Augustinus ylistää Jumalaa. 11. kirja
Mutta Sinun armosi on parempi kuin elämä. Minun elämäni ei ole muuta kuin yhtä sekavuutta. Sinun oikea kätesi on kuitenkin tarttunut minuun Herrassani, Ihmisen Pojassa, joka on välittäjä Sinun ainoan, ja meidän monien välillä. Välittäjä niin paljossa, tarttunut minuun jotta minä saisin voiton Hänen kauttansa joka on voittanut minut. Ja luopuisin kaikesta menneisyydestä ja unohtaisin sen mikä on takana. Seuraisin yksin Häntä , ei sitä kohti mikä on tulevaa ja menevää, vaan sitä kohti mikä ikuisena on ollut ennen minua.
---
Lujasti ja kiinteästi tahdon silloin pysyä Sinussa, minun kuvassani. Tahdon pysyä Sinun totuudessasi. Silloin en enää kuuntele ihmisten kysymyksiä, ihmisten jotka kuolemansairaina enemmän janoavat kuin kykenevät janoaan tyydyttämään.
---
Herra, minun Jumalani, millainen syvyyksien syvyys onkaan Sinun salattu olemuksesi, ja kuinka kaus siitä minun syntieni seuraamukset ovatkaan minut heittäneet ?
Paranna minun silmäni, että saisin iloita Sinun valkeudestasi.
( Olen kaikissa lainauksissani vähentänyt suomentajan runsaita pilkkuja jotta ajatus olisi helpompi löytää.
Suomennoksesta on sanottu, että se on hiukan epäonnistunut, liekö juuri tästä syystä. )
p.s. pilkuttaminen on hyvin vaikeaa itsellenikin.