Tänään osa 8

[seppos]

Tervetuloa taas junaan mukaan.

[Leena]

Kummityttö pakkaa muuttaakseen opiskelupaikkakunnalle, ja mielessä elää liian lähellä oma lähtö joskus silloin joskus. Oli surullista, sillä tiesin, nyt jää lapsuus taakse, lopullisesti. On aina jotakin syvää surua, kun jokin on ei-koskaan-enää, vaikka kuinka olisi halunnut sitä minkä sai, eli lähteä. Nyt se kertautuu, kun on kyhäytynyt tämmöttiin suurperhe, eli perheeseen kuuluu mummot ja vaarit ja tädit, on muistettava oma lähtö, päästettävä lapsi maailmalle ja vielä elettävä mielessään se miltä siskosta tuntuu kun esikoinen lähtee.
Se oli pilvinen päivä, herätyskello unohtui, kauheinta oli palata sitä hakemaan jostakin viiden kilometrin päästä. En itkenyt mutta kurkussa tuntui kummallisen ahtaalta. Tänään on minulle se ei-enää-koskaan -päivä, ja huomenna varmaan vielä myös.

[myyrä]

Terveisiä Vantaan-Espoon-Helsingin kierrokselta. Kaksi yötä siellä olin. Varmaan 1000km ratissa ja nyt aika väsy olo. Iltahämäräinen Helsinki on kaunis - muistoja tuli mieleen vähän joka puolelta. Ja onhan se muutenkin upea kaupunki, oikeastaan Suomen ainoa Kaupunki. Kuitenkin väsyin alituisiin ruuhkiin ja ihmisten määrään enkä voisi siellä asua. Muistelin viime viikkoista Patvinsuon ja Autiovaaran ikimetsän rauhaa. Metsänelävä olen.

[Pyryharakka]

  Myyrä 
Miunkii mielestä Helsinki on mukava kaupunki käydä, mutta ei jäädä.

[myyrä]

On syksy, joka tuli yhdessä yössä.

[Salis]

Myyrä 
Miunkii mielestä Helsinki on mukava kaupunki käydä, mutta ei jäädä.

Olen asunut toissijaisesti pääkaupunkiseudulla pienen ikäni. Espoonlahti oli aikoinaan mukavaa aluetta, jonka takia en pitänyt Helsingistä. Sitten muutin ihan Helsingin keskustaan ja yhtäkkiä jouduin toteamaan, kuinka mukava kaupunki Helsinki on liikkuvalle ihmiselle, olipa kysymys sauvakävelystä, juoksusta, uinnista, peleistä tai retkeilystä. Töölönlahti, Hietaniemen ja Seurasaaren alue sekä keskuspuisto ovat paratiiseja liikkujalle. Nyt pidän Helsingistä tosipaljon.

[Leena]

On syksy, joka tuli yhdessä yössä.

Nyyrä!  Sinua ei ookkan syöty!  Me oltiin huolissamme 
Se tulee ain siellä. Se mikä oli ihanaa oli yhdes yössä tuleva talvi. Sandaaleista ja polvareista suoraan toppakenkiin.

[myyrä]

Nyyrä! 

 

[Leena]

Järkyttävää. Just vasta heräsin myyrä

[myyrä]

Järkyttävää. Just vasta heräsin myyrä

Ei se mitään.

[hippiäinen]

Kävin fysikaalisessa ja nyt särkylääkettä & lihasrelaksanttia ja eiköhän tämä päivä ole finaalissa, hyvää yötä 

[Leena]

Yritän taas vääntää tekstiä, ja minulla on fiilis että ymmärrän Jampea.

Kun kirjoittaa ja yrittää selittää, että valvoi tuskaisena yön, ja Raamattu lohdutti, mitä lukikin, mitä on kesken lukemisen ja satunnaista kohtaa, tulee ällö olo, tosi ällö. ulee fiilis kuin yritettäisiin makeilla jollain, joka ei kuitenkaan realiteetissa kanna. Mutta hyvätihmiset - miten minä ilmaisen sen sitten niin että ... mitä minä toisin sanoen kirjoitan, kun se meni niin erikä toisin?  Enhän minä voi valehdella sen takia että saataisiin luku joka on useimpien mielesträ realiteettiin sopiva ja josta ei tule kiusaantunut ja vaivautunut olo kun lukee? 

Jos se kantoi realiteetissa. Entäs jos Jumala onkin olemassa?  Hurja. Johan nyt jotakin. Kun ei siitä saa realiteetilta maistuvaa tekstiä. Myönnetään, en ole Dostojevski.
 On varmaan oltava, jotta osaa. Alan ajatella niin.

[Jampe]

Yritän taas vääntää tekstiä, ja minulla on fiilis että ymmärrän Jampea.

Kun kirjoittaa ja yrittää selittää, että valvoi tuskaisena yön, ja Raamattu lohdutti, mitä lukikin, mitä on kesken lukemisen ja satunnaista kohtaa, tulee ällö olo, tosi ällö. ulee fiilis kuin yritettäisiin makeilla jollain, joka ei kuitenkaan realiteetissa kanna. Mutta hyvätihmiset - miten minä ilmaisen sen sitten niin että ... mitä minä toisin sanoen kirjoitan, kun se meni niin erikä toisin?  Enhän minä voi valehdella sen takia että saataisiin luku joka on useimpien mielesträ realiteettiin sopiva ja josta ei tule kiusaantunut ja vaivautunut olo kun lukee?  

Jos se kantoi realiteetissa. Entäs jos Jumala onkin olemassa?  Hurja. Johan nyt jotakin. Kun ei siitä saa realiteetilta maistuvaa tekstiä. Myönnetään, en ole Dostojevski.
 On varmaan oltava, jotta osaa. Alan ajatella niin.

Kiitos Leena!  Yritän siis kaikin voimin perata uskonnon harjoittamisesta pois sitä "ällöä" siirappia koska, kuten sanoit;- se ei oikeassa elämässä kanna eikä kestä. Koen sellaisen väkinäisenä kurotteluna ja varpaillaan seisomisena. Sitähän on sanottu että evankeliumi on tullut niin alas ettei sitä kohti tarvitse enää kurotella.  Etenkin on hirmu vahingollista jos oppiin sekoitetaan tämmöistä. laki on laki ja evankeliumi on evankeliumi, paljaina sellaisinaan. Ihminenhän on inhimillinen olento ja sille kuuluu myös tunteet mutta niitä ei saisi haitallisella tavalla sekoittaa uskoon ja sen harjoittamiseen.

Spontaanin affektin ymmärrän ja hyväksyn koska sehän kuuluu ihmisyyteen. Uskonnon piirissä ne vain harvoin ovat spontaaneja siinä merkityksessä, -ne ovat opittuja ja opetettuja käyttäytymismalleja! Valmiiksi pureskeltuja malleja harjoittaa uskoa.

[hippiäinen]

Viisi tuntia lomaan.....   

[Pirska]

Huomasin, että taidan olla naimisissa tämän foorumin kanssa, kun joka kerta yrittäessäni kirjautua ulos kone ilmoittaa, että istunnon tarkistus epäonnistui.