No niin en varmasti osaa tehdä syntiäkään oikealla tavalla,
Osaat kyllä.
mutta jos nyt kuitenkin koettaisit selittää, mihin pelastusvarmuuteen pyrkimistä tarvitaan. -Siis tuo käskyhän oli kai kaikille osoitettu?
Paljon nälkää nähneiden ihmisten voi olla vaikea puhua nälkään liittyvistä asioista jatkuvaa yltäkylläisyyttä kokevien ihmisten kanssa.
Formulafanin tai pitsinnypläysharrastajan voi olla vaikea puhua harrastuksestaan minun kanssani, jota ei kyseinen asia kiinnosta. Jos hän puhuu, niin puhe menee, kuin vesi hanhen selkään.
Jos ihminen on sitä mieltä, että millään tasolla häntä ei kiinnosta pelastusvarmuus, niin pelastusvarmuus ei ainakaan sillä hetkellä ole tätä ihmistä varten sillä tavalla, että siitä olisi ihmiselle mitään hyötyä.
Pelastusvarmuus on asia, josta keskusteleminen on hyödyllistä sellaisessa porukassa, jossa se on ajankohtainen ja kipeä asia. Aivan samalla tavalla, kuin esim. pitsinnypläyksen viimeisistä trendeistä ei voine muualla keskustella, kuin alan harrastajien parissa.
Jos asia kiinnostaa, niin esim. vanhat körtti-isät (kuten Jonas Lagus) voivat sinua asiassa auttaa. Lutherillakin on asian suhteen sinulle annettavaa. (Luther-tutkijoilla ja mahdollisilla Luther-tutkijoiden tutkijoilla ei välttämättä ole asiassa mitään annettavaa.). Paavalinkin teksteihin kannattaa asian tiimoilta tutustua, mikäli asia on ajankohtainen.
Tällä erää en saane parempaa vastausta kovin nopeasti annettua. Ehkä tämä riittää tällainen asian ilmaan roikkumaan jättäminen.
Jos jotain on käsketty aina ja jatkuvasti tekemään, niin iloitsemaan Herrassa!
Totta. Paavali kehottaa iloitsemaan Herrassa ja keskittymän siihen. Herran ulkopuolella taasen ei ole varmaankaan kehotettu ketään iloitsemaan, vaikka se ilmeisesti onkin se ylivoimaisesti yleisin tapa iloita.
Samassa yhteydessä Paavali myös kehottaa rukoilemaan lakkaamatta.
En nyt muista, oliko muitakin vastaavia jatkuvaan toimintaan olevia kehotuksia.