Hyvät jatkohuomenet! Kolmenvartin aamulenkki, kuin kolmenvartin hartaus. Hiljaista oli, vain muutama koirakulettaja, nyyh!
Taloissa pihat autoja täynnä Perjantai-illan vieraat isäntineen vielä nukkuivat yhdeksän jälkeen.
Paljon oli omenia puiden alle pudonnut. Matti mielisi niitä kysellä peuroille viemisiksi. Omat omenat on jo syöty ja säilötty.
Usutin Mattia ottamaan viikatteen ja siivoamaan viereisen puistokaitaleen lupiininraadot, pujot ja pajut . Kaupunki ei enää sellaiseen puutu.
Rantapöheikköjä ollaan pienellä porukalla muutamien vuosien välein mataloitettu jotta vesimaisema kävelijöillekin näkyy.
Jaha, minua huudellaan nyt puolukoita pussittamaan.
