yhteen hiileen

[sadetta]

Oliko joskus muinoin tällainen lehti? Muistelen nähneeni lapsena kotona. hy.. yh.. Lapsen mielestä paljon tekstiä ja tylsä ulkonäkö. Minun päässäni on kuva a-nelosesta tai pienemmästä ja yläreunassa lähes oliivinvihreä n. 5 cm korkea reuna ja alla paljon tekstiä.

Unta ja varjoa vaan??

[seppos]

Kaikki kommenttisi ovat oikeita. Yhteen Hiileen lLehti ilmestyy edelleen kerran vuodessa ja  se jaetaan jäsenille. Se sisältää vain faktaa yhdityksestä lähinnä vuosikokousta varten. Muuta materiaalia ei vuosikokoukseen jaeta.

[sadetta]

Jatkokysymys: Miten puhaltaa yhteen hiileen nyky-herännäisyydessä, vai onko siinä edes ideaa? Ovatko seinät liian laajalla vai löytyykö yhteinen ydin? Hiili, joka pitää nuotion ympärilläolijat hengissä. Kaikki saman nuotion ympärillä.

Kunhan mietin 

[seppos]

Minusta siinä on ideaa ja itse yritän tässä puhaltaa omalta osaltani yhteen hiileen monista, niin että se lämmittää ainakin pientä joukkoa hajallan ympäri Suomea ja muita maita.

[Kalistaja]

  Välillä yhteen hiileen puhaltaminen onnistuu, välillä ei. Ihminen on raadollinen. Upeaa kuitenkin on yhteisen hyvän etsiminen ja samalla nuotiolla lämmittely.

[Pyryharakka]

Minua on joku "viisas" neuvonut, ettei nuotion ympärillä kannata kaikkien puhaltaa yhteen hiileen. Siitä vain saa vastapäinen ystävä noet ja savut silmilleen. Siis olisiko yhden köyden vetäminen parempi. Jos kaksi vetää yhtä köyttä, vetävätkö he sitä samaan suuntan vai eri suuntiin. Jos samaan, niin mitä on köyden toisessa päässä?
Siis olisiko jo aika kehittää osuvampia kielikuvia ja ehkä hieman tähän päivään istuvampia.

[Leena]

  Välillä yhteen hiileen puhaltaminen onnistuu, välillä ei. Ihminen on raadollinen. Upeaa kuitenkin on yhteisen hyvän etsiminen ja samalla nuotiolla lämmittely.

  ?

[Pena]

Minua on joku "viisas" neuvonut, ettei nuotion ympärillä kannata kaikkien puhaltaa yhteen hiileen. Siitä vain saa vastapäinen ystävä noet ja savut silmilleen. Siis olisiko yhden köyden vetäminen parempi. Jos kaksi vetää yhtä köyttä, vetävätkö he sitä samaan suuntan vai eri suuntiin. Jos samaan, niin mitä on köyden toisessa päässä?
Siis olisiko jo aika kehittää osuvampia kielikuvia ja ehkä hieman tähän päivään istuvampia.

Minulla on aina kiusaus kielikuvien väärinkäyttöön. Poikani on perinyt saman vian: "Viimeinen kirsikka iin päällä, joka katkaisee naulan ytimen."

[Mauno]

Hei!

Ei se hiili lämmitä, vaikka jokainen siihen puhaltaisi! Eikä siitä mene savua nuotikehän toisella puolella olevan silmään.

Suomessa ei istuta hiilivalkeilla, vaan nuotiotulilla. Jos nuotio on palanut loppuun, on vain hiillos jäljellä. Siihen kun lisää lastuja, kiehisiä, pikku tikkuja tai tuohta, niin ne saattaa syttyä uuteen paloon, jos eivät syty niin täytyy puhaltaa hiileen hehkua lisää, jotta saadaan uudellen tuli syttymään.

Samaan hiileen puhaltaminen tarkoittaa mielestäni (ja retkikokemusteni mukaan) sitä, että keskitetään puhallus, ilmavirta samaan kohteeseen, jotta sadaan se yksi hiili hehkumaan ja sytyttämään uuden palon. Jos istutaan piirissä, puhaltamisen voi tehdä vuorotellen - kun mä vedän ilmaa keuhkoihin, sä puhallat hiileen.

Näin mä sen olen ymmärtänyt. Tulta me tarvitaan, ei hiipuvaa hiiltä. Yhteishenkeä ja vuorovetoa. 

Ennen yhtenäiskulttuurin aikana oli helppo laittaa vertauksia elävästä elämästä - nyt se vaatii mielikuvistakin! Nykyisinkin voi(si) olla ihmisen sisintä koskettavia tuulia ja tulia - ei keinotekoisia tuulettimien puhalluksia eikä neonvaloja!

miettii Mauno

[PekkaV]

Ja kun kohtuullinen puhaltaminen kohdistetaan suoraan hiileen, mahtuu kolmekin puhaltamaan yhtä aikaa. Näin saadaan tulosta nopeasti. Tuhka ei lennä, kun vain varotaan ylilyöntejä. Taitolaji tämäkin.

[Leena]

Ja kun kohtuullinen puhaltaminen kohdistetaan suoraan hiileen, mahtuu kolmekin puhaltamaan yhtä aikaa. Näin saadaan tulosta nopeasti. Tuhka ei lennä, kun vain varotaan ylilyöntejä. Taitolaji tämäkin.

Varotaan ja sovitaan ja hoidetaan ne silmät?

[Riitta-mummi]

Ennen tulitikkujen aikaa säilytettiin hiillos tuhkan alle peitettynä seuraavaa aamua varten. Sitten toimittiin kuten Mauno neuvoi jotta saatiin tuli syttymään.
Varomaton tulenkäsittely voi johtaa koko kaupungin paloon. Näin kävi Lahdessa 1877 kun "Marolan piika" hoiti varomattomasti tulenkäsittelyä.
Laatta kauppatorin lounais-kulmassa kertoo tapahtumasta.
Myöhemmin siinä paikassa oli isvossikkapirssi. Minäkin muistan sen olemisen.

[Kalistaja]

  Mauno ja muut: tuli voi siis syttyä yhteen hiileen puhaltamisesta. 

[vanha lihava mies]

Välillä yhteen hiileen puhaltaminen onnistuu, välillä ei. Ihminen on raadollinen. Upeaa kuitenkin on yhteisen hyvän etsiminen ja samalla nuotiolla lämmittely.

Luen erästä kirjaa joka on käsittelee Suomen kirkon aikaa sisällisodamme, kirjan valmistumiseen autoi osaltaan kun piispa Jukka Paarma oli kutsunut seminaariin historoitsijoita käsittelemään aihetta, näin muistelen.

Eli nimimerkki Kalistajan kanssa olen samoilla linjoilla,välillä yhteen hiileen puhaltaminen onnistuu, välillä ei.
Itse koen myös että nykyisin pyritään antamaa yksimielistä ja homogeenistä julkisuuskuvaa kirkosta ja ehkä myös herännäisyydestäkin.
Mutta silti totuus voi ja onkin varmasti toinen, eli kipinät lentelevät välillä nuotiolla.
Yhteiskunta muuttuu, ihmisten mieli ja ajatukset muutuu.
Toivottavasti vältytään kumminkin niin että "kipinät" eivät sytytä aivan suurta metsäpaloa.
Tai toisalta ehkä jonkin muotoinen herätys tai herättäminen olisi sittenkin paikallaan.

[Mauno]

Joo, Kalistaja!

Yhteen hiileen puhaltamalla voidaan saada tuli syttymään.

Mutta niinkuin Riitta-mummi sanoi, pitää olla varovainen. Ei saa hosua taitamattomasti, ettei liata ketään toista. Pitää osata lopettaa puhaltaminen ajoissa tulen sytyttyä ja antaa sen palaa sitten rauhassa - kyllä se palaa, jos vielä silloin puhaltelee, kärvistyy kulmakarvat, ripset ja nenäkarvat naamasta ja tukasta puhumattakaan.

Ja - jos hiillos ei ole säilynyt tuhkan alla, vaan on kokonaan sammunut, niin silloin me turhaan puhallamme. Väsytämme vain itsemme ja kehkoriepumme. Silloin tulen täytyy tulla jostakin edellisen tulipaikan ulkopuolelta!

Tämä on koko juttelu todellista seurakuntaelämää / herätysliikkeen elämää mutta samalla me puhumme koko ajan vertauksin!

miettii Mauno