Aamuhartaus 9

[Pena]

Jos ylpeys on sinun kiusauksesi, katso, kuinka Herraasi pilkattiin ja häväistiin yhdessä ristin ryövärien kanssa.
Jos siveettömyys ja himo yllyttävät sinua, ajattele, kuinka katkerasti Kristuksen arkaa lihaa kidutettiin, lävistettiin ja ruoskittiin.
Jos viha ja kateus kiusaavat sinua ja himoitset kostoa, ajattele, kuinka Kristus itkien ja vaikeroiden rukoili sinun ja kaikkien vihollistensa puolesta, vaikka hän täydellä syyllä olisi voinut kostaa.

Martti Lutherin saarnasta

[Pena]

Kun raskasmielisyys tai mikä hyvänsä muu vaiva painostaa sinua ruumiillisesti tai henkisesti, vahvista sydäntäsi sanomalla: "No, miksi minun ei tulisi kärsiä pientä surua, kun Herrani hikoilee Getsemanen puutarhassa verta pelosta ja surusta. Sellainen on laiska ja hävytön renki, joka itse haluaa lojua vuoteessa, kun hänen Herransa kamppailee kuolontuskissa."

Martti Lutherin saarnasta

[Pena]

Näetkös, Kristuksessa voidaan saada vahvistusta ja lohdutusta kaikkia paheita ja hyveettömyyttä vastaan. Tämä on oikea tapa mietiskellä Kristuksen kärsimystä, nämä ovat Kristuksen kärsimyksen hedelmät. Tässä harjoittautuminen on parempaa kuin kaikkien kärsimyshistorioiden kuunteleminen tai kaiken maailman messujen viettäminen. Ei siksi, etteivätkö messut olisi hyviä vaan siksi, että ne eivät auta mitään tuollaisessa mietiskelyssä ja harjoituksessa.

Martti Lutherin saarnasta

[Pena]

Oikeat kristityt soveltavat Kristuksen nimen ja elämän omaan elämäänsä kuten pyhä Paavali sanoo: "Ne, jotka kuuluvat Kristukselle. ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen yhdessä Kristuksen kanssa." Kristuksen kärsimystä ei tule toistaa sanoin ja näön vuoksi vaan eläen ja totuudenmukaisesti. Pyhä Paavali kehottaa meitä: "Ajatelkaa häntä, joka pahojen ihmisten taholta on saanut kärsiä sellaista vastustusta, että vahvistuisitte ettekä väsyisi." Pyhä Pietari muistuttaa: "Niin kuin Kristus on kärsinyt ruumiissaan, samalla mielellä aseistakaa ja vahvistakaa itsenne." Tällainen mietiskely on mennyt pois muodista ja tullut harvinaiseksi, vaikka pyhän Paavalin ja Pietarin kirjeet ovat sitä täynnä. Me olemme muuttaneet olennaisen näennäiseksi ja Kristuksen kärsimyksen mietiskelyn olemme tuhrineet anekirjeisiin ja julkilausumiin."

Martti Lutherin saarnasta

[Pena]

Kuolemansynneistä puheen ollen sinun tulee ennen kaikkea luopua kateudesta, tyytymättömyydestä ja kaikesta muusta sydämen katkeruudesta, joka kohdistuu lähimmäiseesi. Mikään muu synti ei siinä määrin ole tämän sakramentin* vastainen kuin epäsopu. Sehän on tämän sakramentin nimen ja sisällön vastakohta. Sakramentin nimi on communio ja sisältö on sydänten yhteys: yksi usko, yksi kaste, yksi Herra ja yksi toivo - siis kaikki on kaikille yhteistä. Tämä näkyy myös sakramentin ulkoisissa muodoissa, joissa monet jyvät kadotettuaan niille ominaisen erityisyytensä ja erillisyytensä ovat yhtyneet yhdeksi leiväksi. Samoin monet viinirypäleet menetettyään oman erityisyytensä ovat tulleet yhdeksi viiniksi.

Martti Lutherin saarnasta

(* ehtoollisen sakramentti)

[Pena]

Raamatun mukaan: "Omaan sydämeensä luottava on tyhmä." Toisaalta, kuten pyhä Augustinus sanoo, ei ole olemassa ihmistä, jolla ei olisi velallista. Tämä tarkoittaa sitä, että ei ole olemassa yhtään ihmistä - huomasi sen itse tai ei - joka ei monissa muissa tai ainakin yhdessä ihmisessä näkisi jotain epämiellyttävää. Juuri siksi sinun tulee joutua epätoivoon omien pyrkimystesi ja yritystesi vuoksi. Sinä et nimittäin yksinkertaisesti pysty luopumaan kaikesta toisia kohtaan tuntemastasi katkeruudesta. Mene siis Kristuksen neuvoa noudattaen kammioosi ja rukoile Isääsi, että hän ei muistaisi sinun taitamattomuuttasi vaan armollaan täyttäisi sen, mihin et omasta voimastasi kykene - toisin sanoen, että hän antaisi sinulle lempeän ja yhteyteen taipuvan sydämen. Tämä valmistautuminen on välttämätöntä myös ripittäytyvälle tai jokaiselle, joka haluaa nauttia sakramentin.

Martti Lutherin saarnasta

[Pena]

Ihmisen suuri ja vaarallinen erehdys on astua alttarin ääreen nauttimaan ehtoollista ilman, että hän on tietoinen syyllisyydestään kuolemansyntiin ja luullen, että hän on täydellisesti ripittäytynyt ja suorittanut valmistavat rukoukset. Kaikki, jotka näin ajattelevat ja toimivat, syövät ja juovat turmiokseen, koska tämä ei tee heitä arvollisiksi ja puhtaiksi, vaan päinvastoin väärä luottamus omaan puhtauteen vain tahraa ihmistä yhä enemmän. Vain usko tekee hänet puhtaaksi...

Martti Lutherin saarnasta

[Pena]

... kuten seuraavasta käy ilmi.
Sinun tulee pitää huolta siitä, että täydesti tai ainakin rehellisesti uskoen astut alttarin eteen varmasti luottaen siihen, että armo tulee sinun osaksesi. Armo on sinun siinä määrin kuin uskot siihen. Kristus itse vakuuttaa: "Mitä te rukouksessa pyydätte, uskokaa ja olette sen jo saaneet." Toisaalta hän sanoo sinulle: "Tapahtukoon sinulle niin kuin uskot." Jos tulisit ehtoolliselle ilman uskoa, saisit vastaanottaa vain tuomion ja kuoleman. Niin myös kaikki muut sakramentit muuttuvat harhaksi ja petokseksi, jos ne otetaan vastaan ilman uskoa - sehän on kauhistuttavaa. Siksi yksin usko korkeimpana ja välittömimpänä valmistautumisena tekee meidät todella puhtaiksi ja arvollisiksi, koska se ei perustu meidän omiin tekoihimme ja voimiimme vaan kaikkein puhtaimpaan, pyhimpään ja lujimpaan Kristuksen sanaan, joka kuuluu: "Tulkaa minun luokseni kaikki, jotka teette työtä ja kannatte kuormia, niin minä virvoitan teidät." Ja vielä: "Autuaita ovat ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano, sillä heidät ravitaan." Usko vanhurskauttaa, puhdistaa ja tekee arvolliseksi, kuten Apostolien teoissa sanotaan: "... puhdistaen heidän sydämensä uskolla."

Martti Lutherin saarnasta

[Pena]

Jos tunnet, että et pysty suoriutumaan näistäkään kahdesta: olemaan armoa tarvitseva ja uskomaan Jumalan armoon - tai et pysty siihen mielestäsi riittävästi - älä silloin pelkää rukoilla Herraa apostolin kanssa: "Herra, auta minun epäuskoani." Mene siis kammioosi ja sano Isällesi, joka on taivaassa: "Katso minuun, Herrani Jeesus Kristus, luo silmäsi minun kurjuuteeni ja näe kuinka avuton ja köyhä olen. Kuitenkin halveksin sinun lääkettäsi, niin etten edes kaipaa sinun jumalallista armoasi. Sytytä minussa, Herra, sinun armosi kaipuu ja usko sinun lupaukseesi, etten loukkaisi sinua, rakkain Jumalani, kieroudellani, epäuskollani enkä itseriittoisuudellani." Sitten mene ehtoolliselle luottaen hänen laupeuteensa ja omaa arvottomuuttasi peläten.

Martti Lutherin saarnasta

[Pena]

Tosi ja aito tutkistelu ilmenee seuraavasti: Huomaat olevasi vapaa omavanhurskauden taakasta. Omavanhurskaus tarkoittaa sitä, että itse pyrit ansaitsemaan pelastuksesi. Huomaat olevasi monien pahojen himojen kuormittama ja kiusaama, ja juuri siksi janoat ja kaipaat armoa ja laupeutta, etkä epäile, että saat kaipaamasi. Pyhä Gregorius moitti Pietaria siitä, että tämä käskee Herran mennä pois luotaan, koska hän on syntinen ihminen: "Jos tiedät ja tunnet olevasi syntinen, sinun ei tule työntää Herraa luotasi, vaan sitäkin enemmän kutsua häntä luoksesi." Pyhä Ambrosius lausuu samoin: "Koska päivittäin teen syntiä, tarvitsen päivittäin myös ehtoollista." Eräs toinen kirkkoisä neuvoi, ettei tule liian helposti pidättäytyä ehtoollisesta, jottei samalla joutuisi kauas Kristuksesta. Meidän ei todellakaan tarvitse pelätä, että Kristus on antanut ja ehtoollisessa antaa meille myrkkyä - hän, joka viimeisenä ja suurimpana rakkaudenosoituksenaan on antanut meille syntisille itsensä muistoksi asettamalla tämän sakramentin.

Martti Lutherin saarnasta

[Riitta-mummi]

Rakkauden, armon lähde, virsi  80

http://notes.evl.fi/Virsikirja.nsf/30a7d6618ce6ab81c2256ca80040e996/41ecd55586d69f7ac2256d020045acc9?OpenDocument


https://www.youtube.com/watch?v=ubEOI2Gh-OI

[Pena]

Emme saa unohtaa, vaan meidän tulee erityisesti huolehtia siitä, että Kristuksen kärsimyksen muistoa vaalitaan. Mitä hyödyttää arvollinen valmistautuminen, jollet toteuta sitä, mihin olet valmistautunut? Herrahan on käskenyt toimittaa ehtoollisen sakramentin nimenomaan hänen muistokseen. Sakramentti on siis jätettävä toimittamatta, ellei se tapahdu hänen muistokseen. Hän itse on sanonut: "Niin usein kuin te tämän teette, tehkää se minun mistokseni." Paavali lisää tähän: "Sillä niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tämän maljan, te julistatte Herran kuolemaa siihen asti kunnes hän tulee." Tästä johtuen kirkko on säätänyt, että messua ei tule koskaan viettää lukematta tätä evankeliumia.

Martti Lutherin saarnasta

[Pena]

Saatana on kuoleman ruhtinas, jolla on valta surmata ihmisiä ja sysätä heidät syntiin ja helvettiin - siksi häntä juuri kutsutaan synnin ja kuoleman valtiaaksi. Hän on myös niin kauan harjoittanut toimintaansa, ettei lopulta kukaan enää voinut eikä halunnut vastustaa tai paeta häntä. Siksi hänestä tuli hyvin ylpeä ja rohkea.
Nyt kuitenkin saapuu rakas Jumalamme ja tuo Saatanan eteen syötin, jonka tämä on nielevä kuolemakseen: Jumala lähetti Kristuksen maailmaan ihmisenä. Saatana ei pienimmässäkään määrin ennalta aavistanut sellaista vaaraa. Hän vain halusi mahdollisimman nopeasti ahmaista Kristuksen. Hän syöksee Kristuksen ensin syntiin, jotta tämä tuomittaisiin kapinoitsijana, kuten käy ilmi tekstistä, joka oli kiinnitettynä ristiin Kristuksen pään yläpuolelle. Kristuksen täytyi kuolla ristillä epätoivoisen, kapinoivan pahantekijän tavoin, joka on uskaltautunut nousemaan koko Rooman valtakuntaa vastaan ja on aikeissa ryöstää vallan itselleen. Siksi Saatana luulee, että hänellä on Kristus vallassaan, ja hän haluaa myös surmata hänet, kuten sitten tapahtuukin.

Martti Lutherin saarnasta

[Pena]

Kun Saatana nyt oli saanut Kristuksen hengiltä, hän luuli, että Kristus ikuisiksi ajoiksi olisi joutunut kuoleman valtaan. Mutta mitä tapahtuukaan? Kristus nousee odottamatta kuolleista ja polkee Saatanan synnin, kuoleman ja helvetin kera jalkoihinsa, ja hänestä tulee näin Saatanan, synnin ja kuoleman Herra. Hän ei tee sitä väkivaltaisesti, vaan hänellä on oikeus puolellaan - Saatanankin täytyy myöntää Kristuksen oikeutus tekoonsa.

Martti Lutherin saarnasta

[Pena]

Epäystävällinen kuolemakin lannistui Kristuksen edessä, sillä se kohtasi persoonan, joka oli kuolematon. Näin ajatellen tuntuu turhalta yritykseltä ja narrin puuhalta, kun kuolemaraukka yrittää surmata iäisen elämän. joka ei voi kuolla. Kuitenkin se yritti sitä ja pettyi tai oikeastaan se petti itse itseään halutessaan ahmia iäisen elämän. Ei, rakas kuolema, se nyt olisi jo liikaa! Sekin on jo liikaa, että kuolema paratiisissa otti meiltä ruumiillisen elämämme. Niinpä Kristus on ottanut kuoleman valtaansa ja voittanut ja hukuttanut sen omaan kuolemaansa.

Martti Lutherin saarnasta