Naapurisopu on tärkeä. Sitoutuminen raukeaa siinä paikassa, kun elämä vyöryy tai kuolema korjaa.
Kun viimeksi pyysin tarkennusta vastasit olevasi runoilija.
Jos niin sanot.
Nyt sinulla kuitenkin olisi mahdollisuus toimittaa runoja vaikkapa omalle palstalleen. Kuinka niin sitoutuminen lakkaa kun elämä vyöryy? Ei mitenkään ilman muuta. Suomen idänkaupan osalta on käynyt jokseenkin päinvastoin.
Naapurisopu on tärkeä, ja Thomas näiden direktiivien osalta oikeassa. Minua kiinnostaisi nyt, kuinka vain Suomen kävisi EU: n kauppamarkkinoilla, jos se irrottautuisi enemmästä kuin kurkkudirektiivistä. Pakote kai oli muuta?
Emme kaikeksi onneksi ole ainoastaan Venäjän kaupan varassa. En tiedä olenko liian pahasti suomalainen, kun toivoisin osuutta vieläkin pienemmäksi enkä ainakaan kasvattaisi sitä, kiitos. Siksikään, ettei kai kannata pakata kaikkia munia samaan koriin.
Sotakorvaukset avasivat tuon kaupan tietenkin, mutta johtivat paitsi hyvinvointiin, myös varmuuteen siitä, ettei maata miehitetä millään perusteella. Tosin tuo taisi olla paremmin tätä päivää koskeva viisaus. Olisi kommentteja, mutta niistä saisi liian suoraviivaisia käsityksiä miten ja missä ja miten niin.