Joskus voi tauko olla ihan hyvä.
Itsekin olen pitänyt välillä lyhyempää tai vähän pidempää paussia.
Tuli mieleen, että sanoilla ja lauseilla, ilmaisuillamme voi
olla toiselle ihmiselle erilainen "tunnesisältö" kuin ehkä tarkoitimme ja
taas joku muu voi ymmärtää ihan eri tavalla, joku ehkä liki samoin kuin itse kirjoitti,
tai edes yritti kirjoittaa ja ilmaista asiaa.
Ja muistijälki jostain...voi ehkä aktivoitua spontaanisti...vaikkei toinen olisi siihen asiaan suoranaisesti viitannut.
Joskus ajattelen, että ihminen on toisaalta "monikerroksinen" tuntemuksineen ja aistimuksineen...
ja taas toiselta kantilta ajatellen, ihan "yksiselitteinenkin, tai ainakin melkein"
Muisti on aika ihmeellinen asia, sinne on kaikki elämän kokemukset, ilot, kivut, tuskat ja menetykset
taltioituna ja joskus jokin arpi repeää (ainakin minulla) ja se saattaa saada ns defenssit, puolustusmekanismit jne
aktivoitumaan ja joskus reaktiot voivat olla jopa itsellekin ihan ennenkokemattomat.
Ja laukaisevana tekijänä voi olla joskus ihan "mitättömän pienikin asia"
-------
Sainkohan nyt sanottua ja kirjoitettua mahdollisimman monimutkaisesti sen, mitä aloin pohtimaan.
Mutta, ainakin omaan elämääni mahtuu niin mahdottoman monenlaisia periodeja ja intervalleja tässä elämän juoksuhyrrässä.
Paljon iloista, mutta paljon kai myös harmaan eri sävyjä, jopa mustaa raitaa elämäni matossa, kudelmassa myöskin löytyy.
Ja joskus tekee kipeää ne surut ja menetykset, jne.
