Riivatut rakkineet 5

[mt]

Aina kun joku on yrittänyt hieroa minua, olen ruvennut kiljumaan. Se vain tuntuu kammottavalta ja väkivaltaiselta.

Jotain tuollaista muistan minäkin aikoinani kokeneeni. Puolentusinaa ensimmäistä hierontakertaa menee varmasti alustavaan pehmittelyyn, ellei enemmänkin. Sitkeästi kerran viikossa vuosikausia, ja nyt lihakset kestävät vaikka mitä. Omassa yrityksessä oli helppo päättää, että henkilökunnan hieronta työaikana kuuluu työvälinehuoltoon ja menee siten yrityksen piikkiin. Olen varma siitä, että se raha on tullut takaisin moneen kertaan parempana työtehona. Koneitakin huolletaan, ja kirjoitustyöläisen työkalu on yläkroppa raajoineen. Jos se ei ole kunnossa, ei töistä tule mitään. Kokemusta on.

Yhdessä vaiheessa hankin sähkömoottorilla nostettavan istuma-seisomapöydän ja seisomatueksi sopivan työtuolin. Työasentojen vaihtelu helpotti kummasti alaselän vaivoja. 

Hierojissa on muuten eroja. Ammattitaitoon kuuluu sen peukaloidenpyörittelyn lisäksi anatomian tuntemus, hyvät viestintätaidot sekä asiakkaan reaktioiden herkkä aistiminen ja omien toimintojen sopeuttaminen siihen. Voimaakin tarvitaan, silittely on kyllä mukavaa, mutta ei siitä mitään lihashuollollista hyötyä ole. Onneksi tunnen pari hyvää hierojaa.

Mt

[1944]

Nuorempana kerran hierotutin itseni, kun muutkin sen teettivät. Oltiin arolla ja juostiin Cooperia. Minulle tuli paha ihokarvojen juurien tulehdus. Lääkäri määräsi ihan    kunnon antibiootit toteamalla "ei tässä nyt vähemmät auta, kun olet se vitsin henkilö, josta meinattiin apinaa, mutta karvat loppuivat vain vähän kesken ja hä... kasvoi väärälle puolelle". Hierojalla oli kivulloiset peukalot kestää.

[Mansipaani]

Aina kun joku on yrittänyt hieroa minua, olen ruvennut kiljumaan. Se vain tuntuu kammottavalta ja väkivaltaiselta.

(Jatketaan hieman rönsyä..) On kokemusta hyvästä ja huonosta kosketuksesta. Olin kerran koekaniinina fysioterapian opetushetkessä, ja opettajan otteet olivat varmat ja asiantuntevat, oppilaan epävarmat ja vähän arat. Yllättävän iso ero. Kerran olin kokovartalohieronnassa opiskelijan otteissa, ja se oli todella epämiellyttävää, hieroi välillä liian kovin ottein jne. Kokeileminen voi kannattaa.

[öppiäinen]

Yhdessä vaiheessa hankin sähkömoottorilla nostettavan istuma-seisomapöydän ja seisomatueksi sopivan työtuolin. Työasentojen vaihtelu helpotti kummasti alaselän vaivoja. 

Sellainen on meilläkin yhdellä työntekijällä, mutta ovat kalliita, ja ennen kuin olen siinä asemassa että minulle moinen hankittaisiin, olen hajonnut.

Mutta kuinka ollakaan, työpisteeni muuttaa hometta pakoon toisiin tiloihin juuri tällä viikolla, ja siellä uudessa on leveä ikkunalauta korkeudella, joka tuntuisi soveltuvan seisaallaan työskentelyyn. Sitä olen ajatellut hyödyntää. vähän pitää nikkaroida ranteille tukea, mutta onhan minulla kotona puuta ja kankaita ja työkalut. Sitä en tiedä, miten vastavaloa kestäisin (kyllä sitä kaihtimien raosta vähän tihkuu kumminkin), mutta sitten vain jotain sermintapaista väsäämään, jollei toimi.

Kyllä silti haluaisin välillä myös olla makuulla.

Jotain tuommoista näppistä olen ajatellut lisäksi. Ei se silti täydellinen ole tuokaan. En ymmärrä, miksi näppiksen pitää olla suora lauta? Miksei muotoilussa hyödynnetä pinsettiotetta, joka on ihmiselle luontevin? Eli peukalon näppäimet voisivat olla eri puolella kuin muiden sormien. Ja vasemman ja oikean käden sormenpäät enempi kohti toisiaan kuin samaan suuntaan sojottamassa.

Tekisi mieli rakentaa oma näppis, mutta en oikein tiedä, mitä pitäisi tietää, jotta projekti onnistuisi. Elektroniikkaa vai materiaaliteknologiaa vai kumpaakin? Miten muovia muotoillaan? Ja siinä olisi näppäimissä kiinteän kirjainkuvion sijaan tiheässä pienenpienet valopisteet, ja voisi ohjelmoida kuhunkin näppäimeen sen kirjaimen, jonka haluaa. Ja jos sopiva helposti taipuva materiaali löytyisi, voisi perustaa näppisräätäli-liikkeen, josta jokainen saisi omille käsien mitoilleen sopivan tuotteen. Haluaisin myös leveän näppisvyön, jolla voin sitoa kahdesta osasta koostuvan näppiksen tuohon mahakummun päälle, ja siinä sitten vain lepuuttaisin käsiäni (okei, hiiri pitää jotenkin ympätä systeemiin myös). Maata kellottaisin sängyssä näppis mahalla, ja näyttö killuisi jossain pään päällä kuin hammaslääkärin valaisin.

[seppos]

Sellainen on meilläkin yhdellä työntekijällä, mutta ovat kalliita, ja ennen kuin olen siinä asemassa että minulle moinen hankittaisiin, olen hajonnut.

Mutta kuinka ollakaan, työpisteeni muuttaa hometta pakoon toisiin tiloihin juuri tällä viikolla, ja siellä uudessa on leveä ikkunalauta korkeudella, joka tuntuisi soveltuvan seisaallaan työskentelyyn. Sitä olen ajatellut hyödyntää. vähän pitää nikkaroida ranteille tukea, mutta onhan minulla kotona puuta ja kankaita ja työkalut. Sitä en tiedä, miten vastavaloa kestäisin (kyllä sitä kaihtimien raosta vähän tihkuu kumminkin), mutta sitten vain jotain sermintapaista väsäämään, jollei toimi.

Kyllä silti haluaisin välillä myös olla makuulla.

Jotain tuommoista näppistä olen ajatellut lisäksi. Ei se silti täydellinen ole tuokaan. En ymmärrä, miksi näppiksen pitää olla suora lauta? Miksei muotoilussa hyödynnetä pinsettiotetta, joka on ihmiselle luontevin? Eli peukalon näppäimet voisivat olla eri puolella kuin muiden sormien. Ja vasemman ja oikean käden sormenpäät enempi kohti toisiaan kuin samaan suuntaan sojottamassa.

Tekisi mieli rakentaa oma näppis, mutta en oikein tiedä, mitä pitäisi tietää, jotta projekti onnistuisi. Elektroniikkaa vai materiaaliteknologiaa vai kumpaakin? Miten muovia muotoillaan? Ja siinä olisi näppäimissä kiinteän kirjainkuvion sijaan tiheässä pienenpienet valopisteet, ja voisi ohjelmoida kuhunkin näppäimeen sen kirjaimen, jonka haluaa. Ja jos sopiva helposti taipuva materiaali löytyisi, voisi perustaa näppisräätäli-liikkeen, josta jokainen saisi omille käsien mitoilleen sopivan tuotteen. Haluaisin myös leveän näppisvyön, jolla voin sitoa kahdesta osasta koostuvan näppiksen tuohon mahakummun päälle, ja siinä sitten vain lepuuttaisin käsiäni (okei, hiiri pitää jotenkin ympätä systeemiin myös). Maata kellottaisin sängyssä näppis mahalla, ja näyttö killuisi jossain pään päällä kuin hammaslääkärin valaisin.

Meillä seurakunnassa toinen tiedottaja tekee työnsä seisoen ja hänellä on pöytä sopivalla korkeudella.

[öppiäinen]

Oliskohan se muuten kuinka törkeää, jos messussa seisoa pönöttäisi koko ajan, sen sijaan että istua kököttäisi. Saako sitä seistä myös niissä kohdin, kun käsiohjelmassa ei lue "seurakunta seisoo"   Ortodoksithan tätä harjoittavat, ehkä ovat meitä viisaampia siinä.

Yhden koulutuksen luento-osuudet tässä hiljakkoin kuuntelin seisten, kun muut istuivat.

[Pirska]

---

Aina kun joku on yrittänyt hieroa minua, olen ruvennut kiljumaan. Se vain tuntuu kammottavalta ja väkivaltaiselta.

Olen minäkin kuullut semmoisista hierojista. Itselleni on sattunut fiksummat tapaukset.

[mt]

Yhdellä työtoverilla on ollut pitkään käytössä rullahiiri, siis peukalolla pyöritettävä kumisylinteri, joka liukuu tangossa sivusuunnassa. Käytin sitä minäkin aikoinani, ja hyvältä tuntui. Viimeksi minulla oli hiirenä Evoluent-pystyhiiri.

Sähkömoottorilla toimivat säädettävät pöydät ovat kyllä kalliita, mutta käytännössä saman asian ajaa halvempi versio, jossa korkeus säädetään veivillä. Muistaakseni niitä oli Ikeassakin. Minulle sopi hyvin vain kallein malli, koska vain sen sai riittävän korkeaksi. Tein käyttötestin useasta mallista - lehtityön etuja - ja ostin sen haluamani halvalla käytettynä... Testin aikana huomasin, miten tärkeä on jalkatuki, reilun vaaksan korkuinen tanko, jonka päälle voi tarvittaessa nostaa jalkansa, vähän kuin baaritiskiin nojailisi (no enhän minä, mutta kaverit on kertoneet ja olen elokuvissa nähnyt).

Toin työpaikalle myös oman asikkalalaisen kiikkutuolini, joka on kannettavan kanssa työskenneltäessä mainio työpiste.

Kalusteiden ja aseman suhde on kyllä mielenkiintoinen. Yhtiökumppani osteli tuolia, ja myyjä kertoi, että tämä selkänojan korkeus on suorittavalle portaalle, puolikorkea keskijohdolle ja täyskorkea johtokunnan jäsenille... Aikoinaan eräässä suuressa mediakonsernissa punaisia kyniä annettiin vain päällikkötason toimittajille. Ylennyksen saatuaan toimittaja meni asianomaisen rouvan huoneeseen ja pyysi puoli tusinaa punaisia kyniä. "Minä ymmärrän, onneksi olkoon, toimituspäällikkö K."

Mt

[Leena]

Meillä usealla on korotettava pöytä, saavat kirjoittaa vaikka päällään seisten. Kaupunki on pihi työnantaja, mutta näitä apuvälineitä on paljonkin hankittu. Myös hyvin monenlaisia näppiksiä. Eräs työtoverini sairasti polyradikuliitin, siis mojihermolihasliitoksen tulehduksen, heräsi vain halvautuneena ja siitä hitaasti toipui. Fysioterapeutti etsi juuri hänelle sopivan näppiksen. Ihmeen monenlaisia on. Samoin yksilöllisen hiiren.

Kerran meille hommattiin hieroja, aloutteentekijänä oli sosiaalityöntekijä. Saatiin joistakin tyhy- määrärahoista.
Kukin poikkesi vuorollaan. Kävin itsekin vaikka sillä kertaa ei ollut oikein vaivaa, suorastaan nolotti, kävin uimassa päivittäin kaupungin alennuskortilla. Nyt kelpaisi. Taatusti alkuun sattuisi, on niskat jumissa, kädetkin puutuu, ja uimahalli remontissa. Mutten oikein muutakaan tiedä, maksaa vaan pirskatisti. Koetan hieroa itse. Venyttelyt auttaa. Oletko kysynyt  apuvälineitä?

Miksi messua ei seistä saisi, en tiedä. Kai joku tuijottelisi kun meitä on moneen.  Jäisin itse sinne penkkirivin taakse. Itse kolme-neljä kertaa oli ort liturgiassa pakko istua ja painaa pää polviin, kerran vetäisi naapuri minut istumaan, kun olin pyörtyä ja hän sen huomasi. Kuuluu olevan perinne alkukristituiltä, eihän heilläkään ollut penkkejä, mutta erinäiset isät ovat ilmoittaneet että ainakin Joensuun seminaarikirkko ne penkit saa.

Parhaat kokemukset on urheiluhierojista siksi, että kahdesti olen Lapissa kaatunut pahasti, kasvoilleni alamäkeen. Ensi kerran Haltilla, jossa latu kääntyi, vauhti oli huima, ja sukset lähtivät molemmille puolin edellisten hiihtäjien tekemiin syviin käännön apuun tarkoitettuihin latuihin, levälleen, Menin suoraan päälleni, ja hädin tuskin sain kierähdettyä seuraavan alta pois. Olin hetken ihan tokkurassa, kun se hanki oli kovaa. Aamulla heräsin niskat vääntyneinä. Urheiluhieroja painoi ne pikku okahaarakkeet paikalleen, ja kipu päättyi, ja vähin erin lihakset siitä toipui. Tietty hän niitäkin hieroi mutta varoen.   Sama juttu Kiilopäällä, kun koetin väistää ladulla telmiviä tenavia etten satuta, ja lapsihan vain pysähtyy, kun huutaa, että väistäkää.   Turvalleni tuiskahdin. Taas löytyi parikin nikanahaaraketta. Se opetettiin yleislääketieteen kurssilla tekemään, niin että tiesin mitä puuhaavat.

[öppiäinen]

Nonniin täällä uudessa entistä kaikin tavoin viihtyisämmässä työhuoneessani nyt säädän kalusteita... pitää tuohon ikkunalaudalle tosiaan nikkaroida vähän koroketta. Ja niputtaa oheislaitteiden johdot kaapelispiraalilla tms., ehkä peräti lahjoitan työnantajalleni sen ylimääräisen nelisen metriä, joka minulla on kotona. Ja sen "jalanlepuutustangon" voin kanssa tekaista. Valitettavasti tämä työpiste ei pitkään tule olemaan omani.

Pystyhiirissä vasuriversiot tuppaavat olemaan kalliimpia kuin oikeakätiset, eikä kaikkia malleja vasurina edes saa. Kuntatyönantaja maksaa mieluummin sairaslomia kuin ergonomiaa, jolla ne ehkäistäisiin, tai ainakin kaikkein toivottujen hankintojen toteutumisessa menee niin kauan että odotellessa hajoaa kroppa.

Asentojahan on muitakin kuin istua tai seistä. Olen Suomessakin tavannut henkilöitä, jotka mielellään ovat kyykyssä; yksi enonikin oli näitä. Pihalla kun jutusteli vieraille niin lepäili kyykkyasennossa, hyvin sai kantapäät maahan. Muualla päin maailmaa tuo kai on yleisempääkin. Minun kireillä jänteilläni ja paksuilla kintuilla kyykistyminen on epämiellyttävää, ja pystyyn noustessa meinaan pyörtyä.

[PekkaV]

   Mulla on Office 2003. Word ei enää avaudu uudemmissa versioissa. Mikä neuvoksi?

[Pirska]

   Mulla on Office 2003. Word ei enää avaudu uudemmissa versioissa. Mikä neuvoksi?

Minulla on Office 2007 ja sieltä löytyy kohta "vaihda tyyliä", josta löytyy kohta "tyylijoukko" ja sieltä Word 2003. Onnistuisikohan tuota kautta?

[Riitta-mummi]

Voiko tietokone tökkiessään "nielaista" kirjoittamani tekstin ja laittaa sen vasta parin päivän päästä foorumille ?.
Maanantaina nimittäin yhteys katkeili monta kertaa. Eilen apumieheni laittoi taas läppärin "kuriin ja nuhteeseen". Äsken huomasin yhden tekstini jonka luulin kadonneen bittiavaruuden mustaan aukkoon.

p.s. Tekniikoista ymmärrän vähemmän kuin mistään muusta.

[seppos]

Voiko tietokone tökkiessään "nielaista" kirjoittamani tekstin ja laittaa sen vasta parin päivän päästä foorumille ?.
Maanantaina nimittäin yhteys katkeili monta kertaa. Eilen apumieheni laittoi taas läppärin "kuriin ja nuhteeseen". Äsken huomasin yhden tekstini jonka luulin kadonneen bittiavaruuden mustaan aukkoon.

p.s. Tekniikoista ymmärrän vähemmän kuin mistään muusta.

Kyllä se voi piileskellä viallisessa koneessa ja lähteä liikkeelle kun kaikki on kunnossa

[PekkaV]

 Minulla on Office 2007 ja sieltä löytyy kohta "vaihda tyyliä", josta löytyy kohta "tyylijoukko" ja sieltä Word 2003. Onnistuisikohan tuota kautta?

   Kiitos! Yritän.