Ahdas portti ja kaita tie

[Pena]

Mutta joo, meillä oli täällä seurakunnassa pastori, joka sanoi, ettei hän körttiläisten parista (taisi olla sukurasitetta) kiihkeästi kaipaamaansa pelastusvarmuutta löytänyt. Se tuli Kansanlähetykseltä.

Ihminen kaipaa varmuutta omasta pelastumisestaan. Eikö hänelle riitä varmuus Jumalan oikeudenmukaisuudesta ja laupeudesta? Sen varmuuden varassa körtitkin kompuroivat eteenpäin.

[öppiäinen]

^Ei hänelle sitten tainnut riittää? Sen uskon, että körttiläiselle riittää. Vähään tyytyväistä porukkaa.

[seppos]

Ihminen kaipaa varmuutta omasta pelastumisestaan. Eikö hänelle riitä varmuus Jumalan oikeudenmukaisuudesta ja laupeudesta? Sen varmuuden varassa körtitkin kompuroivat eteenpäin.

Monille amerikkalaisperäisille liikkeille pelastusvarmuus on myyntivaltti. Se on se missä olemme parempia kuin muut.

[Pena]

Monille amerikkalaisperäisille liikkeille pelastusvarmuus on myyntivaltti. Se on se missä olemme parempia kuin muut.

Nurjana puolena taitaa liian usein olla kadotusvarmuuden vakuuttaminen, joka saa syntisparan otolliseksi kohteeksi pelastusvarmuutta julistavalle.

[Pyryharakka]

Kyllä se riittää.
Se on kuitenkin itsepetosta, jos kuvittelee tekevänsä velvollisuutensa ja ei kuitenkaan tee vaan muuta touhuaa ja jää näinollen nojaamaan luulonsa varaan.

Mutta niillä velvollisuuksien täyttämiselläkään ei pääse taivaaseen. Taivaaseen pääsee vain Jeesuksen sovitustyön ansiosta. Se ahdas portti on mielestäni sitä, ettei siitä mahdu mitkään minun tekoni ja ansioni läpi. En siis voi leveillä millään ja yrittää päästä ahtaasta portista, kaikki oma on riisuttava. Vain kelvoton on täysin armahuksen varassa.

[karjalaisenkyösti]

Pyryharakka kirjoitti asiaa!

Ihminen kaipaa varmuutta omasta pelastumisestaan. Eikö hänelle riitä varmuus Jumalan oikeudenmukaisuudesta ja laupeudesta? Sen varmuuden varassa körtitkin kompuroivat eteenpäin.

Lihavoin Penan tekstiä.
Olen Penan kanssa samaa meiltä, että nykyään körttiläisyyteen ei kuulu pelastusvarmuus eikä sen etsiminen, vaan ennemminkin torpataan koko asia vetoamalla Jumalan oikeudenmukaisuuteen ja siihen, että "katsotaan sitten, kuinka käy".
Pelastusvarmuuden etsimistä pidetään jopa paheena, tai ainakin näin annetaan vahvasti ymmärtää. Hyveenä pidetään epävarmuutta pelastuksen suhteen, eli on hyve, jos ei usko, että Kristus on sovittanut synnit.

Körtti-isille, kuten Jonas Lagukselle taikka Paavo Ruotsalaiselle ja heidän uskonystävilleen ei riittänyt pelkästään varmuus Jumalan oikeudenmukaisuudesta. Sellainenkin heillä toki oli.
He selkeästi opettivat, että ihmisen tulee mm. pyytää tätä pelastusvarmuuden lahjaa Jumalalta.

Pelastusvarmuus ei ollut körtti-isien mukaan pelastuksen edellytys, mutta siihen tuli määrätietoisesti pyrkiä. Tämä pyrkiminen oli taasen jatkuvien anomusten lähettämistä Jumalalle ja jos oli anomiseen ja kaikkeen pyytämiseen väsynyt, sitten vain "sairastettiin Herralle", joka on vain eräs muoto tuosta jatkuvan anomisen tilasta.

[öppiäinen]

^Miksi pelastusvarmuuteen tuli pyrkiä?

[karjalaisenkyösti]

^Miksi pelastusvarmuuteen tuli pyrkiä?

Nykykörttiläisyyden mukaan se on pahe, joten sitä ei pidäkään sen mukaan etsiä.

Ihminen, joka ei tiedä mitään synnin/syyllisyyden/Jumalalle kelpaamattomuuden tunteista tai helvetin liekeistä sisikunnassa, kun on kyse ihmisen ja Jumalan välisestä suhteesta, ei kenties voi koskaan ymmärtää, miksi tuollaista varmuutta tarvitaan.

Ihminen, joka riittävän syvään kuoppaan on laitettu, ymmärtää.
Mielikuvitussyntinen tai muuten hyvä ihminen ei ymmärrä.

Ehkäpä edesmenneet körtti-isät vain olivat niin syvällä kuopassa, että he siksi ymmärsivät tämän asian tärkeyden.
Ja Raamattuunhan he tässäkin asiassa pitäytyivät.

[Riitta-mummi]

^Miksi pelastusvarmuuteen tuli pyrkiä?

Toisten ihmisten takia, näyteltäväksi ? Yhteisön vaatimusten täyttämisen takia ?

Jumalalle ei näytellä mitään, Hän tietää mikä on tilamme. Silloin meillä on rauha Jumalan kanssa kun kuulemme Häntään.

[juhani]

Toisten ihmisten takia, näyteltäväksi ? Yhteisön vaatimusten täyttämisen takia ?

Jumalalle ei näytellä mitään, Hän tietää mikä on tilamme. Silloin meillä on rauha Jumalan kanssa kun kuulemme Häntään.

 

[öppiäinen]

Ihminen, joka ei tiedä mitään synnin/syyllisyyden/Jumalalle kelpaamattomuuden tunteista tai helvetin liekeistä sisikunnassa, kun on kyse ihmisen ja Jumalan välisestä suhteesta, ei kenties voi koskaan ymmärtää, miksi tuollaista varmuutta tarvitaan.

No niin en varmasti osaa tehdä syntiäkään oikealla tavalla, mutta jos nyt kuitenkin koettaisit selittää, mihin pelastusvarmuuteen pyrkimistä tarvitaan. -Siis tuo käskyhän oli kai kaikille osoitettu?

Jos jotain on käsketty aina ja jatkuvasti tekemään, niin iloitsemaan Herrassa!

[karjalaisenkyösti]

Toisten ihmisten takia, näyteltäväksi ? Yhteisön vaatimusten täyttämisen takia ?

Jumalalle ei näytellä mitään, Hän tietää mikä on tilamme. Silloin meillä on rauha Jumalan kanssa kun kuulemme Häntään.

Yhteisön vaatimus voi toki olla pelastusvarmuuden korostaminen, tai sen korostaminen, että pelastusvarmuudesta ei saa puhua tai että "minä kurja en omista pelastusvarmuutta" tai mitä tahansa muuta nöyrältä tai ylpeältä kuulostavaa.
Näitä vaatimuksia sitten mitä ilmeisimmin enemmän ja vähemmän tiedostamatta pyritään toteuttamaan. Itseänsä kauemma ei tarvitse mennä, kun jo tämän huomaa, mikäli omaa hyvän näkökyvyn.

Jos joku suureen ääneen toitottaa pelastusvarmuuttaan, en oikein tiedä, kuinka hänen vilpittömyytensä ja rehellisyytensä testataan.
Jos joku korostaa omaa huonouttaan kristittynä, sellaisen vilpittömyys on jo  helpompi testata: olet vain samaa mieltä, että kyllä sinä tosiaankin huono kristitty olet. Jos tämä huonouttaan korostava ei hätkähdäkään, niin hän taitaa olla vilpitön. Jos hän suuttuu, niin tiedät, että se mitä ilmeisimmin oli feikkihuonoutta.

[Mansipaani]

Kaitaa tietä on käsitelty virsissä ja siionin virsissä. Otsikosta tulee aina mieleen sv. 140 "on kaita Herran tie", ja sv.142, jossa kerrotaan kristityn vaeltajan vaivalloisesta matkasta ja erilaisista vastuksista. Varmaan useita muitakin löytyy. (sv.143)

[karjalaisenkyösti]

No niin en varmasti osaa tehdä syntiäkään oikealla tavalla,

Osaat kyllä.

mutta jos nyt kuitenkin koettaisit selittää, mihin pelastusvarmuuteen pyrkimistä tarvitaan. -Siis tuo käskyhän oli kai kaikille osoitettu?

Paljon nälkää nähneiden ihmisten voi olla vaikea puhua nälkään liittyvistä asioista jatkuvaa yltäkylläisyyttä kokevien ihmisten kanssa.
Formulafanin tai pitsinnypläysharrastajan voi olla vaikea puhua harrastuksestaan minun kanssani, jota ei kyseinen asia kiinnosta. Jos hän puhuu, niin puhe menee, kuin vesi hanhen selkään.

Jos ihminen on sitä mieltä, että millään tasolla häntä ei kiinnosta pelastusvarmuus, niin pelastusvarmuus ei ainakaan sillä hetkellä ole tätä ihmistä varten sillä tavalla, että siitä olisi ihmiselle mitään hyötyä.

Pelastusvarmuus on asia, josta keskusteleminen on hyödyllistä sellaisessa porukassa, jossa se on ajankohtainen ja kipeä asia. Aivan samalla tavalla, kuin esim. pitsinnypläyksen viimeisistä trendeistä ei voine muualla keskustella, kuin alan harrastajien parissa.

Jos asia kiinnostaa, niin esim. vanhat körtti-isät (kuten Jonas Lagus) voivat sinua asiassa auttaa. Lutherillakin on asian suhteen sinulle annettavaa. (Luther-tutkijoilla ja mahdollisilla Luther-tutkijoiden tutkijoilla ei välttämättä ole asiassa mitään annettavaa.). Paavalinkin teksteihin kannattaa asian tiimoilta tutustua, mikäli asia on ajankohtainen.

Tällä erää en saane parempaa vastausta kovin nopeasti annettua. Ehkä tämä riittää tällainen asian ilmaan roikkumaan jättäminen.

Jos jotain on käsketty aina ja jatkuvasti tekemään, niin iloitsemaan Herrassa!

Totta. Paavali kehottaa iloitsemaan Herrassa ja keskittymän siihen. Herran ulkopuolella taasen ei ole varmaankaan kehotettu ketään iloitsemaan, vaikka se ilmeisesti onkin se ylivoimaisesti yleisin tapa iloita.
Samassa yhteydessä Paavali myös kehottaa rukoilemaan lakkaamatta.
En nyt muista, oliko muitakin vastaavia jatkuvaan toimintaan olevia kehotuksia.

[karjalaisenkyösti]

Kaitaa tietä on käsitelty virsissä ja siionin virsissä. Otsikosta tulee aina mieleen sv. 140 "on kaita Herran tie", ja sv.142, jossa kerrotaan kristityn vaeltajan vaivalloisesta matkasta ja erilaisista vastuksista. Varmaan useita muitakin löytyy. (sv.143)

Veikkaan minäkin, että Siionin virsissä käsitellään aihetta mainitsemiesi virsien lisäksi muissakin virsissä.
Siionin virret ovatkin varsinainen aarreaitta.