Kirjoittaja Aihe: Dogma ja teologia uskonnon vihollisia?  (Luettu 18699 kertaa)

0 jäsentä ja 2 Vierasta katselee tätä aihetta.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21983
Dogma ja teologia uskonnon vihollisia?
« Vastaus #15 : 14.09.06 - klo:09:59 »
Ihminen tahtoo ylpeästi ottaa haltuunsa Jumalan, vaikka tarkoitus olisi nöyränä jäädä Jumalan haltuun.

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16857
    • http://www.samila.1g.fi
Lyhyestä virsi kaunis
« Vastaus #16 : 14.09.06 - klo:10:48 »
Lainaus käyttäjältä: "Pena"
Ihminen tahtoo ylpeästi ottaa haltuunsa Jumalan, vaikka tarkoitus olisi nöyränä jäädä Jumalan haltuun.


Ikäävä kyllä näin on ja tulee olemaan. On vain väsymättä taisteltava sitä sisäistä turmelusta vastaan Kristuksen avulla.
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa llwyd

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 766
    • http://stockholmslender.blogspot.com/
Dogma ja teologia uskonnon vihollisia?
« Vastaus #17 : 09.10.06 - klo:13:03 »
Mormoneista lukiessa tuli mieleen, että osaa tuo muodollinen oppi millään kirjaimellisuudella tulkittuna olla vaarallinen ase ihmisen kädessä. Toisaalta haluaa uskoa, että kirkko (kirkot, liikkeet jne.) ovat saaneet olennaisen tallennettua, mutta kun näkee sitten mitä seurauksia tästä luottamuksesta on niin se horjuu. Olen nyt vähän epäreilusti sikäläistä "eetosta" kohtaan ollut Usko&Rukous -netissä kiusanhenkenä viime viikkoina, ja jäädyttävähän se ilmapiiri siellä on, frigidi. Uskoa ja rukousta ei siellä omakseen tunne, ei juuri ole sellaisia asioita, joita luonnehtisin uskoksi ja rukoukseksi. Ja nämä ovat vain pari esimerkkiä siitä mihin kaikkeen ollaan maailmassa oman erehtymättömyytemme lumoissa päätyneet. Miten saisi opista riisuttua vallan käytön? Ei ilman oppia toimeenkaan tulla - tarkoittaako tämä siis sitä, että uskonto tulee ikuisesti olemaan ase ihmisen lyövässä kädessä? Miten pystyisimme hiljentymään ja kuuntelemaan Jumalan emmekä omaa viisauttamme? Jotenkin tuntuu kovin etäiseltä miettiä mitään dogmaattista kysymystä kovin vakavasti, usko riittää siihen että kaikki omalla huonolla tavallaan pyrkivät kohti sitä oikeata isänmaata, eivätkä sinne koskaan omin voimin pääse, olivat ne sitten minkä organisaation vahvistamia tahansa.
Opeta tälläisena luoksesi tulemaan

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21983
Dogma ja teologia uskonnon vihollisia?
« Vastaus #18 : 09.10.06 - klo:14:51 »
Ruusun nimi -kirjassa muistaakseni väiteltiin siitä, oliko Jeesuksen ihokas hänen omansa vai ainoastaan lainassa. Tuloksen piti sitten perustella kirkon oikeus kerätä kryptoihinsa hillittömiä omaisuuksia. Taustalla oli kerjäläismunkkien uusi ajatus siitä, että kirkon resurssit ovat käyttöä varten eikä omistamista ja tallettamista. Oppikeskusteluissa hävinneitä fransiskaaneja sitten poltettiin roviolla. Tämän päivän konstit ovat sivistyneempiä, mutta tuntuu, että dogmatiikan takana on vieläkin myös valtataistelua.

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16857
    • http://www.samila.1g.fi
Dogma ja teologia uskonnon vihollisia?
« Vastaus #19 : 09.10.06 - klo:15:49 »
Lainaus käyttäjältä: "Pena"
Ruusun nimi -kirjassa muistaakseni väiteltiin siitä, oliko Jeesuksen ihokas hänen omansa vai ainoastaan lainassa. Tuloksen piti sitten perustella kirkon oikeus kerätä kryptoihinsa hillittömiä omaisuuksia. Taustalla oli kerjäläismunkkien uusi ajatus siitä, että kirkon resurssit ovat käyttöä varten eikä omistamista ja tallettamista. Oppikeskusteluissa hävinneitä fransiskaaneja sitten poltettiin roviolla. Tämän päivän konstit ovat sivistyneempiä, mutta tuntuu, että dogmatiikan takana on vieläkin myös valtataistelua.


Valitettavasti olet aivan oikeassa, vaikka tahdomme monesti sievistellä näitä aisoita. Ei ne sievistelemällä miksikään muutu, mutta sillä voidaan jymäyttää yksinkertaisia. Olisiko ainoa usko ja rukous (net) pyyntö, että Jumala ei antaisi meidän käyttää häntä astinlautana???

Albert Camus kirjoitti joskus, että nykyisin ristille kapuaa niin paljon väkeä vain nakyäkseen itse kauemmas.
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21983
Dogma ja teologia uskonnon vihollisia?
« Vastaus #20 : 09.10.06 - klo:16:45 »
Eräskin rovasti sanoi, että hänen oppinsa on karsiutunut muotoon: Joka on kastettu ja uskoo siihen, pelastuu. En minäkään tuohon osaisi mitään lisätä.

Poissa juhani

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4178
Dogma ja teologia uskonnon vihollisia?
« Vastaus #21 : 09.10.06 - klo:21:39 »
Lainaus käyttäjältä: "Pena"
Eräskin rovasti sanoi, että hänen oppinsa on karsiutunut muotoon: Joka on kastettu ja uskoo siihen, pelastuu. En minäkään tuohon osaisi mitään lisätä.

Hän on rovasti, joka on oikea rovasti. Mutta käsite "uskoa" kiinnostaa minua. Terveisin kyyninen niskaslainen (positiivisesti). :wink:
wilhelmi niskasen jäljillä

Kauhanen T

  • Vieras
Dogma ja teologia uskonnon vihollisia?
« Vastaus #22 : 10.10.06 - klo:10:52 »
Lainaus käyttäjältä: "Pena"
Joka on kastettu ja uskoo siihen

Minun korvissani tämä kuulostaa pikkuisen oudolta muotoilulta - "uskoo siihen" s.o. "kasteeseen"? Mark. 16:15-16 kai tarkoittaa "uskoo evankeliumiin"?

Jos ajatus taas on "pelastuu, jos on kastettu ja uskoo pelastuvansa", se on taas liian hedbergiläinen minun makuuni - tosin nykyherännäisteologiassa käsittääkseni melko suosittu ajatus.

Minun "dogmassani ja teologiassani" sakramentit ovat uskoa synnyttäviä ja ylläpitäviä välineitä, usko taas on se millä pelastus otetaan vastaan. Pelastus ei kuitenkaan perustu sakramentteihin tai omaan uskoon, vaan Jeesuksen ristinuhriin.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21983
Dogma ja teologia uskonnon vihollisia?
« Vastaus #23 : 10.10.06 - klo:12:05 »
Kasteeseen uskominen on uskomista kasteen kautta omaksi saatuun Jeesuksen ansaitsemaan pelastukseen. Kelpaako tällainen muotoilu? Ei kai taas lipsahdettu opillisiin saivarteluihin?

Poissa Mikael K.

  • Istahtaa penkin päähän veisaamaan
  • Viestejä: 42
Dogma ja teologia uskonnon vihollisia?
« Vastaus #24 : 11.10.06 - klo:01:42 »
Minulla nousi näitä tekstejä lukiessani mieleen, että voisiko dogman ja dogmit muotoilla positiivisella tavalla. Tarkoitan sitä, että vaikka ne rajaavat ulkopuolelleen vieraat vaikutteet niin samalla ne toimivat leikkikehän laitoina. Leikit ovat sallittuja kehän sisällä ja ulkopuolelle meneminen on kiellettyä. Ymmärtääkseni tästä oli jo aikoinaan kysymys uskontunnustuksia ja muita keskeisiä oppikysymyksiä muotoiltaessa. Ts. rajaaminen on positiivista sen suhteen, että voimme tietää milloin olemme kristinuskon sisällä ja milloin ulkona.

Raja-alueilla liikuttaessa hienot nyanssit saavat elämää suuremman roolin vaikka ne ovat vain nyansseja. Kokonaisuuden näkeminen tässä suhteessa olisi tarpeen. Todellisuudessa tilanne taitaa olla sellainen, että emme näe metsää puilta.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21983
Dogma ja teologia uskonnon vihollisia?
« Vastaus #25 : 11.10.06 - klo:09:18 »
Rajaamisesta tuli mieleen Konrad Lorenzin kakadu. Se lenteli vapaana, mutta lastenvaunuja pidettiin häkissä, ettei vauvan uni häiriintyisi. Kuva sallittujen ajatusten leikkikehästä on minusta inhottava. Rajataanpa kielletyt opit häkkiin ja avataan ajatuksen portit kaikkiin suuntiin!

Hölkänen

  • Vieras
Dogma ja teologia uskonnon vihollisia?
« Vastaus #26 : 11.10.06 - klo:09:59 »
Mikael K, näinhän dogmeihin perustuvat uskonnolliset liikkeet mielestään tekevät. Ajatellaan, että on olemassa turvallinen alue. Tästä kuitenkin seuraa ongelmia, sillä tosielämän kokemus osoittaa, että niin kapeaa karsinaa ei ihminen itselleen pysty tekemään, ettei hän siellä syntiä tekisi. Rajat eivät vastaa tarkoitustaan.

Kristillisestä näkökulmasta suurin ongelma rajoissa mielestäni on, että mitä enemmän ihminen rajaa sallitun ulkopuolelle, sitä vaikeampi hänen on elää ihmisenä tässä maailmassa lähimmäistensä rinnalla; he kun elävät raja-aidan tuolla puolen. Vaihtoehtoina on eristäytyä heistä, pakottaa heidät samaan aitaukseen tai tuhota heidät. Tähän puhdas dogmeihin perustuva uskonto on johtanut, eikä se ole mitään kivaa katsottavaa.

Poissa Salis

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4426
  • Körtti
Dogma ja teologia uskonnon vihollisia?
« Vastaus #27 : 11.10.06 - klo:10:27 »
Lainaus käyttäjältä: "Hölkänen"
Kristillisestä näkökulmasta suurin ongelma rajoissa mielestäni on, että mitä enemmän ihminen rajaa sallitun ulkopuolelle, sitä vaikeampi hänen on elää ihmisenä tässä maailmassa lähimmäistensä rinnalla; he kun elävät raja-aidan tuolla puolen. Vaihtoehtoina on eristäytyä heistä, pakottaa heidät samaan aitaukseen tai tuhota heidät. Tähän puhdas dogmeihin perustuva uskonto on johtanut, eikä se ole mitään kivaa katsottavaa.


Hyvä Hölkänen. Tämä koskee tietysti myös poliittisia liikkeitä. Tieteellinen marxismi-leninismi osoittautui paitsi epätieteelliseksi niin myös ahdistavan rajoittuneeksi ja rajoittavaksi = vankileirien saaristo.
Acta, non verba.

Poissa Mikael K.

  • Istahtaa penkin päähän veisaamaan
  • Viestejä: 42
Dogma ja teologia uskonnon vihollisia?
« Vastaus #28 : 11.10.06 - klo:11:06 »
Lainaus käyttäjältä: "Hölkänen"
Mikael K, näinhän dogmeihin perustuvat uskonnolliset liikkeet mielestään tekevät. Ajatellaan, että on olemassa turvallinen alue. Tästä kuitenkin seuraa ongelmia, sillä tosielämän kokemus osoittaa, että niin kapeaa karsinaa ei ihminen itselleen pysty tekemään, ettei hän siellä syntiä tekisi. Rajat eivät vastaa tarkoitustaan.

Kristillisestä näkökulmasta suurin ongelma rajoissa mielestäni on, että mitä enemmän ihminen rajaa sallitun ulkopuolelle, sitä vaikeampi hänen on elää ihmisenä tässä maailmassa lähimmäistensä rinnalla; he kun elävät raja-aidan tuolla puolen. Vaihtoehtoina on eristäytyä heistä, pakottaa heidät samaan aitaukseen tai tuhota heidät. Tähän puhdas dogmeihin perustuva uskonto on johtanut, eikä se ole mitään kivaa katsottavaa.


Vapauden utopia olisi kaunis mutta se ei kuitenkaan toteudu vaikka sitä kuinka haluaisi. Tässä suhteessa meidän aikamme on ongelmallinen. Haluttaessa kieltää kaikki rajat se tuo mukanaan ongelmia. Miten erottaa toisistaan aito ja epäaito jos ei ole rajoja tai mitään kriteerejä?

Aihetta voisi lähestyä sillä tavalla, että vaikka rajat ovat tiedossa niin niiden ei tarvitse vaikuttaa suhtautumiseen lähimmäisiimme. Ongelma on minusta teoreettinen. Otaksun aidon vuorovaikutuksen olevan vasta silloin mahdollista, kun oma kuva siitä mihin ja mitä uskoo on kunnossa. Silloin ei ole vaarana, että esim. synkretistisiä vaikutteita tulisi avoimesta ovesta sisään.

Kristinuskon dogmit luotiin aikoinaan tilanteessa, jossa haluttiin rajata vieraat ainekset pois ja saada aitous kukoistamaan. Kyseessä ei ollut kiellot huvin vuoksi vaan elämän. Tunnettu ajatus on, että vapaus tuo vastuuta. Ollessamme eniten vapaita olemme eniten vastuullisia.  

En usko, että tähän keskusteluun on olemassa vain yksi ja ainoa näkökulma - dogman ja dogmien kielto. Sehän on käänteisessä muodossa niiden osoittamista todeksi. Miten mitään voidaan kieltää jos sitä ei ole olemassa? Väite, että dogma ja dogmit kieltäisivät elämän on itsessään rajaamista, joka halutaan kieltää. Mielestäni tavoite on ristiriitainen ja osoittaa vain kyllästymistä liian tiukkoihin asenteisiin. Ne taas on syytä hylätä.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21983
Dogma ja teologia uskonnon vihollisia?
« Vastaus #29 : 11.10.06 - klo:12:10 »
Raja-aidalla on mieli silloin, kun sen vierellä kulkee tie johonkin. Aita, joka sulkee sisäänsä on vankila eikä leikkikehä.