Tämän päivän ajatuksissani liikkuu kesäystäväni Christina, moldovalainen kahden pienen lapsen äiti, jonka mies rupesi ryyppäämään ja heitti perheen kotoa. Romanitaustainen Christina ei saa työtä, vaikka haluaisi. Tutustuimme, kun koetin retuuttaa neljää viittä kassillista kotiin, taimia, multaa, ruokaa, vessapaperisäkkiä. Totesin hankkeen täysin pessimaksi, ja pyysin nuorehkoa kerjäläistyttöä apuun. Hän lähti oitis, kertoi tarinansa, sen jälkeen jäin usein hetkeksi juttelemaan, vaikkei ollut käteistä. Usein kauppareissuilta toin vaikka banaanin tai ostin jonkin sämpylää tai piiraan. Hyvin kelpasi.
Joskus hän ei ollut saanut syödäkseen useampaan päivään. Eläkkeenmaksupäivinä menimme yhdessä kauppaan ja ostin hälle mitä hän nyt tarvitsi ruokaa ja hygieniatarpeita. Ennen kotiinpaluuta ostettiin lapsille kengät ja vähän vaatteita, pääsevät kouluun. Epäröinnin hetkenä vastaamme tuli malmilaisrouva, joka halasi tyttöä ja kysyi kuulumiset. Hän sanoi minulle, että Dkl: lta voi tarkastaa Christinan tiedot, jos epäilyttää. Kaikki mitä kertoo pitää paikkaansa. He tulivat siskonsa kanssa ja asuvat jossain autossa Tikkurilassa.
Kerjäläiset ovat minulle kesto-ongelma. Christina antoi kasvot ja nimen sille.
................
Moldova on eräs Euroopan köyhimmistä maista. Yritin Antti Pentikäistä neuvomaan edes jotakin apukanavaa sinne, sain vain isällisen (lue:patronizing) selvityksen, kuinka ihmiskauppias hyötyy nyt kustannuksellani ja plaa plaa. Anttia kiinnostavat vain Israelin tekemät ihmisoikeusloukkaukset. Tomi Karttunen kertoi että Romaniassa on vahva ort kirkko ja jnkv luterilaisia myös, Moldovassa avun tarve on ankara. Ei ehkä ehtinyt vastata, kun kysyin kirkoista.
..................
Kerjäläiset vaietaan hiljaisella konsensuksella ja katsotaan toisaalle. Politiikan vaikuttajat vain kiertelevät ja varoittelevat antamasta rahaa, kirkko on jäljellä, mutta KUA kuuluu vetäytyvän Euroopasta pikku hiljaa. Siis ihmiskauppaa. Ja saa ollakin silmiemme alla.
..................
Nyttemmin Malmilla nuori elämään pettynyt mies istuu nuoren suikoiran kanssa edessään kippo, kyltti "kotimainen vaihtoehto". En heti tajunnut, ja sain painua v*****n ellen tajua heidän agendaansa. " Näätkö yhtään kerjäläistä? Ne kato kummasti kaikkoo kun mä tulen". Kotimaista vaihtoehtoa edustavat hän ja koira yhdessä. Selitti päivystäneensä käytävää toukokuusta, ihmettelin, sillä olen viettänyt vapaan kesän Malmilla, ja ensi kertaa näin syyskuussa.
Hän todella on elämäänsä pettynyt, ja "v***u niistä ei tykätä täällä", siitä koko omaperäinen ristiretki juuri näitä vastaan.
...................
Ei pidetäkään. Mutta hän tulee tukeneeksi sitä sakkia, jonka jalkoihin taisi nyt itsekin jäädä. Heikomman lyöminen ei edusta mitään.
...................
Täällä foorumilla on viisaita ihmisiä. Osaisiko kukaan neuvoa, mistä saisi yhteyden vaikka johonkin moldovialaiseen seurakuntaan? Yksi ihminen ei voi paljoa, mutta silti moni yrittää ainakin aloittaa yksin. Kyösti Raamattuikkunansa kanssa, pari kurssikaveriani keräsi kumisaappaita ja vanhaksi meneviä lääkkeitä jonnekin. Nepaliin buddhalaisen luostariin, joka hoiti orpopoikia, saatuaan sieltä apua kun reppumatkalla loppui rahat ja eksyivätkin, kotkalainen ent lauluyhtye "Saviastiat" on pitkään kerännyt rahaa ja rompetta virolaisen lastenkotiin.
......................
Pieni puro saattaisi syntyä, pulaa on kaikesta, liinavaatteista alkaen. Luotettava jakaja tarvitaan, mutta jokaisella on varmasti vielä lasten pieneksi jäänyttä vaatetta, omia, joita ei käytä, tai lakanoita jotka hiutuvat keskeltä, niistä saa usein hyviä pikkulasten lakanoita ehjistä päistä. Säilykeruokaa ja kahvia saa halvalla Lidlistä, jos rahaa ei saa lähettää. Keräyslupa-asioita olen jo kertaalleen selvitellyt.
Surkeaa, meidän piti treffata Christinan kanssa ennen kuin hän lähtee kotiin, mutten päässyt. Koetan Diakkarilta yhteystietoja.
......................
Niinniin Suomessakin on hätä ja puute ja lama. Siihen nähden UFFista saa upeita vaatteita... Leipääkin jaellaan, siellä ei.
