Kirjoittaja Aihe: Poispotkittujen juhlat  (Luettu 36622 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa vaivattu sielu

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 612
Vs: Poispotkittujen juhlat
« Vastaus #75 : 16.03.10 - klo:16:48 »
Yritin vastata SAliksen tekstiin jossa hän  puhuu rukiisesta leivästä joka jokaisen sukupolven pitää itse löytää
Tässä jutussa olisi jotakin jota vähän tarkentaisin, itselleni aika iso juttu..


Toistan jutun jonka jo kerran jossakin kirjoitin. Herännäisyydessä on minusta, tai ainakin minulle,  alustavan tutusmisen perusteella tarjolla aika aikuista ja rauhallista ja riehumatonta kristinuskon perustulkintaa...tai mikä nyt olisi oikea ilmaus. Vahvin juttu on se erittäin realistinen armahdus, se, ettei minun edellytetä toimivan jonkinlaisena "tuotteen" markkinoijana eikä etenkään sen mannekiinina, päinvastoin!

Tarkoititko, että jokainen körttiläisyyteen kasvanut tai tutustunut kristitty sukupolvi joutuu hakemaan tai  peräti leipomaan sen rukiisen leipänsä itse, vai oliko ajattelu laajempaa, tyyliin jokainen kristinuskoon kastettu kyllä lopulta hamnautuu körttiläisyyteen?
Löytää että siinä se totuus perimmältään on? Rupeaa körtiksi (niin kuin joku ottaa kasteen ja "rupeaa" kristityksi...???)





Tätä on mieleni tehnyt kysyä oikeastaan kaikilta, ja jo monta kertaa. Mietin vain aika kauan kysynkö lainkaan - tulenko vain väärin ymmärretyksi, tulkitaanko mint lähinnä tarpeettomaksi ulkopuoliseksi räksyttäjäksi jollei vallan körttivihaajaksi -  ja jos kuitenkin kysyn, niin löydänkö sanat joilla esitän asian, no yritetään nyt:

Onko jotenkin oleellisempaa olla "körtti" kuin olla kristitty?

Eikö siis körttiläisyys ole vain eräs tapa, ehkä monelle jo itseään vähän tuntevalle aika realistinen tapa jatkaa hengellistä ajattelua, Kristukseen tutustumista, ja rukoilla, hyvänen aika. Ei kai se kaikkine korostuksineen, kulttuureineen, omine "pyhine miehineen", tärkeine ystävyyssuhteineen ja kultinomaisine muotoineen aja tärkeydessä jo itse kristinuskon ohitse?

....................................

Kuljin sen ortodoksisuutta kokeilleen ystäväni kanssa niissä ort. palveluksissa ja usein jututin itse kirkkokahveilla heidän pappejaan ja todella: He sanovat että oleellista on olla juuri ortodoksi. Vain ortodoksi matkaa kirkkolaivassa kohti pelastusta. Etteikö muuten voi pelastua? No, hyvällä onnella, kuin puupalaan haaksirikossa tarrautunut hukkuva, joka viskautuu jollekin rannalle, siis ihan sattumalta, mutta hyvin sattumanvaraista se on...epävarmaa...

Ei ollut sitten tämän kuultuani oikein minun juttuni olla ortodoksi - itse voin nähdä sen vain eräänä tapana toteuttaa ja jakaa omaa uskoa, edellyttää usein sitä että on siihen kulttuuriin lapsesta kasvanut - ei aina, tietenkään, mutta usein.

No, olen alueelta jolla ei körteistä tiedetty yhtikä mitään. Tässä on erittäin paljon sellaista, jossa juuri minun olisi hyvin hyvä olla - kristitty.  Mutta ei enempää.  Arvostan tätä, mutta minun on aika hankalaa ajatella olevani "körtti". Minä olen kristitty.

Pena tuolla kirjoitti, ettei identiteeteillä pelastuta. Voin ottaa tämän lähestymistavan vaivatta omakseni monesta syystä, mutta ikinä en kai nimittäisi itseäni "körtiksi". Kristityksi kyllä.

                                                                           

Sallinet reippaisiin "tuuletuksiisi" reippaan kannanottoni? Mistä ihmeestä olet saanut tällaisia käsityksiä ja perusteettomia tulkintoja? Tahallista vai tahatonta?

Minun mielestäni:
Usko ja sen mukana luvattu perillepääseminen ei ole helluntalaisuuden, lestadiolaisuuden, körttiläisyyden, katolilaisuuden, eikä minkään muunkaan laisuuden/läisyyden mukanaan tuomaa. Jumala pelastaa - kuulummepa mihin tahansa - Jeesuksen sovitustyön seurauksena.

Minun mielestäni:
Körtti ei ole yhtään erilaisempi kristitty. Syntinen, vajavainen ja armoa tarvitseva niin kuin me kaikki muutkin. Teet körttiläisyydestä täysin vääriä tulkintoja, kun kyselet: "Onko jotenkin oleellisempaa olla "körtti" kuin olla kristitty?" Oleellista on on se kenelle kuuluu, ei se mihin kuuluu.

Minun mielestäni:
Mikään herätysliike tai uskonyhteisö ei ole "rukiisen leivän" leipoja, siihen eivät ne kertakaikkiaan kykene. Rukiinen leipä, elämän eväs ja uskon vahvistus on JUMALAN SANA. Jumalan sanaa tulee pitää esillä, sitä tulee viljellä ja sillä heikkoa uskoamme vahvistaa.

Minun mielestäni:
Körttiläisyys ei aja kristinuskon ohitse, niin kuin sinä tulkitset. "Vain eräs tapa...realistinen tapa...  korostuksineen...kulttuureineen...omine "pyhine miehineen"...tärkeine ystävyyssuhteineen ja kultinomaisine muotoineen": määrittelet körttiläisyyttä. Sinun tulkintaasi, joka on hyvin kaukana todellisuudesta. Todellisuus on toisenlaista. Miten nyt tällainen tulkinta, kun körttiläisyyttä pidetään yleensä mauttomana ja hajuttomana, jopa mitään sanomattomana?

Minun mielestäni:
Tarvitsemme hengellisen kodin - uskonyhteisön, jossa saamme kasvaa, tavata ystäviä. Ehkä se tulee tavaksikin, mutta ei siinä luulisi olevan mitään tuomittavaa eikä arvioinnin arvoista. Onko parempi, että juoksemme rauhattomana paikasta toiseen etsimässä kokemuksia ja saamassa mitä erilaisimpia vaikutteita ja nielemme erilaisia oppeja - päähän siinä menee sekaisin.
---------------------------------------
En koe Sinua körttivihaajaksi ja saat olla minun puolestani se mikä olet - täysillä. Ulkopuolelta onkin hyvä aina arvioida. Mieti kuitenkin aina harkintaa ja tutustu tosiasioihin ennen lausunnon antamistasi, vaikka siihenkin Sinulla on tietenkin oikeus. En ole myöskään mielestäni tulkinnut Sinua väärin, niin selvästi toit kantasi julki. Toki tosiasioitakin löytyy minun mielestäni tekstistäsi, sitä en kiellä.
---------------------------------------
Olen tainnut ylittää valtuuteni taas tällä foorumilla, mutta siitä päättäköön SeppoS

 
Murtunutta ruokoa hän ei muserra, lampun hiipuvaa liekkiä hän ei sammuta. Tinkimättä hän toteuttaa oikeuden.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Poispotkittujen juhlat
« Vastaus #76 : 16.03.10 - klo:17:10 »
En ole sisä- enkä ulkopuolella. Kaikki käsitykseni olen saanut oikeastaan tätä foorumia seuraamalla. Herättäjäjuhlilla tietenkin syntyy  aina jotakin, mutta täällä kyllä kiinnittyy juuri noihin seikkoihin huomio. En "tuuleta reippaasti", se on sitten jo vähän toisenlaissta menoa, ja sanoinhan miettineeni pitkään, uskallanko kysyä. No, nyt olen kysynyt ja vastattukin on. Saa vastata lisää jos haluaa, minun puolestani tämä on esitetty, harkinnan jälkeen ja sanatkin jokseenkin kultavaaálla punniten. Arvasin kyllä että joku loukkaantuu ja tuohtuu, eikä siinä mitään. Kysyjän saa kyllä äkkiä ulkopuolelle - tai vaikenemaan. Silti kysyin, enkä kadu, sillä kysyin vilpittömin mielin.Ehkä juri sitä mietiskellen, mihin sitten kuuluisin jos tähän liitettäisiin...Herran armosta...

Näin Jeesus tykönäsi
alati olla anna mun.
Kun armokädelläsi
minua hoidat, rauhoitun.
Rauhaasi syventyvään
huoleni häviää
ja sydän siinä hyvään
lepoon ja rauhaan jää
Nyt oksa villipuusta
veitsellä irrota
Eroita minut muusta, ja jaloon oksasta.


« Viimeksi muokattu: 16.03.10 - klo:17:13 kirjoittanut ikävöivä »
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa vaivattu sielu

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 612
Vs: Poispotkittujen juhlat
« Vastaus #77 : 16.03.10 - klo:17:55 »
Arvasin kyllä että joku loukkaantuu ja tuohtuu, eikä siinä mitään. Kysyjän saa kyllä äkkiä ulkopuolelle - tai vaikenemaan.

No kuule...en loukkaantunut, enkä tuohtunut, siihen edellisen viestinikin viimeiset lauseet viitannevat. Ole vapaa. Älä vaikene, älä jää ulkopuoliseksi, sillä sinua tarvitaan mielipiteinesi. Vastasin vain omalta osaltani ja omalla tavallani ja sitäpaitsi mielipiteethän olivat vain minun. Olen aivan varma, että kaikki eivät yhdy niihin. Tällä foorumilla olen painiskellut paljon jyrkempien ja radikaalimmin esitettyjen mielipiteiden kanssa. Minulla on vain se paha tapa, että koen haasteena vastausten antamisen, eikä se ole ainoa vajaavaisuuteni.

Ystävyydellä
Lars Mikael
Murtunutta ruokoa hän ei muserra, lampun hiipuvaa liekkiä hän ei sammuta. Tinkimättä hän toteuttaa oikeuden.

Poissa Pirska

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6624
  • Vihaaja
Vs: Poispotkittujen juhlat
« Vastaus #78 : 16.03.10 - klo:18:49 »
 
Vielä, Herra, kutsut meitä,
Vielä sanas saarnataan.

Poissa mt

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2621
Vs: Poispotkittujen juhlat
« Vastaus #79 : 16.03.10 - klo:19:49 »
Kultin muodostavat jäsentyneet uskonnon harjoittamisen menot. Ei niissä ole mitään pahaa.
Itselläni alkaa lyödä yli siinä vaiheessa kun körtteilystä pitäisi muodostaa kovin holistinen elämäntapa, siis kuten gootteilu nuorisolla, körtteiltäisiin puvuilla, huiveilla,sun muulla oheisrihkamalla, syötäisiin vain körttipastilleja yskään tai makeannälkään. Kulttuurikörtteily.

Lienee aika harvinaista, mitä nyt herättäjäjuhlilla näkyy jokunen körttipuku. Ja sitten on niitä virsipaitoja, mutta se nyt ei ole sen kummoisempaa kuin muutkaan tekstipaidat. En kyllä löydä juurikaan kokonaisvaltaisen körttielämäntavan aineksia, ellei nyt seuroissa käymistä siksi lasketa. Kultti-termillä on useita merkityksiä, yksi niistä juuri mainitsemasi. Nykyisin arkikielessä sillä viitataan useimmiten tiukkarajaiseen, hierarkkiseen uskonnolliseen yhteisöön, joka vetää jyrkän rajan eliittisisäryhmän ja ulkopuolisten välille. Esimerkiksi Uskontojen uhrien tuen sivuilla todetaan kultista muun muassa: "Kultti on hierarkinen, lujaotteisesti ylhäältä päin hallittu uskonyhteisö, jonka johtajat ja/tai opit määräävät jäsenten asioista paljon enemmän kuin yleensä on tapana läntisissä demokratioissa." (Lähde: UUT:n verkkosivut)

Tästä johtuu kultti-sanan vieroksunta, jos sitä käytetään ns. perinteisistä hengellisistä liikkeistä, kuten herännäisyydestä tai vakiintuneista vapaan kristillisyyden yhteisöistä.

Mt

Poissa Sanneli

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2387
Vs: Poispotkittujen juhlat
« Vastaus #80 : 16.03.10 - klo:21:51 »
Värejä on monenlaisia. Yhden lempiväri on armoa tarvitseva musta, jossa löytää tiensä perille vain luottamalla siihen, että joku toinen vie. Yhden lempiväri on vitivalkoinen, kaikesta liasta ristinpuussa puhdistettu. Yhden lempiväri on verenpunainen. Yhden lempiväri on toiveikkaan iloinen vihreä. Yksi pitää katumuksen violetista.

Mutta ne nyt vaan on värejä. Ihmisen tapa nähdä valon heijastus eri pinnoilta. Mistä sen edes voi tietää, näkeekö toinen ihminen värit samalla lailla kuin minä?

(Ihan oikeesti mistä sen voi tietää? Kertokaa? Entä jos ihmisten silmissä on jotain semmosia eroja että kaikkien käsitys esim. punaisesta on vähän erilainen?)
"Kun oma pohja vajoaa Niin armo yhä kannattaa. Sen päällä, niin kuin kallion Minulla turvapaikka on."
Parhain terveisin Sanna

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16862
    • http://www.samila.1g.fi
Vs: Poispotkittujen juhlat
« Vastaus #81 : 16.03.10 - klo:22:05 »
Värejä on monenlaisia. Yhden lempiväri on armoa tarvitseva musta, jossa löytää tiensä perille vain luottamalla siihen, että joku toinen vie. Yhden lempiväri on vitivalkoinen, kaikesta liasta ristinpuussa puhdistettu. Yhden lempiväri on verenpunainen. Yhden lempiväri on toiveikkaan iloinen vihreä. Yksi pitää katumuksen violetista.

Mutta ne nyt vaan on värejä. Ihmisen tapa nähdä valon heijastus eri pinnoilta. Mistä sen edes voi tietää, näkeekö toinen ihminen värit samalla lailla kuin minä?

(Ihan oikeesti mistä sen voi tietää? Kertokaa? Entä jos ihmisten silmissä on jotain semmoisia eroja että kaikkien käsitys esim. punaisesta on vähän erilainen?)

Kyllä ihminen näkee punaisen punaisena paitsi väri- ja puna-vihersokeat. Jopa värin sävyistä voidaan keskustella kun havainto on identtinen.

Minä ihmettelin miksi naapurini oli niin innostunut mustavalkokuvista, joita hän teki upeita ja värikuvista viisveisas kunnes selvisi, että hän on täysin värisokea. Liikennevaloista hän tiesi, että ylin on punainen, mutta ei nähnyt sitä.
« Viimeksi muokattu: 16.03.10 - klo:22:08 kirjoittanut seppos »
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa Pyryharakka

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5094
Vs: Poispotkittujen juhlat
« Vastaus #82 : 16.03.10 - klo:22:55 »
Mie kyllä olen Sannelin kannalla. En voi tietää näkeekö toiset ihmiset värit samanlaisina kuin minä. Toki voin keskustella värien sävyistä toisten kanssa. Onko väri mansikan-, veren- vai viininpunainen. Mutta mistä voin tietää näetkö sinä mansikan samanvärisenä kuin minä.
Tämä on tullut mieleeni kun viher-puna-värisokea kertoi kokemuksistaan. Hän ei ollut tiennyt olevansa värisokea. Oli vain ihmetellyt miksi vaimo löytää metsässä paljon enemmän puolukoita kuin hän. Värisokeus paljastui vasta kun hän oli opettamassa koulussamme psykologiaa. Havaintopsygologian osassa tutustuttiin hahmotus asioihin. Siellä oli tämä klassinen täpläkuvio, jolla värisokeutta testattiin. Hän ei nähnyt täpläkuviossa mitään luku, niinkuin me oppilaat. Hän näki kyllä värin täplissä, mutta omalla tavallaan. Siinä hän ei erottanut punaista ja vihreää toisistaan, kun ne on saman tummuusasteisia ja keskenään sekaisin.

Harmaakaihi muuttaa myös värinäköä. Jos näette iäkkään rouvan, jolla on violetti sävy hiuksissaan. Syynä voi olla rouvan harmaakaihi, joka saa hänet näkemään sen violetin sävyn ruskeana.
Oma äitini valitti, että olohuoneen katto on maalattava, kun se on niin likaisen värinen. Kun kaihi oli leikattu, ei kattoa enää tarvinnut maalata, se oli äidin silmissä taas ihan kauniin valkoinen.
Pyryharakka

Poissa sadetta

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1504
Vs: Poispotkittujen juhlat
« Vastaus #83 : 17.03.10 - klo:10:17 »
Näin on, mutta olosuhteet on myös aina otettava huomioon asioista päätettäessä ja niitä jälkikäteen arvioitaessa. 70-vuotta sitten vaihtoehtoja ei tainnut paljon muita olla. Puolustaudu tai antaudu, siinä vaihtoehdot. Historian kirjat ovat yksiselitteisesti arvioineet ratkaisun olleen oikean. Saamme elää itsenäisessä valtiossa ja päättää omista asioistamme suomenkansalaisina.

Yhä vähenevässä määrin olemme itsenäisiä perinteisessä merkityksessä, koska monet asiamme päätetään rajojemme ulkopuolella. Maailma muuttuu kovaa vauhtia.  :icon_confused:
Jeesus vaivaiset syntiset korjaa

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Poispotkittujen juhlat
« Vastaus #84 : 17.03.10 - klo:14:56 »
No kuule...en loukkaantunut, enkä tuohtunut, siihen edellisen viestinikin viimeiset lauseet viitannevat. Ole vapaa. Älä vaikene, älä jää ulkopuoliseksi, sillä sinua tarvitaan mielipiteinesi. Vastasin vain omalta osaltani ja omalla tavallani ja sitäpaitsi mielipiteethän olivat vain minun. Olen aivan varma, että kaikki eivät yhdy niihin. Tällä foorumilla olen painiskellut paljon jyrkempien ja radikaalimmin esitettyjen mielipiteiden kanssa. Minulla on vain se paha tapa, että koen haasteena vastausten antamisen, eikä se ole ainoa vajaavaisuuteni.

Ystävyydellä
Lars Mikael
Olisit sie saanut vaikka suuttuakin. Tunteisiin ei kuole. Täällä on ollut hyvä olla.
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

santtu-62

  • Vieras
Vs: Poispotkittujen juhlat
« Vastaus #85 : 17.03.10 - klo:20:50 »
Maailma muuttuu kovaa vauhtia.  :icon_confused:
Eikä ainoastaan maailma.  :icon_wink:

Poissa Pirska

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6624
  • Vihaaja
Vs: Poispotkittujen juhlat
« Vastaus #86 : 17.03.10 - klo:22:01 »
---

Harmaakaihi muuttaa myös värinäköä. Jos näette iäkkään rouvan, jolla on violetti sävy hiuksissaan. Syynä voi olla rouvan harmaakaihi, joka saa hänet näkemään sen violetin sävyn ruskeana.
Oma äitini valitti, että olohuoneen katto on maalattava, kun se on niin likaisen värinen. Kun kaihi oli leikattu, ei kattoa enää tarvinnut maalata, se oli äidin silmissä taas ihan kauniin valkoinen.

Minä ihmettelin kampaajalleni, miksi jotkut iäkkäät rouvat värjäävät hiuksensa violetiksi. Hän selitti, että he ovat värjänneet ne kastanjanruskeiksi, mutta koska heillä on luonnostaan ihan harmaat hiukset, niin niissä väri pysyy huonosti ja muutaman pesun jälkeen jäljelle jää violetti väri.
Vielä, Herra, kutsut meitä,
Vielä sanas saarnataan.

santtu-62

  • Vieras
Vs: Poispotkittujen juhlat
« Vastaus #87 : 17.03.10 - klo:22:37 »
Minä ihmettelin kampaajalleni, miksi jotkut iäkkäät rouvat värjäävät hiuksensa violetiksi. Hän selitti, että he ovat värjänneet ne kastanjanruskeiksi, mutta koska heillä on luonnostaan ihan harmaat hiukset, niin niissä väri pysyy huonosti ja muutaman pesun jälkeen jäljelle jää violetti väri.
Entäs jos...ei ole mitä värjätä  :eusa_think:
Niin mutta onhan niitä, mitä ne nyt on. Kun minä en nyt taas osaa sanoa, oliko se tubee  :icon_wink:

ps."koskahan nämä keskustelut pysyisivät asia asiana? Ei koskaa, pohdiskeli hiljainen körttifoorumin jäsen".

Poissa mies valaan vatsasta

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 690
    • Valokuvia
Vs: Poispotkittujen juhlat
« Vastaus #88 : 18.03.10 - klo:09:08 »
ps."koskahan nämä keskustelut pysyisivät asia asiana? Ei koskaa, pohdiskeli hiljainen körttifoorumin jäsen".

Eikö tämä tietyllä tapaa ole "asiaa"?

Yksi perinteisesti juuri körttiläisyyteen ulkopuolelta liitetyistä mielteistähän liittyy käsittääkseni pukeutumiseen ja ulkonäköön: körttipuku, körttihuivi, körttikampaus...

Poispotkittujen juhlilla kyllä näkee varmaan kaikkia mahdollisia pukeutumistyylejä ja hiusmuoteja nykyään.
Joskus tuntuu, että erityisesti nuoret pyrkivät pukeutumaan mahdollisimman erikoislaatuisesti. Jonkinlaista nuoruuden huomionkaipuuta?

Jossain vaiheessa tässä seuraliikkeessä oli tapana pukeutua siihen mainostettuun körttipukuun. Tästähän on ollut useitakin keskusteluja tällä foorumilla. Itse puku symboloi toisaalta "suruttomista" erottautumista ja oman porukan yhtenäisyyttä. Vaatteilla koreilu oli synti.

Hiukan tuosta on kai tarttunut vielä tänne jälkipolvelle, vaikka vaatteitteni suhteen olenkin aika mustalintu kavereitteni joukossa:
Inhoan vaatteita, joissa on kuvia ja kuvioita. Muutama raidallinen ja ruudullinen flanellipaita ja Siionin virsi T-paita kaapista löytyy, muuten aika kuvatonta ja yksiväristä pyrin pitämään päälläni.

Olenkin miettinyt, että jos ulkonäöstä nousee jollain tavalla kynnyskysymys jossain porukassa, en sellaisessa välttämättä halua liikkua. Jokainen pukeutukoon minun puolestaan siten, että itsestä tuntuu hyvältä. Mitä sitä turhaa murehtimaan, kun omissakin vaatteissa kyllin on?

Poispotkittujen juhlilla ei ole vielä kukaan tullut kyselemään mitään vaatetuksesta. Ei juuri muutenkaan. Kerran joku ihmetteli, miksen kasvata pidempiä hiuksia, vaan pidän ne todella lyhyinä. Sai jopa vihjaillen kysyttyä, että liittykö siihen jokin ideologia.

Vastasin, että kyllä. Minun ideologiani pukeutumiseen on, että aamulla herätessäni minun ei tarvitse välittää muusta kuin siitä, että vedän paidan saumat alaspäin päälleni. Lyhyet hiukset eivät vaadi hoitoa, siinä salaisuus. Kampaaminen vaati työtä, jota en välttämättä halua tuhlata niinkin irrelevanttiin asiaan kuin ulkonäkö.

Siispä: näyttääkö poispotkittu poispotkitulta?
Pienellä palkalla paikkaansa etsimässä

Poissa Salis

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4426
  • Körtti
Vs: Poispotkittujen juhlat
« Vastaus #89 : 18.03.10 - klo:09:19 »
Haluaisin vielä kysyä, että kuka on poispotkittu ja mihin? Meinaan vaan, kun puhutaan poispotkittujen juhlista, niin mitä se oikein tarkoittaa? Olen pudonnut kärryiltä. Ehkä syynä siihen on se, jota eräs ystäväni kuvaili näin: Kun mennään kovaa, paskat putoo kärryiltä. :icon_lol:
Acta, non verba.