Olen yhden kerran bongannut linnun, joka ei ollut luonnonvarainen harhailija. Tosin silloin sitä ei tiedetty vaikkakin aavisteltiin. Kyseessä oli punatavi, joka nähtiin myöhemmin myös etelärannikolla. Muistaakseni se on pohjoisamerikkalainen laji, jota pidetään vesilintutarhoissa. Pienehkö sorsalintu, väritykseltään hieman kanelinruskeaa vaaleampi. Silloin se oleili vesikivellä Höytiäisen kanavan rannassa kahden haapanan seurassa.
Harvinaisin bongaukseni on siperiankurppa Värtsilässä, jota ei ole sen koommin Suomessa nähtykään. Sitä käytiin katsomassa ulkomaita myöten. Siperiankurppa soidinsi taivaalla taivaanvuohen tapaan ja istuksi välillä yhden ladon katolla. Ääntä minä en kuullut, mutta vaikutuksen teki sen hurjat syöksyt ja huima nopeus. Niistähän se onkin kuuluisa. Se oli myös tähän asti Euroopan ainoa havainto.
