??
Tänään vietettiin poikani uudessa asunnossa pienimuotoista tupaantuliais-kahvihetkeä.
Rakennusprojekti alkaa olla ohitse...tai siis asuvat paikan päällä. :eusa_angel:
-
Sadepäivä. Pihassa hommat. "Jos rauta on tylsynyt, eikä terän suuta tahkota, joutuu ponnistamaan voimia, kaikkinainen kamppeiden kunnostus on viisautta". Jotenkin noin olen Kirjasta lukenut.
-
Vesivehmaan vävy tulee hakemaan turhat kodinkoneet. Toisen ottaa kierrätykseen, toisen vie kaatopaikalle.
Laitoin uuniomena-kaura-banaanipaistoksen uuniin kahvileiväksi.
-
Sataa, toivoisin sen verran taukoa että kerkeäsin kaupoille. Pähkinät lopussa. :003: harmittaa itseäni ja oravia. Sain käynnistettyä heprean opintoja jotka onneksi alkavat huomenna ja sekin sopii, ettei kurssikirja ole vie ilmestynyt :003: ja järjesteltyä historian perusteita. Kesäkurssi hyväksyttiin, olin jo varma että ei, niin outoja syytöksiä rupesi satelemaan jopa 2/päivä kurssin loputtua. Peräti ihan jees arvosana, vaikka siinä oli opettaja jota varon vastaisuudessa. Kyllä opiskelijan on saatava pitää mielipiteensä, ja törkeä syytös oli että "luulen että uskontotiede tutkii Jumalan olemassaoloa" siitä kyllä vedin herneet. Mikään tiede ei tutki. No hän oli nyt tuommoinen opettaja, nyt sen tiedän.
Pakolaistointa pukkaa, vaatelajittelua ja lasten kassien tuunausta. Keinutuoli osoittautuu erityisen tarpeelliseksi.
Linnut lämmittelevät säleikön yläreunalla ja hakevat nokkapalaa. Pidän siitä että niitä kerttuja ja erilaisia tinttejä tirskuttaa, vaikka ovatkin kuin riu'ulla konsanaan; kukissa ihmeellisiä valkeita viiruja sillä puolella... :003:
Lapsi numero Yhden syntymäpäivä --- opiskelijavaihtaa Virossa tällä kertaa.
Keksin että hei minä kanssa laitan uuniomenakauraa.
-
Pitää lähteä taas Ouluun. Kävin usvan kuhjassa Peipporämeeltä kaksi isoa tuulenkaato honkaa, jos ne nyt tällä korkeudella isoja ovat. Palstatiellä näin sinne eteenpäin jotain isoa ja tummaa, piti ajaa eteenpäin ja tarkata. Metsohan se oli päästäen minut lähelle sataa metriä ja sitten se lähti kävelemään edessäni. Kun olin jo aika lähellä, se lennähti kaivetun kanavan yli minun puolelle rämettä. Ohi ajaessani näin sen vielä maassa kaula ojossa "vartiossa".
Urheilijoilla on niitä tapojaan tsempata itseänsä. Nyt oli minunkin sellaisia mielikuvia harjoiteltava, koska jouduin ajamaan ihan oudolle rämeelle. En ole korkeushyppääjänaisen tai seiväshyppääjämiehen tapoihin ihastunut, vaan olen Lehtimäen Jyskeen soturin kaltainen - paikalle päästyä heti liikkeelle. Siis Ari Mannio. Hän lähtee kuin Vickers-psv muinoin Someron miehen ajamana. Kiersin yli sadan metrin lenkin ja Zetori hyrräsi. Hetken viivähdin mielikuvissani ajavani kevyen krhjoukkueen kranaatteja tuliasemaan Pekalle :003: :039:.
Pätkin männyt ja nakkelin ne lavalle. Varmuuden vuoksi kannoin oksat siltarummun päälle traktorin renkaitten kohdalle. Eipähän vastustanut. Jäi hyvä mieli.
-
:039:
-
Tänään Antti Elenius liitti Sofia Jisoo Samilan Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan poissaolevaksi jäseneksi. Prosessi tapahtui englannin kielellä paitsi Siionin Virsi 200 ja Jumalan kämmenellä virsikirjasta. Hyvin sujui Antilta englanti. Sofian äiti ei puhu suomea siksi tämä kielivalinta.
-
Uuden koneen ja tulostimen innoittamana aloin nyt aamulla kirjoittaa elämänkertaani jälkipolvia ajatellen.
-
Uuden koneen ja tulostimen innoittamana aloin nyt aamulla kirjoittaa elämänkertaani jälkipolvia ajatellen.
Upeeta. Vainajalta on paha kysellä on kaikkien sukututkijoiden toteamus.
-
Kerroin myös tyttärelle. Essi soitti juuri äsken huomisten hautajaisten tiimoilta ja oli
mielissään kun sanoin mitä olen alkanut värkätä.
Tulostamisen kanssa on vielä opettelua. Kantapään kautta olen oppinut. Läppäri on kovin herkkä, yliherkkä suorastaan. Hipaisu vain ja taas on ruudulla ties mitä.
Tämä ASUS on toisesta maailmasta kuin vanha Fujitsu Siemens oli. Hengissä se on vieläkin, Matin pasianssi-koneena.
:039:
-
Tämä ASUS on toisesta maailmasta kuin vanha Fujitsu Siemens oli. Hengissä se on vieläkin, Matin pasianssi-koneena.
Fujitsu Siemens on jalo kone! Etenkin sen jälkeen kun joku nörtti on lisännyt siihen vähän muistia. Ainoa, että hiiret tuppaavat prakaamaan. Näppistatsi on kuitenkin täydellinen.
Siis harmittaa tuo oma tuleva ex-koneeni, Fujitsu Siemens. Ei toimi tasohiiri eikä erillinen piuhallinen. Muuten sitä voisi käyttää vielä vaikka mihin.
Asus- ja Acer -merkkisiin en luota.
-
Tänään kolme juttua mitkä eivät kuuluu jokapäiväiseen rutiiniini... :icon_biggrin:
Paistoin ohukaisia itselleni iltapalaksi.
Lauluryhmämme harkat kutistui kahden äijän duettoon,
laulaminen sujui ja tilannekomiikka sopiviin väleihin.
Ilo ja kiitollisuus verikokeen hyvästä tuloksesta edelleen.
-
Puh. Siilin kouraantuntuvan puhdistelua, oravatappelua kuten aina ukkosella, kaksi oravaa sisällä, opiskelua eli wiggan kertaamista historian tehtävää kiva tuutori siellä, pakolaislapsien kassien tuunausta. Vähän liian hektinen oli tämä päivä.
Siili syö yhä kiihkeämmin, jätöstä jättää yhä tiiviimpään tahtiin, se pullukoituu, mutta kelpaa katsella kun se sulavasti pyörähtää ateriavadista toiselle, ensin syöden herkullisimmat palat. Onnensiili, sanoo sisar. :icon_biggrin: toivon osoittautuvani uskolliseksi ja kelpo siilihenkilöksi tässä toimessa.
-
Leena rakas ystäväni Helsingistä vaan elää ihanaa elämäänsä siellä jossain :)
Onneksi vielä täällä saan lukea hänen elämästä :)
Kivakuulla että opiskelu maistuu ainakin jotenkin.
Täällä Vaasan yliopistolla joku tutori tuli kysymään multa, et osaatko nyt oikeisiin paikkoihin?
Sanoin, et oon ollu kuukauden talossa, ni luulisin osavani kyllä.
Oli toisaalta hauskaa,et luuli mua opiskelijaksi :)
-
Tänään nälkäpäiväkeräämään. Presidenttikin näkyi olleen toissapäivänä. :023:
-
Sade on loppunut. Meillä siis on talkoot. Kiusallisesti 2 m ennen hommani lopettamista pensasleikkurini lopetti hyrräämisen. Saavat tyytyä siihen, mitä aikaiseksi sain. Miniäni suhtautui ymmärtäväisesti, ettei rikkinäistä kampetta renkää heille viedä. Tehdään myöhemmin paremmalla ajalla.
-
Kalle siunattiin kotipitäjän multiin isän ja äidin ja nuorena kuolleen veljen kanssa samaan hautaan. Läsnä olimme vain me lähisuku, kunnanjohtaja ja entiset puolueen johtohahmot.
Adresseja oli kymmenittäin, jollei sata. Nuorempi veli piti muistopuheen Porkkolassa laatimansa kuvasulkeisen myötä.
Minulle mystiikkaan taipuvana oli taas lintu kertomassa terveisiä tuonilmaisista. Yksinäinen kurki suoritti ylilennon ronkkuen Päijänteeltä kirkolle päin kun kävelimme haudalta autoille.
-
Minulle mystiikkaan taipuvana oli taas lintu kertomassa terveisiä tuonilmaisista. Yksinäinen kurki suoritti ylilennon ronkkuen Päijänteeltä kirkolle päin kun kävelimme haudalta autoille.
Älä kerro kenellekään, mutta minäkin näen linnuissa toisinaan tuollaisia. Äitini muistotilaisuutta vahti tarkasti seurakuntatalon ikkunasta kirkassilmäinen naakka.
-
Kankaalassa olemme, sauna lämpiämässaä, pirtin hellassakin on valakia. Ehdimme tv:n ääreen ajoissa, mutta todennäköisesti en jaksa kauan ohjelmia katsoa.
-
Jonkin aikaa ennen veljeni kuolemaa oli pihallamme kuollut tikka. Tikka on isännimemme.
Ei kaikki kissansyömät linnunraadot mitään puhu, mutta on lintuja ja lintuja. Suomen vanhakansa on aina tiennyt nämä. Kurki ja kaakkuri ovat ikiaikaisia mystisiä, jo ääni kertoo jotakin.
Kalistaja. Onko tämä ' näkemistä ' vai taikauskoa ?
-
En tiedä onko ihminen jotenkin herkkä muistotilaisuuksissa näkemään, kuulemaan,
kokemaan.
Itse olen tällainen.
Vajaa vuosi sitten saattaessamme serkkuamme koin että luonto hyvästeli metsien miehen.
Haudalta palatessamme viimeisinä, osa meistä ihmetteli tilhiparvea lähellä, minä jäin
ihmettelemään ja kuuntelemaan voimakasta tuulen puuskaa kuusikossa.
-
Kyllä. Herkkyyttä oli . Puhuttiin keskenämme asioista jotka kaikki olivat tienneet mutta eivät koskaan kenellekään ääneen sanoneet. Nyt oli niin lopullista.
Kaksi viikkoa olen minäkin puhunut ja pohtinut elettyä elämäämme puolisoina ja sukuna.
Tämä on ollut perinpohjainen purkamis- ja paikkaamisoperaatio. Näin kuolema näyttää
miten se muuttaa elämää.
Kukkalaite arkun päällä puhui meidän metsien miehestä. Omaiset olivat tehneet alle havuseppeleen, koristelleet sen jäkälällä, sammalilla, mustikanvarvuilla ja kruunanneet
helakanpunaisilla puolukkatertuilla.
Se kurki olikin jo ylimaallista.
-
Tänään nuorin poika sanoi tahdon Jyväskylässä. Enää tytär vapaalla jalalla.
-
Onnittelut Sepposille.
Kovan päivän ilta. Kyl putosin kun kuus tuntia hirmuvauhdilla lajittelin ja sit jakelin vaattei ja kenkiä. Tutustuin siin kyl hienoi ihmisiin en kyl ehtinyt pakolaisiin juur mutta muihin kun hirmu vauhdis jne.
Tavaraa tuli niin et jolloinkin jonkun piti sanoo et ei keret ottaa enempää. On sääntöi niistä millin pitää olla autotallit ja silleen tyhjinä ja särkee selkää, ei mikän rohto auta. Menen toiste :icon_biggrin:. Jos huolivat. :-\.
Mut en ole yhtä pitkään.
Sit liikuskelee siili, ja minä syötävää. Ja äsken herään et joku huutaa! Ja näen tumman varjon kiitävän terassin halki. Yksi ateriavati on mielestäni täys. Tai sitte siinä röhnöttää Samuel. Taas joku ehkä sen pesälle pyrkiä. Minä vein säädetyt annokset. Mutta olen ennenkin epäily että kaksi siiliä vääntää tassua pesän omistuksesta. Siili ei hyväksy toista. Ehkä vien lisää ruokaa? :icon_eek:
Täytynee
-
Halusin heti aamusta ennen kirkonmenoja mennä ulos ja tyhjentää peräkärrykuorma eilisistä talkoista. Tavaraa oli ruohosta kuiviin pensaan oksiin. Kaarinalle sain sanoa, että meillä on sitten ensi kesänä pellossamme oululaista nokkostakin. Pellossa kasvaa samoilta tuonneilta sellaista korkeaa ja karkeaa heinää, sanon sitä alfa-heinäksi. Nuorukaisena luin kesäisinä öinä Zane Greyn ja muiden lännen kirjailijoiden romaaneista kuvauksia alfa-heinästä, kaktuksista ja etäisyydessä siintävistä vuorista. Että siltä ajalta on nimitys oudolle heinälle.
Kärry jäi eilen keskelle pihaa ja nyt piti Zetori "valjastaa" töihinsä, sillä ei pellolle henkilöautolla voi ajaa.
-
Minäkin luin Zane Greytä ja inkkaritarinoita veriuhreineen. Olinko jo silloin hiukan poikamainen :017:
Eilen meillä hautajaiset, Sepolla häät, näin elämämme kulkee. Meillekin esittäytyi eilen juuri avioitunut tyttäriemme serkkupoika vaimoineen.
Tänään en laita ruokaa, jääkaapissa on vain ryynimakkaroita ja maidokset. Menemme kalamarkkinoille ja syömme siellä obl.. muikut ja muusit.
-
Aitasta löysimme serkkujen kanssa Zane Greyn yhdellä markalla tahi sadalla markalla myytäviä jo perin kellastuneita kirjoja, niistä lähestulkoon tappelu aina tulikin.
Puhhuh päivä, eli vähän paisteisina hetkinä ulkona ja pakolaislapsien puuhakassien tuunaus täytetty. Sitten mietitty jumalaseikkoja ja koetettu levätä ja saatu vähän roskia siivottua ja koetetaan ylisummaan pysytellä vauhdissa mukana. Nyt täytyy jarruttaa vaikka tänne tulisi koko vieraan planeetan asujaimisto. Nähty ja kuultu on monenlaista.
Minua miellyttää syvästi ja tuntuu suurelta ajatella että
Doch ist Einer
der dieses Fallen
Unendlich sanft in Seinen Händen hellt.
Minun on hyvin ikävä Jumalaa. :109: vai onko se :'(. En tiedä :icon_biggrin:
-
Pidäthän villinlännen kirjat hyvin tallessa, ne ovat kulttikirjoja. Vai kirjoititko jo menneestä ajasta? Jos kirjat ovat menneet maailmalle, toivotaan, että niiden arvo ymmärretään.
-
Pieni akkujen lataustuokio kotimökillä, paluumatka maisematietä pitkin motarin sijaan.
-
Pieni akkujen lataustuokio kotimökillä, paluumatka maisematietä pitkin motarin sijaan.
Ajoimme eilen Jyväskylään maisematietä (Vääksy, Pulkkilanharju, Sysmä, Luhanka, Kärkisten salmi ja siitä ysitielle) nelostien tai kakkosnelosen asemesta. Olii kartan mukaan 400m lyhyempi ja puolituntia hitaampi, mutta kyllä kannatti.
-
Se reitti on tuttu , olemme ajaneet sitä molempiin suuntiin. Onko enää yhtään lossia ?
Matti on ollut nuornamiesnä Luhangas Judinsalossa tukkeja kuorimassa. Ajelimme myös sielä.
..
Lopetin juuri Yle Areenan tarjoaman mielenkiintoisen rakkauselokuvan Broukeback Mountin. Siitä kohuttiin kovasti aikanaan. En ollut nähnyt aiemmin. Pidin sitä hyvänä, ja kauniisti kuvattuna. Ang Lee osaa ohjata elämää pintaa syvemmältä.
-
Aloin pätkiä kartanoon tuotuja puita uunipuun mittaisiksi. Ihan heti sain sieltä puiden keskeltä hirvikärpästen vastahyökkäyksen naamalleni. Ovat sitkeitä otuksia. Minäkun en saa mitään iho-ongelmia näistä, niin sahasin tankillisen. Lopuksi nostelin puut vähän kasaan ja sitten niitä pitäisi välillä särkeä. Josko huomenna. Kaariina sonnustautui hakemaan puolukkaämpärillisen lähimetsästä ystävillemme, kun ovat Vantaalta täällä kulussa. Hänellä on huonompi kohtalo kuin minulla - sääsken ja oikeastaan kaikkien hyönteisten puremat paranevat kivulloisen kutiamisen kautta jouluksi :017:.
-
Pidäthän villinlännen kirjat hyvin tallessa, ne ovat kulttikirjoja. Vai kirjoititko jo menneestä ajasta? Jos kirjat ovat menneet maailmalle, toivotaan, että niiden arvo ymmärretään.
Kun tietäisi kenelle ne päätyi. Luulen aikuisten korjanneen tai no, jäivät Enäjärvelle. Siellä olisi muutakin mitä haluaisin itelle astioista 1920-lukulaisiin Kotiliesiin.
Vaikka vain yhden kappaleen, muistoksi kesistä. Paikka jäi enolleni ja eno kuoli eikä hänen lapsensa koe sitä niin omaksi kuin ehkä me isommat serkukset. Toivoisin että eräs meistä toteuttaisi unelmansa ja kunnostaisi taas sen ulkorakennuksen jossa itse vietti kesiä. Mutta totuus on ettemme me enää sitä omista. Kun oli kuolinpesän, omistamme ihan vain yhden koivunoksan tai yhden heinänkorren verran.
-
:039:
-
Viimeviiko juhlineen ja yövieraineen oli aika rankka ja vaimoni, joka aina aamulla varhain kukkuu heräsi vasta 9.30 kun puhuin puhelimessa. Tosin hän kävi viemassä viiden aikaan nuoren parin lentokentälle, mikä osin selittää pitkiä unia. Meiltä on vajaan vartin ajo lentokentälle.
-
Iltapäivällä piiiitkästä aikaa tarkoitus mennä uimahalliin. :023:
Flunssa podettu ja ohitse...jalkakipu ei ota parantuakseen...huomenna uusiksi lääkäriin.
-
Matalapaine nukuttaa. Vai lieneekö viikonlopun tapahtumasuma meilläkin. Unien levottomuudesta päätellen syy on jälkimmäinen.
-
Tänään tutkitaan minun hammaskalustoni tila ja Matin sydämen kunto. Eri lääkärillä tietenkin. :icon_wink:
-
Yritän tänään ajella piskojen välissä yhden tietämäni pystyyn kuivaneen hongan luokse. Saan siitä monta jätkänkynttilää ja vielä ajattelin lahjusta hirvipeijaisiin. Peijaiset pidetään nykyään iltapäivällä, että valoefektiä ei kynttilästä synny, mutta tervastulen tuoksu on mieleen jäävä vieraille.
-
Jätä se ötököille, varjele luonnon monimuotoisuutta.
-
^Se on ihan harmaa ja kuiva, ei siinä ole ötököille ravintoa. Kaarna on tippunut ties koska, eikähän öppäköppänä tervaksessa elä. En minä joka kelolle pääsekkään, että jää niitä.Ihmisetkin kuulumme luonnon monimuotoisuuteen.
-
Tänään tutkitaan minun hammaskalustoni tila ja Matin sydämen kunto. Eri lääkärillä tietenkin. :icon_wink:
Tuttuni kertoi taannoin, että häneltä oli leikattu silmät, aivokasvain ja hiukset. Täsmensi, ettei sentään samassa tuolissa.
-
Zetori, peräkärry ja kelopöllit ovat liiterissä. Nouto oli nätti juttu, mutta kun vähän putosin, niin kylki mennee kirjavaksi, onneksi väri pysynee sinimustana.
-
Joudun uuteen hammasleikkaukseen 8.10. Parondontiitti on uusinut.
Matti kuulee omasta tajuttomuuskohtauksestaan muutaman tunnin kuluttua. Se tapahtui kaksi päivää ennen veljensä kuolemaa.
-
Voi teitä, jospa .. muistan ^
-
Kiva jos muistat. Muistetaan puilin ja toisin toisiamme.
Ikä tuo mukanaan monenlaista, valmistaa. Ei hätää. :053:
-
Tuttuni kertoi taannoin, että häneltä oli leikattu silmät, aivokasvain ja hiukset. Täsmensi, ettei sentään samassa tuolissa.
Kaula poikki niin hoituu nuo kaikki kerralla :icon_eek:
-
Kaula poikki niin hoituu nuo kaikki kerralla :icon_eek:
Saksaksi Endlösung.
-
^ End = pää, lös = irti -> lösung, irrotus. Niinpä.
-
Matti tuli reippain askelin kardiologilta. Terve, hyvä sydän. Jokainen tiemmä pyörtyy kerran elämässään.
Se miksi hän pyörtyi seuraavana päivänä kun olin ed.iltana rukoillut Jumalalta jotakin vastausta Porkkolan poikien suhteen, eräässä tietyssä asiassa. Ja Kalle kuoli !
Tämä kuuluu ihmeiden osastoon. Täksi kirjoitin taannoin, että olkaa varovaiset mitä rukoilette. En rukoillut Kallen suhteen mitään, vaan Matin.
-
Tulimme Ouluun. Lauralla on vapaata tarhasta. Minulla on lyhyt ostoslista tavaroista, mitkä tarvitsen pirtin hellan uudistamiseksi. Pois pääsemme pyhänä.
Huomenna vien läppärin Taitonetin pojille. Läppäri heittelee tekstini ilkeästi miten sattuu.
-
Minulla on myös vaikeuksia uuden läppärini kanssa. Vanha oli sopivan yksioikoinen. Tässä on niin paljon toimintaa että sekoilen välillä. Tuo sähköisyyskö vaivaa vai mikä kun DNA:kin teki Vikakartoituksen. Se liittyi jotenkin tuohon USB:n johon tulostin on liitetty.
Esimerkki: Kun kopioin musiikkia tai maalauksia, niin ensimmäisen saan liitteeksi tekstiini, mutta jos yritän samaan toista, alkaa linkiksi tulla vain sitä ensimmäistä.
Oma ymmärrys ei riitä, mutta vetkutellen pärjään.
Sitten tämä on niin herkkä, että heittelee eteen ja esiin ikonisivua jatkuvasti kesken kirjoittamisen. Ehkä ' sähköinen' sormeni antaa jonkin impulssin tällaiseen toimintoon. :017:
-
Illalla pitää mennä katsomaan/kuuntelemaan Carmenia :107: On toinen kerta kun" ajopuu" vie meikäläisen oopperaan. Eiköhän tästäkin selvitä, harmittaa vaan kun mökkireissu siirtyy päivällä eteenpäin.
-
Carmen on niitä 'helpoimpia' oopperoita. Elämää ja erotiikkaa riittää. Musiikki vie mukanaan. Uskon sinun selviävän koettelemuksesta ilman minkäänlaista kipua tai tuskaa. :icon_biggrin:
-
Tuntuu kun en jaksaisi kunnolla päästä hereille tänään. Yhä unettaa vaikka nukuin yön hyvin ja jo uudet unet klo 9 10 välillä. Kahvillakaan en tahdo toeta, eikä sitä alati
siedä hörppiäkään.
On ollut tuota alitajuista jännitystä pari viikkoa ja sen lauettua taitaa käydä näin.
Onneksi puuhasin eilen ruokia koko loppuviikoksi, nyt vain otan ja lämmitän valmista.
Jos piristyn iltapäiväksi, harvoin sisäpihan jälleen kerran. Koivunlehtiä sataa kyllä vielä jonkin aikaa, mutta eikömän männynneulasten sade jo loppune.
Matille on tänään käynti Mehiläisessä. Laittavat Holter-seurannan varmuudeksi.
-
Matille on tänään käynti Mehiläisessä. Laittavat Holter-seurannan varmuudeksi.
Minulla oli aikoinaan Holter vuorokauden. Sanottavia rytmihäiriöitä ei ollut. Vajaatoimintaa sillä ei saa selville eikä Echollakaan. Kardiologi sai lievän vajaatoimintani selville sillä pitkäpiimäisellä kokeella, jossa ensin juodaan jotain nestettä ja sen jälkeen odotetaan 10 min (käytävässä) ja sitten mennään pitkäkseen yhteen laitteeseen. Hoitsu mittaa jotain toisessa huoneessa ja lääkäri sitten aikanaan ilmoittaa tulokset. En muista enää oman vajaatoimintani prosenttilukua; se on aika pieni, mutta kuitenkin sitä on.
Sydämeni on sikäli ongelmallinen, kun vika on niin vasemmalla, ettei sinne tahdo nähdä millään vehkeellä. Mulla on kuulemma laaaja sydän.
Sydämeni on vasemmalla :023:
-
Kävin kaupasta hakemassa auton takakonttiin valmiiksi kaksi säkkiä tulen kestävää valumassaa ja tulen kestävää silikonia yhden putkilon. Tarkoitus on korjata pirttimme Högfors-hella. Tavarat maksoivat 51 euroa. Olen jo irroittanut hellan kansiosan pois, että uskoisin hommasta selviäväni. Uusi hella maksaisi 600 euroa ja hormiliitäntäkään ei olisi varmasti sopiva. Rajojani kokeilen.
Auringonkukan siemeniä sain 18,95 euroa per 25 kg.
-
Olisipa kiva katsella noita hommiasi virestä. Minusta ei mikään ole yhtä mukavaa kun katsoa kun mies tekee ' oikeita' töitä. Siksi kai tykkään Tanskalaisesta maajussistakin niin kovasti.
On meilläkin remppaa riittänyt vaikka olemme lähes aina asuneet uudessa rakennuksessa. Seitsemän kotia meillä on ollut yhdessä ja vain 3 kk asuimme vuokralla vanhemmassa kun odotimme osakkeen valmistumista.
Puunkaatohommat on myös hienoa katsottavaa. Aiemmin kun kykenin olin aina risusavotassa mukana.
Sain kuin sainkin itsestäni irti lähteä haravointiin pihalle. Leikkelin myös villiviinin oksia metritolkulla, olivat rehottaneet seinälle, mutta myös nurmikolle.
Kuuma tuli. Aurinko paistaa . Lämpötila varjossa 17 astetta.
-
:039:
-
Ilmeisesti huono sienivuosi, mutta jotain sentään löytyy.
Värjäykseen sopivaa verihelttaseitikkiä löytynyt kangasmaastosta ja tänään löytyi
ämpärillinen limanuljaskaa sammaleisesta harvasta kuusikosta, tuotakin värjäykseen
vaikka voisi kai syödäkin. Kantarelleja sieltä täältä löytynyt syöntisieneksi.
.....mullakin olisi kotimökillä hellan pesän seinämän korjausta kun saisi aikaiseksi...
Enempi ajatukset alkaa pyöriä jalkakivussa ja mitä on edessä.
-
Kirjan lukemisen merkeissä mennee tämä päivä. Kaupungissa eläminen tässä kunnossa on minunlaiselle vaikeampaa kuin maalla. Aika ei kulu, kun ei ole käsille töitä.
-
Päivää lähempänä Hugon saapumista. Täytyy valitettavasti opiskella uskontotiedettä minä en siitä pidä, mutta joskus sellaistakin täytyy, ja etsiä mitä ihmettä tällä viikolla piti suorittaa historiasta. Se saattoi olla harkitsematon vetäisy, mutta historiaa aina tarvitsee ja haluan kerrata etten puhu läpiä päähäni tai joudu googlettamaan kaikkea.
Me odotamme ajankohtaisesti mitä taiteilijat Pentti ja Skyttä vastaavat. Ne pyydämme huomioimaan kuinka suuressa määrin Hugo pysyttelee kaapissa! Vain parasta siilille, joka syntymästään on omistanut elämänsä toisten hyväksi. Hugo omistaa auton, mutta miettii olisiko sille suurempi tarve toisaalla. Jos liikkuva siili huomaa auton turhaksi se lahjoitetaan pois.
Tuttu lintu koputtaa ikkunaa, täytyy nousta tästä ravitsemisen sitä.
-
Kirjan lukemisen merkeissä mennee tämä päivä. Kaupungissa eläminen tässä kunnossa on minunlaiselle vaikeampaa kuin maalla. Aika ei kulu, kun ei ole käsille töitä.
Sinun kannattaisi opetella neuvomaan sukkia. Ihan totta. Eräs hyvä kaverini pyyteli opettamaan ja hän oppi ainaoikein josta teki pannulapun äidillensä, tästä on kyllä aikaa. En epäile ettei sukka olisi ollut seuraava.
-
Kiitos ystävän neuvosta. Olen siten ajatellut, että kun tulen vanhaksi ja menen vähiin ja on asuttava kivimuurin sisällä, niin hommaan kiltin mäyräkoiran. Se komentaa minut lempeällä tavalla kävelylle rustingin ympäri ja kenties sillalle asti, niin ja Kaariina meidät ruokkii. "Valkeat vaatteet olkoot päälläni, öljy ei tukastani puuttuisi ja istuisimme koiran kanssa kaupungin porteissa haastamassa tärkeitä asioita".
-
Kiitos ystävän neuvosta. Olen siten ajatellut, että kun tulen vanhaksi ja menen vähiin ja on asuttava kivimuurin sisällä, niin hommaan kiltin mäyräkoiran. Se komentaa minut lempeällä tavalla kävelylle rustingin ympäri ja kenties sillalle asti, niin ja Kaariina meidät ruokkii. "Valkeat vaatteet olkoot päälläni, öljy ei tukastani puuttuisi ja istuisimme koiran kanssa kaupungin porteissa haastamassa tärkeitä asioita".
Tämä teksti kertoo myös kyvystä käyttää kynää.... :icon_biggrin:
-
Tänään aloittavat tuossa Mukkulan kirkolla klo 14 Tarinatuvan. En yhtään tiedä mitä se tulee olemaan, mutta ajattelin mennä katsomaan ja kokemaan.
Periaatteessa olen vastaan kirkon monimuototoimintaan teatterimatkoineen tms.
Aina tulisi olla keskeinen sanoma mukana tavalla ja toisella kun kirkosta on kysymys.
Toisaalta ihmisten yhteen kokoontuessa voi yksikin ihminen tuoda puheellan, ja jo pelkällä olemuksellaankin, evankeliumin läsnäolemaan.
Taisimme sopiakin erään ulkonäöltä tutun kirkossakävijän kanssa että kokeilemme onko meidän juttu.
-
On sinuun jäänyt tuota vitoslaista hapatusta.
-
Hyvä huomio, niin onkin ! Huomaan sen itsekin. Vängällä saan oltua kuuntelematta raamattrutunteja Deistä.
Pese minut puhtaaksi ! :109:
-
Meihin sieltä ja täältä tarttunut hapatus on uskoakseni samaa kuin elämänkokemus, jota viisaudeksikin sanotaan.
-
Totean inhoavani uskontotiedettä entistä enemmän. Keskiviikon jälkeen olen Onnellinen Siiliinsamastuja sillä seuraava tenttimahdollisuus on joskus vuoden kuluttua. Ne on järjestetty niin.
Runsas viikko ja istun keinutuolissa Wipunen sylissäni yötä pitkin laulaen sille siililauluja. Viikko ja päivä. :054:
Wipustarvikkeet on hankittu, hiekkalaatikko, juoksu-urheilua varten laitteisto, pesätarjokkaita on peräti kaksi, viistoputki josta pääsee mukavaan pehmeään fleecepussiin, muovikassillinen silputtua fleeceä, sillä Hugo potkii mielellään sitä kuin me syksyn lehtiä samoillessaan, fleecesokkelo, jauhomatopallo, erilaista nuuskutettavaa, auto tietysti. Tarjottimet joilla ateria tuodaan, tarjotin hiekkalaatikon alle. Kaikki viivoiltaan ja värisoinnuiltaan harmonista. Ruskeaa ja heleänvihreää, kuin kevään varhainen koivunlehti.
Kun tentti on ohitettu ompelen itselleni wipusviitan jonka taskuissa Wipusta on helppoa kanniskella. Fleece on jo hankittuna :icon_biggrin:
-
Harmiteltiin kauppapostirouvan kanssa kun entisaikojen pahviset LP-levykotelot on hävinneet. CD-kotelojakaan ei enää ole posteissa. Molemmat on käyneet vanhanaikaisiksi. Ystävällinen rouva taiteili kuitenkin kotelon, jolla sain pari älppäriä lähtemään.
-
Sain vihdoin valmiiksi ' muistelmani'. Tulostin kahdet kappaleet kuusisivuisesta eepoksesta, tyttärille. Tämän tein toimittajatyttären toiveesta.
Homma oli hauska, mutta vaativa sikäli etten halunnut rönsyillä vaan kirjasin lähes ainoastaan faktat. Herännäisyydestä halusin kirjottaa eniten, sillä tämä runsas kahdeksan vuotta ovat olleet elämäni ' vihreää niittyä'.
-
Tänään leivottu gluteenitonta pullaa, tosin vanhemman tyttären avustamana. Liian hyviähän niistä tuli. Kun tekee voisilmän kanssa, niin nam, nam. En ole syönyt kuin vasta kolme, kolmesta kymmenestä. Tytär laski kappale hinnaksi 20 senttiä, kaupan hyllyllä on toistakymmen kertainen hinta. Ja entäs se maun ero, on todella suuri. Oma tekoisten hyväksi kertoimella 10/6.
-
joutunut jälleen kerran miettimään mitä vapaaehtoistyö merkitsee. Ei siinä toimita sen mukaan mikä juuri nyt sattuu sopimaan eikä myöhästyminen käy päinsä, ei ainakaan tyyliä " eihän me kuin jotain puoli tuntia...".
Odotin taksia kiidättämään kotiin kun voin liian kurjasti, tulee nuori mies joka tahtoo kertoa minulle että "Jumalalla on minun elämälläni ihmeellinen suunnitelma olenko koskaan kuullut" . Siinä tilanteessa sitten repesi eli minä vain itkin, sanoin että nyt tämä on liikaa, minä olen pahuksen sairas ja ihan koppuunväsynyt enkä jaksa tämmöistä yhtään hetkeä. Pyysin kaveria puhumaan mieluummin Jumalalle ihmisistä kuin ihmisille Jumalasta ja sanoin etten jaksa, en kerta kaikkiaan jaksa nyt.
Ja oravatappelua terassilla. Tyhmä minä, itsehän niitä poikasina hyysäsin mutta sain kyllä hauskoja kuvia. Kaadoin pussillisen pähkinöitä matolle, tuli hiljaisuus, vaan luullakseni kohta kaikki seudun oravat tietävät pähkinämetsän, sen siellä....
-
Kompostorin tyhjennys lähti käyntiin.
Haeskelin soutuveneelle uutta halvempaa ja loivempirantaista paikkaa...
mielellään myös hiljaisempaa ja rauhallisempaa, ei vielä löytynyt.
-
Kyllä jouduin "tyytymättömyyden kompostorin" kertymät minäkin tänään tyhjäämään
kun olimme taasen vaikeasti kehitysvammaisten ' tyttöjen- talossa' kummityttömme syntymäpäivillä.
Siinä jouduin taas kerran omat vilkkaat tylleröni uudelleen arvostamaanan kun vertasin näitä erilaisia autistisia naisia heihin.
Hyvän pohjatyön teki eilinen Inhimillinen tekijä. Siitä noillakin synttäreillä keskusteltiin. Kuka on terve ? Kuka on sairas ?Mikä on normaalia ?
Sain siellä tutulta rouvalta kauniin esitteen Rett-oireyhtymän tytöistä, joista yksi tämän harvinaisen vamman kantajista on hänen Riitta-tyttönsä.
Lapsi syntyy näennäisesti terveenä, kehittyy hiukan hitaammin, ehtii oppia kävelemään ja puhumaankin muutaman sanan, ja sitten alkaa taantuminen.
Nykytekniikoilla on kehitetty jopa katseella ohjattava tietokone joilla eräille lapsille onnistutaan antamaan kommunikaatiomahdollisuus. Se on jo iloa se.
Tämä kaimani on jo keski-ikäinen leidi ja jäänyt aikanaan vaille mitään opetusta kun sitä ei yksinkertaisesti ollut.
Iloa pidettiin kuitenkin tällaisella tyttöporukalla. Yksi tytöistä nauroi tikahtuakseen
kun kuuli hyvän vitsin mielestään. Minä en kuullut mitään. Katsoin ja ihmettelin.
-
Emme lähdekään aamusta V-heittoon, sillä Laurahan on meidän hupilaisena vielä koko päivän. Lisäksi olemme saamassa flunssaa, ehkä-oireita on, joten kannattaa senkin vuoksi nukkua täällä yön yli, jos maltan :003:
-
Ei näkänyt punaista kuuta, sen verran paljon oli taivas pilvessä.
-
Kyllähän kipeä olen. Otin jo troppeja. Kaariina laittoi minulle sipulimaidonkin, mistä pidän. Laura 5 v tuli osille ilman sipuleita, ettei vaarin renkää, kuten hän sanoi, yksin syödä. Renkää on äidinkieltäni ja merkitsee "tarvita, olla pakko". Taidan puhua murretta.
-
Sana on tuttu pohjalaisesta kansanlaulusta: Vertaastansa kun rakastaa, ei trenkää olla fiini.
-
Sana on tuttu pohjalaisesta kansanlaulusta: Vertaastansa kun rakastaa, ei trenkää olla fiini.
Vertainen on myös sukunimi. Äidilläni oli joskus opiskeluaikoinaan kämppiksenä Vertaisen kanssa heilasteleva tyttö, kiusasivat tätä sitten tuolla laululla (joskin puheena oleva verbi taisi olla jokin yeiskielisempi versio).
-
Kerta pirtissämme on valot, niin aloitin Högfors-hellan korjaamisen ajoissa. Purku oli helpompi kuin osasin ajatella, sillä 60-luvun alussa ei ole ollut tulen kestäviä sementtejä, alumiiniseosta. Purin vain sen verran, että luja tulisi omalle ajalle, kun uuden osan valan. Saarnaajan hengessä. En olisi avannut hellaa ollenkaan, mutta kylmänä se puski luvattomasta nurkasta savua, minun tuurillani häkää.
-
Paistoin taas ne mallas-sämpylät. Sain niihin kivan rapean kuorenkin.
Keitin kolme litraa ruismarjapuuroa, haudutin tunnin.
Otin pakasteesta omatekoisen hernekeiton. Se on sulamassa.
Syönnin jälkeen Matilla on käynti Mehiläisessä ja minulla Kaupunginsairaalan diabeteshoitotarvikkeissa . Elektrodit ovat lopussa. Kirjasto ilmoitti tulleista kirjoista.
Matti toimi koirankynnenleikkaajana.
Pitkien sanojen aamu. :kahvi:
-
Kaikensuuntaista tenttikertailua ja vähitellen siitä irti kuin tuli paha mieli, että juovuksissa tiloissa joissakin ole kyllä käynyt, ei, menee mutkalliseksi. Kummallista mutta semmoisiin ei totu! Luulisi! Vaan ei niin ei. Hirmu raskas olo on pari päivää mutta toisaalta unohtamaan kyllä oppii. Tai menee ohi nopeammin ja nopeammin. Jotenkin toimii kuin jokin mille ei mitään voi, että siis juopunut, no, se puuttui vielä valikoimasta, ja voimat menevät
Hankaluutena on jos joku perätön juttu vie voimat niinä kahtena päivänä kun oli lukeminen tenttiin, suurkertaus. >:(. Tyhmiä tyhmiä ihmidiä
-
Huhuuuuuuh, pitäkää peukkuja tai mikä kullekin soveltuu, toivon todella suoriutuvani jotenkin tai miten tahansa tentistä ja muutenkin alkaa olo palata normaaliksi :icon_biggrin: .
En olisi vielä keväällä ikimaailmassa kuvitellut että hankkia höyräyttäisin lemmikkiä, ja nyt ihan ymmällä, kuinka ihminen VOI rakastua semmoiseen hassunkuriseen piikkipalloon.
Kyllähän se oli syynä että nuo luonnonsiilit ovat villejä ja kuuluvat sinne. Kuvittelin että oma juttu olisi perehtyä niiden autteluun, vaan näin kävi, että kaipailin lisäksi semmoista joka ei juoksisi minua karkuun, vaan saattaisi mielelläänkin olla hetkisen sylissä rapsuteltavana kuuntelemassa siililaulua. Ja myyrälaulua. Ja sitten sekin kyllä sopii ettei sitä tarvitse ulkoiluttaa kilometritolkulla. Sen touhuja saattaa olla. rauhoittavaa katsella jos uni menee sinne minne unet menevät kun eivät pysy ihmisen luona.
-
Olen vain potenut. Viime yö otti lujille. Yskää saa rykiä ja sitten on kurkku hellänä.
-
Pitäisi malttaa levätä, eilen illalla oli vielä lämpöä 37,9. Minulla on kärsimätön olo.
-
Maltahan vähän aikaa vielä, kun paranet, jaksat taas.
Ystävä soitti. Muuttopuuhat ovat meidänikäisille voimillekäyviä vaikka kuinka mieluinen uusi asunto löytyikin. Juteltiin monenlaista. Hän liikuttui kun lupasin muistaa iltarukouksessa.
Ruoka on kohta valmista uunissa ja liedellä. Käytin possunkyljykset pannulla ottamassa väriä. Ripottelin suolaa, valkopippuria, paprikapulveria ja valkosipulia pintaan. Tunti 180 asteessa, ja ne kypsyvät.
Samoilla lämmöillä valmistuu uuniomenat kaurapedillä.
Liedellä valmistin soosin jonka reseptin löysin Yhteishyvän Ruokalehdestä. Tomaattia
eri muodoissa, kaprista, oliiveja ja mausteita. Pohjana piti olla munakoisoa, mutta kun ei ollut, käytin perunaa.
Näille keitän vielä pastaa, ja klo 11 syömme.
-
:039:
-
Pitäisi malttaa levätä, eilen illalla oli vielä lämpöä 37,9. Minulla on kärsimätön olo.
Voi tiedän, juuri tuo vaihe tautia on rasittavin. Kun on reilusti sairautta on reilusti väsyksissä eikä harmita lepuutus mutta kun rupee toipumaan! Täytä vaikka ristikkoja mutta älä suotta saa jälkitauteja.
Minä olen vain kevyt ja onnellinen kuin pikkuinen poutapilvi kun viimeinen yleisen teologian aineopintojen tentti on nyt ohitse. Eilen hän oli. Olin sen verran lujasti lukenut että ellei opettajalla ole ihan eri käsitys tai minulla ollut ihan vanhentuneita kirjoja niin eiköpä mennyt ohi nyt sitten. Moodle pelasi uskomattoman hyvin koko ajan, ei yhtään paniikkia että tää ei anna kirjoittaa tai pyyhkiä tekstiä pois mitä minä teen... Aina tulee jälkikäteen mieleen mitä kaikkea jäi puuttumaan ja voi hirveää sitäkään en muistanut mainita mutta tämmöistä on minulla ollut aivan aina.
Nyt vain toivon etten pikkuisena poutapilvenäkään purjehdi varjostamana kenenkään yllä päivänpaistetta.
Iltapäivällä lähden askaroimaan Hugolle hyllyjä ja ramppeja. Kivaa. Se on aivan nero siiliseikoissa jolta minä tämän nuoren herran sain ostaa. Joka tahtoo nähdä menköön hän minun fb-sivulle, siinä on Hugo, Hugo ja Leena, Hugo Leenan kädessä jne.
-
Tänään olotila jalan suhteen vähän parempi, on ollut lepoa ja laiskottelua.
Rasitus pahentaa, varsinkin kompostisaavien kantaminen tässä taannoin.
Muistelen jo aikaa ennen edellistä lonkkaleikkausta, koko lailla unohtunut on...
mutta muistanpa kun olin yhtenä tätini kantajista, eikä minulta meinannut sujua mitenkään.
-
Kevyt flunssa alkaa helpottaa.
-
Keitin aamulla talkkunaa. :023:
Onko täällä muita talkkunansyöjiä?
-
^Talkkunaa on kai kahta pääsorttia: Tuo puuroksi keitettävä rakenteeltaan karkeampi malli, ja sitten hienojakoinen kylmiltään esim. marjojen tai viilin kanssa nautittava. Siis jos nauttimaan pystyy. Täältä etelästä saa vain tuota jälkimmäistä. Suomussalmella asuva kaveri kerran toimitti minulle kokeiltavaksi pussillisen puurotalkkunaa. En himoinnut lisää sitäkään.
Eipä tule nykyään itse hankittua, mutta pystyn vaivatta syömään jos tarjotaan. Viimeksi alkukuusta sukulaisvierailulla söin mustikoiden kanssa sitä keittämättä valmista versiota.
-
Meillä syödään talkkunaa kummallakin tavalla ja hyvää mielestäni on. Viilin/piimän kanssa nautittava hienommaksi jauhettu sortti vaatii sokeria ja se kehittää valitettavasti "syklonB-juttua".
-
Oma talkkunankäyttö on pelkkää puuronkeittoa. Hienommaksi jauhettua käyttävät tosiaan viilin tai jogurtin kanssa.
Puurovahvuistakin näyttää olevan vaaleampaa (täällä Savossakin tehtyä) jonka maku muistuttaa tavallista ohrapuuroa ja sitten tummemmaksi paahdettua. Oma suosikkini on Kainuun talkkuna, joka on voimakkaammin paahdettua.
-
Tämä talkkuna ei ole näköjään ihan niin yksinkertainen asia kuin yhdeltä kylältä katsottuna luulisi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Talkkuna
-
Meillä ei syöty mutta vietin lapsena kesäisin viikon pari kummitätini mökillä, kun heillä oli oma. Siellä mielestäni sitä syötiin viilin ja marjojen kanssa mutta että erottaisin kumpaa oli niin ei kyllä käsitystä. Outohan se maku lapsen suussa oli mutta kun se kuului niihin viikkoihin. Äkkiä tykkäsin kyllä syödä etenkin mustikan kanssa.
Itse asiassa nyt kun fb:n tuli joku juttu joka kerää kuuskytlukulaisia lapsuusmuistoja, hyväksyvät kyllä vaikka olis syntynyt viiskytluvulla kunhan oli ns lapsi vielä... Oletan että olisko alle rippikouluikää niin että hyvin kelpaan tuli nekin kesät mieleen ja talkkunasta kun luin niin söisin. Mistä sitä saa ostaaksensa. Ei ollut lähikaupoissa.
-
Näen syötävän kilvalla torakka! :icon_biggrin:
-
Lotta tuli meille yökylään. Olemme maalanneet muotokuvat toisistamme. Vaari istutti
tulppaaninsipuleita tyttöjen kanssa suureen ruukkuun talvehtimaan.
Saimme apua puutarhakalujen siirtelyyn. Söimme lohisoppaa ja joimme kahvit maustekakun kera. Martta ja vanhemmat lähtivät kotiin.
Myöhemmin saunotaan ja huomena Lotta lähtee meidän kanssa perhekirkkoon.
-
Käytiin korjaamassa kaikki puutarhakalut ym sateensuojaan mökillä. Oli paljon normaalia myöhempi hetki, kun Antin polttarit pidettiin syyskuussa siellä. Koska myrskyn takia oli tänään sähköt poikki täytyi imurointi jättää kevääseen. Lupasivat sähköjen tulevan klo 18.00 mennessä, mitä emme jääneet odottamaan. Kännykästä huomasin äsken ilmoituksen, että katko päättyi 14.55
-
Hugo tuli kotiin. Osa kaapista on tuunaamatta, mutta tärkeimmät sillä on eli sporttikerros, kotimaja ja vielä erikseen alkupuuhastelua varten ihmettelykerros. Kyllä kurkkua kuristi kun kannettiin pikkuista lähtöpussissa ja uudessa pehmeässä siilipeitossa vieraisiin ääniin ja täysin outoihin hajuihin. Miten tuommoinen pikkuinen mahtaa kokea kaiken ollenkaan? Tunsin itseni julmuriksi, mutta lupasin että Hugosta tulee onnellinen pieni siili.
Vähän se alkuun tuhisi ja pyrki pallottelemaan, mutta kun katoin ateriaa ja lauloin siililaulua niin ainakin jauhomato maistui hyvin, raksujakin saattoi uudessa paikassa maistella ja tarjosin veden lisäksi kissanmaitoa kun Hugo on sitä mielellään juonut.
-
Tuli pojantyttärelle 100 päivää täyteen Toronton mummolassa. Korealaisessa kulttuurissa 100 päivää on lapselle suuri juhla. Jos lapsi selviää sinne asti, niin todennäköisesti sitten myös hyvin pitkälle.
-
Tuli pojantyttärelle 100 päivää täyteen Toronton mummolassa. Korealaisessa kulttuurissa 100 päivää on lapselle suuri juhla. Jos lapsi selviää sinne asti, niin todennäköisesti sitten myös hyvin pitkälle.
Onneksi olkoon!
Minun ei päähän mahdu juuri muu kuin pikkuinen siili joka tuhisee ja vähän puhisee. Kun taas saan apua kasvattajalta arvelen, että hyllyvälejä täytyy vähän mataloittaa. On ramppi jyrkkä. Hugeliini, joksi sisar nimittää uutta perheenjäsentä, selvästi empi niitä kulkiessaan.
Suruun joimme kissanmaidot yöllä. Nyt täytyy sallia sille oleskelurauha, jospa se tuhinatta jo syliinkin tulisi. Kodistaan se pitää kovin. Kun saadaan porattua ne hugonmentävät aukot joista mennä toiselle puolelle, saadaan hirsimökki paikalleen.
Katselin sitä eilen ja ihmettelin. Tai siis yöllä. Kuka kertoisi Hugeliinille, että sitä rakastetaan syvästi!
-
Pyhäpäinä otan iisimmin. Eilinen saunassa käynti muurarihommien jälkeen oli puhdistava toki, mutta se aina siirtää flunssaa samalla ajalla.
-
WC:n loisteputken vaihto on todella haastava tehtävä, mutta nyt se on vaimon avulla tehty. Hänellä on pienemmät sormet.
Siirrytään samalla osaan 43