Eikö meikäläinen sosiaaliturva ole juuri tätä, eli esim. sitä, mitä itse ajan takaa. Perustuloa on typerää asettaa sen kanssa vastakkain; sehän vain järkeistää sosiaaliturvaa, poistaa byrokratiaa ja tekee työnteosta taloudellisesti kannattavampaa.
Itse olen jotenkin sitä mieltä, että rahan kierrättäminen valtion kassan kautta kaikille on turhaa byrokratiaa; miksi maksaa perustuloa tileille, jossa nollaa ei näy koskaan? (Oikeastaan samaa periaatetta soveltaisin pikaisella epäajattelulla rikkaiden lapsilisiin ja muihinkin "tarpeettomiin" tukiin).
Erittäin samaa mieltä! On järjetöntä, että kaikki pakotetaan syntyessään sellaisen perustuslain alle, jota he eivät itse ole voineet valita! Esim. Rousseau pitää laillisen yhteiskunnan perustana sitä, että joka ikisellä kansalaisella on aito mahdollisuus sanoutua irti yhteiskunnasta.
Ah, meillä on täällä aito anarkisti. Toisaalta huomaan monesti kannattavani tietynasteista paternalismia ja yksilön holhousta, joten en tyrmäisi kaikkia yhteiskuntasopimuksia suoralta kädeltä (vain ne, joihin en itse haluaisi sitoutua). Sanoisin, että väljä yhteiskuntasopimus (perustuslaki) on jopa tarpeellinen.
Oikeastaan, kansalaisuudesta pääsee lähtemällä muualle. Pysyvästi. Moniko lähtisi pysyvästi sosialistiseen unelmavaltioon? Miten ne toimivat?
Viittasin Rawlsiin, koska jos hänen filosofista laitettaan käyttäen, ts. tulevaa asemaani tietämättä loisin yhteiskuntaa, varmistaisin ensiksi sen, että tuossa yhteiskunnassa jokaiselle ovat elämisen perusedellytyksen hyvin varmistetut ja vasta sitten alkaisin miettiä liikkumavaroja ja pelaamisen mahdollisuutta. Mukautuvaisuus on tietenkin yhteiskunnan suurimpia hyveitä ja lisäksi varmasti tärkeimpiä syitä siihen, että kapitalismi ei ole vieläkään kaatunut omaan mahdottomuuteensa. Se tekee kapitalismista myös vaarallisen; sitä on vaikea pysäyttää ja kiihtyvyyteen taipuvaisena se on taipuvainen syömään itsensä.
Oletko todella sitä mieltä että kapitalismi tulee kaatumaan ja katoamaan? Ymmärtääkseni ihmiskunta on elänyt erilaisissa kapitalisitisissa kilpailutilanteissa lähes koko olemassaoloaikansa; mikä on se evoluution keino jolla tämä vietti ihmisestä jalostettaisiin pois?
Kun puhutaan ihmisoikeuksista, puhutaan oikeudesta elintasoon, ei toimeentuloon.
Tätä en tajua. Kuuluuko toimeentulon käsitteeseen sitten mielestäsi huvijahteja sun muita?
Toimeentulon ja elintason käsitteet ihmisoikeuksien julistuksessa ymmärsin näin:
toimeentulo = "vapaasti käytettävää rahaa tilille"; oikeus päättää, miten toimeentuloaan käyttää elintasonsa hyväksi
elintaso = ravinnon ym. elämän kannalta välttämättömien hyödykkeiden riittävyys ja riittävä laatu. Siis köyhäinapuna voi pitää elintasoa yllä vaikka jakamalla saippuaa, soppaa ja vaatteita kylmän varalle.
Eli toimeentuloon voi kuulua huvijahdin ylläpito vaikka samaan aikaan lapset näkevät nälkää (itse asiassa, miten perustulo turvaisi esim. alkoholistiperheen jälkikasvun ravitsemuksen - kauppojen ostokorteilla ym. sosiaaliturvan kohdistetuilla muodoilla sentään voidaan valvoa, että käytettävissä oleva raha ei kulu oluseen).
-- kyllä kutsumuksen takia pitää "kärsiä" edes taloudellisesti jos ei elämässä muita uhrauksia sattuisi olemaan :twisted: )
Tätäkään en tajua. Ilmeisesti tämä on ironiaa, eli myönnät siis, että raha leviää kapitalismissamme suhteellisen summittaisesti?
En, vaan kommentoin tällä E-K:n huomiota kirkon virkojen palkkauksen epäoikeudenmukaisuudesta; kunnon kapitalistina pitäisi kai sanoa, että jos nuorisonohjaajana ei tule toimeen, pitää vaihtaa alaa (mitä en sano, koska summittaisesti ymmärrän kutsumuksen käsitteen ja samalla hieman kritisoin sitä ajatusta, että kutsumusammatissa oleville on ok maksaa huonoa palkkaa, koska heille raha ei ole tärkeintä) (vrt. hoitohenkilökunta). Eli ei summittaisesti, vaan arvostuksen mukaan (ja milläs apparaatilla sitten yhteiskunnan arvostuksia mitataan ja muutetaan).
Puhut tässä kapitalismissa pelaavasta yksilöstä. Itse en ole ainakaan tarkoittanut sellaista juuri syyllistää. Itsekin lahjoitan verrattain pieniä summia erilaisiin hyväntekeväisyyskohteisiin. Tahdoin haastaa ja kyseenalaistaa juurikin itse systeemin, joka voisi nähdäkseni olla yksinkertaisempi, tehokkaampi ja parempi huono-onnisten eloa turvatessaan.
Syyllistät systeemin, mutta et yksilöä. Vähän niin kuin rakastat syntistä, mutta vihaat syntiä (ihmiselle aika vaikea jaottelu tunteen tasolla). Tämä systeemi nyt kuitenkin tuottaa esim. hyvin kattavat lukukausimaksuttomat koulutukset ja muutaman muun edun, josta tietääkseni sinäkin hyödyt (ja mk, kuten Mörttikin jo totesi). (Ja niin, eihän tämä Suomen malli nyt ihan puhdasta kapitalismia ole, niin että voit vielä ajatella, että se ei-kapitalistinen sosiaalinen vastuu tässä pelastaa paljon.)
Onko omatuntomme ulkoistettu?
On, ainakin minun. Maksan, että olisi hyvä omatunto. Velvollisuudentunnosta.