Riippuu siitä, mitä kävelevällä evankeliumilla tarkoittaa.
Jumalalla ei ole täällä maan päällä muita käsiä ja jalkoja kuin meidän vajavaisten ihmisten kädet ja jalat. Jos ne kädet ja jalat kaikessa paskamaisuudessaan kuitenkin tekevät toiselle ihmiselle "itsekeskeisyydessään ja palkkion toivossaan" semmoista, että toinen ihminen tulee autetuksi, niin se voi julistaa evankeliumia tälle autetuksi tulleelle paremmin, kuin parhainkaan saarna.
Kuten sanoin, evankeliumi ei ole hyvien tekojen tekemistä vaan armon sanoma jonka mukaan jokainen maailman ihminen on armahdettu synneistään ilman omaa ansiotaan.
Ei pidä sekoittaa tekoja ja evankeliumia millään tavalla keskenään. Ei edes tällaisella herttaisen viattomalta ja hyväntuoksuisilla kukkasilla reunustetulla tavalla, muuten meillä ei ole mitään toivoa.
Kumma juttu että juuri körttifoorumilla väitellään ihmisen mahdottomuudesta ja perisynnistä! Luulisi edes täällä olevan se asia selvä?
Jos ihminen on mahdoton Jumalan edessä, niin silloin se kuulkaa on niin, että parhaine tekoineenkaan se ei kelpaa!
Se joko kelpaa tai sitten ei kelpaa! Ei voi olla niin että "kelpaa tuossa ja tässä ei kelpaa".
Ihminen ei kertakaikkiaan kelpaa Jumalan edessä parhaine tekoineenkaan, vaan nekin teot on likaisia, ahneudessa ja pahuudessa tehtyjä eli turha niistä on metelöidä! Häpeäksi ne meille koituvat!
Ainoa mitä kristitty saattaa ääneen mainita, on Jeesuksen Kristuksen teot ja kuuliaisuus. Muilta osin on parempi painaa katse alas ja hävetä niin syvästi kuin voi. Myös niitä "hyviä" töitä. Ja julkeaa on edes kuvitella olevansa itse tai että joku toinen olisi "kävelevä evankeliumi".
Minä olen mahdoton ja niin olette tekijn joka iikka! Vaikka teidät voissa paistaisi ja kermassa pyörittelisi niin yhtä mahdottomina pysytte eikä tekonne/tekomme kelpaa Jumalan edessä!
