Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: vn - 24.10.15 - klo:19:20
-
Aurinkoinen sää.
Kotimökillä tunnin verran pihan haravointia.
-
Sydän sykkii lämpöisenä eileniltaisen meilin johdosta. Rakas ystävä, ystäväkansaa hänkin, muisti kirjeellä ja kuvilla.
Nyt aamuvirkeänä jaksoin vastata.
-
Oikeasti se oli jo toissapäivänä, kun olin Lidlin pitkässä kassajonossa ja viereen avattiin uusi kassa. Edelläni ollut mies (vierasmaalainen) siirtyi siihen jonoon ja minä perässä. Miehellä oli ostokset korissa ja minulla muutama maitopurkki käsissä, niin alkaessaan nostelemaan omia ostoksiaan hihnalle tuo mies viittilöi minut edelleen, koska minun tarvitsi vain laskea tavarat hihnalle. Olen hyvillä mielin tästä edelleenkin. Ehkäpä tämä oli hyvän kierrättämistä, muistelen yhtä sokeripakettia samalla kassahihnalla viime talvena. Edelläni ollut asiakas laski pennosiaan ja luopui sokeripaketista, jonka minä sitten ostin ja annoin sille edelläni olleelle rouvalle.
Kerran samassa kaupassa edelle sattui rouva, joka oli hidas tavaroittensa nostelussa ja kysyi jokaisen alennusvaatteen kohdalla, onhan siinä se alennus voimassa ja paljonko se sitten maksaa. Ostosten loppusummaa kuitenkin kauhisteli. Meistä se ei ollut ihme, koska ostoksissa oli niin monta siideritölkkiä ja erikoisjogurttipurkkia, jotka tiesimme hinnakkkaiksi.
-
Siilukkani, tarinaniskentä, ettei hammaslääkärissä sattunut kovasti vaikka reiät on ientaskuissa kun on ienpakoa. Historiankurssi. Heprean aakkoset. Että aurinko paistaa!
Voi sentään! Kuinka raskas viime ja toissakin syksy olivat! Ja ruska on kaunis. Ei mikään erikoinen ---- no fb: ssa hirmusti kaikkia onnitteluja. Minua lämmitti. :icon_biggrin:
-
Kannatti lähteä päivällä kävelylle vaikka laiskottikin, bongasin puukiipijän :icon_cool:. "Yhä yylös yyrittää..."
-
Kannatti lähteä päivällä kävelylle vaikka laiskottikin, bongasin puukiipijän :icon_cool:. "Yhä yylös yyrittää..."
Katolleko kiipesi vai riemuitsiko muuten värien yleinpalttisuudesta :003:
-
Puunrunkoa ylös meni. Sitten pudottautui alas, ja kiipesi toisesta kohtaa samaa runkoa. Kuulosti kyllä pikemmin haikealta kuin riemastuneelta... ehkä ei ollut hyönteisten ja hämähäkkien ylenpalttisuutta siinä puussa (vanha leppä taisi olla).
Puukiipijän pitäisi olla ihan yleinen lintu, mutta en minä niitä usein näe. Jotain tiklejä vaikka näkee paljon useammin, vaikka niiden ei pitäisi olla lainkaan niin yleisiä.
-
Puunrunkoa ylös meni. Sitten pudottautui alas, ja kiipesi toisesta kohtaa samaa runkoa. Kuulosti kyllä pikemmin haikealta kuin riemastuneelta... ehkä ei ollut hyönteisten ja hämähäkkien ylenpalttisuutta siinä puussa (vanha leppä taisi olla).
Puukiipijän pitäisi olla ihan yleinen lintu, mutta en minä niitä usein näe. Jotain tiklejä vaikka näkee paljon useammin, vaikka niiden ei pitäisi olla lainkaan niin yleisiä.
Nyt on huono vuosi heille joiden tulisi saada nauttiakseen runsaasti ja ylenpalttisesti kaikkia höntiäisiä.
-
Siilukkani, joka lienee jo tunnettu asia. Sitä lepertelyä ei kohta kestä omatkaan korvani. Ihmetyttävä uudissanoja syntyy vakuutettaessa siilille ihmeellisyyttään. :icon_eek:
-
Pystyisiköhän siilille opettamaan temppuja, esim "anna tassua". :icon_wink:
-
Hiljainen ja rauhallinen päivä.
-
Eilen illalla naapurin emäntä toi hyvän satsin muikkuja. Sunnuntaina lupasi tuoda lisää. Nyt on muikunpyynnin aika.
Meillä naapuruksilla pelaa vaihdantatalous. Heiltä tulee kalaa ja hedelmäpuiden antia.
Meiltä viedään heidän postilaatikkoon luettavaa.
Kolmekymmentäkuusi vuotta olemme tässä vanhentuneet ystävyydessä ja avunannossa. Sairautta on alkanut olla heidänkin urheilullisessa perheessään. Siitä ei ole ystävyys vähennyt.
Pientä perhettä on siunattu molempiin taloihin. Niistä tulee aina uutta juteltavaa.
-
Lahtö kohti kotia.
-
Mieletöntä valoa-hanke : Saan opiskella siellä mediataitoja.
Tänään kokkailua Sami Garamin johdolla. :109:
-
Tapasin jo ennen minua eläköityneen opettajatoverini Anni Helenan*. Käytimme Karhulan toria siihen, mihin se parhaiten soveltuu: seisoimme kumpikin ruudussamme ja juttelimme niitä näitä.
(*Tätä nimeä ei löydy hänen virallisista henkilöllisyyspapereistaan. Toim. huom.)
-
Oliko hän kotitalousopettaja ? AnniHelena oli hyvä pullajauho, liekö enää olemassakaan.
Minua ilahuttu kun harjasin kadulla vaahteranlehtiä kottariin, niin naapurin melko tiukkahenkinen emäntä kysyi: Näitkö toissailtana hienon auringonlaskun ? :107:
Tämä rouva ei ole se naapurin rouva jonka kanssa on vaihdantatalous.
-
Oliko hän kotitalousopettaja? Anni Helena oli hyvä pullajauho, liekö enää olemassakaan.
Ei ollut, vaikka tuon tavaramerkin mukaan häntä nimittelenkin; en tosin pullajauhon vaan ohukaisten.
-
Keksin ajatuksen ja olen suuuuuuuuuuuresti onnellinen, koska viimeksi olinkaan. :icon_biggrin:
Pelastin henkilön jota tosin ei ole kuin minun ajatuksissani mutta hän onkin muuta kuin kaikki luulivat ka olinpa onnessani. Huomenna hän paljastuu, minä vältän näppäimistölle nukahtamista.
-
Uusi hammastahna saattaa pelastaa minun hammaskaulani, ainakin me suunnittelimme vakavan hyökkäyksen. :icon_biggrin:
-
Niinikään oivalsin osapuilleen kuinka tuunataan puuhakassi pakolaislapselle järjen mukaan. Kun järki vielä olisi neuvonut ostamaan kaksikymmentä nappia silmiksi olisin vieläkin onnellisempi.
-
Peräkärry tuli korjatuksi. Pääsen Kaariinan kanssa Kestilään hommaamaan Hymerin alle kitkarenkaita. Kaariina ostaa kalaa. Meillähän on ajatus, jos pääsisimme talvemmalla reissulle Iberian niemelle.
-
Lupa nukkua kun ei hereilläkään pysy...
-
Vielä tänä vuonna on isä jolle soittaa hyvää isänpäivää vaikka meillä olikin lapsuudessa hiljainen kielto näihin kahteen, eli äitienpäivästä ei myöskään tykätty. Olen miettinyt syitä ja joskus ehkä kysyn, mutta kyllä se johtui niistä ihannekuvista joista kai kumpikin halusi olla vapaa.
Hassua, ne olivat hyviä molemmat. :kahvi: :kahvi:
-
Jälkikasvua kävi viikonloppukylässä! :eusa_angel:
-
Me kävimme Herttoniemen jälkikasvulla kylässä. Matti sai lahjoja, myös Asikkalan tyttäreltä, me saimme hienon lounaan ja nuorukaiset ulkoiluttivat Themiksen .
Autoilu ei ollut suurta onnea kun mennessä oli sumua, tihkua ja loppupäässä vesisadeeta. Takaisin tullessa päinvastoin ja lisäksi pimeys ja letkat. Hyvin sujui
faarilta vaikka faarilla ei ole Jaguaaria.
Kivasti erilainen ja piristävä päivä.
-
Olen vain muuten. :icon_biggrin: ehkä, että olen löytänyt sisaren onnellistuttavaksi joululahjan. Hugo sai teltan, jota se suuresti innohtuneena nuuskutti ja koetti ensin, josko ryömiä alle. Se näytti hieman hölmistyneeltä mutta on muuttanut nyt telttaan löydettyään suuaukon.
-
Luultavasti asiat ja tilanteet vielä puhuttelee ja koskettaa. Halu kuunnella, nähdä ja olla
rinnalla lienee vielä olemassa.
-
Aivan tavallinen, jouhevasti sujunut arkipäivä, vaikka perheessä ja suvussa on yksi jos toinekin kurkkukipuinen tai kuumeessa.
-
Rakastava ja hellä siili ja ystävä joka kohta tuo sille lämmittimen, jotta ei tarvitse hölkätä kuumavesipulloja täyttelenässä ja tapaan minä hänen mielelläni muutenkin ja kohta on kiiliäisen hellän hetken aika. Se vielä unisee teltassansa, jonka se kelpuutti ihmiskäsin tehdyksi asuinsijaksensa.
-
Leenan postaus :)
-
Leenan postaus :)
Viisausveisaaja on toinen minut onnellistuttanut, hän vastasi minulle ja se tuntui tosi sympaattisesta.
-
Opettelin tänään videokuvaamista tulevaa kuvauskeikkaa varten. Minulle maksetaan siitä palkkaa.
-
En hermostunut tuntitolkkuja kestäneestä huviajelusta.
Jalkakipu lievempää tänään.
-
Tykkään kun Herättäjäyhdistys laittaa nettipostia. Kiva Joulutervehdys tuli. Vastasin samoin toivotuksin Yhdistykselle ja samalla tilasin A. Oravalasta kootun kirjan.
Olkoon se joulahjakirjani. :icon_xmaseek:
-
Arkistokaappieni järjestely edistyy sittenkin...pikku hiljaa...kunhan jahka... :023: :039:
-
Ostin vihdoin sähköperämoottorin, vuosia olen sitä harkinnut mutta nyt oli pakko kun "halvalla sain".
-
Muutamia hyviä ystäviä tapasin uuden sain ja yksi pyysi taas sinne Angelin seutuville asumaan. Täytyy vain selvittää kuinka siellä kortiton ajelee, porollako? Entäs kesä? Siellä ei ole niin tolkuttoman pimeää kun lunta on, sininen hämärä sen ajan, kuin etelässä on harmaa.
Hankin useita siiliäisiä kun ei luonnossa ole ja käymme sitten etelässä miehelässä siilineitosten keralla. Ryhdyn siilien suurviljelijäksi. Opiskelen pettuaineksen tekoa ja noin. Eräopaskurssilla opiskeltiin kalastamaan ja syömään kaikkia luonnosta eksymisen varalta. Tosin kalastaa osasin kun isä opetti hyvin nuorena.
Olisihan se Italiakin, monin tavoin, mutta menee mutkikkaammaksi. Lähinnä tuo siiliviljely.
-
Mukava aamupäivä pääkaupungissa ostoksilla ja museossa.
-
Asioiden jakaminen ystävän kanssa.
-
Sain viikon karenssin jälkeen pestä kasvoni ja hiukseni vedellä.
-
Kaikenkaikkiaan onnellinen päivä. Paljon liikuntaa ja kauneimmat joululaulut. Oikea talvikeli eli kuivaa valkoista lunta ja pikku pakkanen. Kakkupitsiä on hauska tehdä.
-
Yleisesti ja joka päivä minut saa onnelliseksi kun menen siivoamaan Herra Hugon kouraantuntuvaa, tiskaamaan ja puhdistamaan liikuntavälineitä ja itsepotkitusta pesästä kuuluu ärtynyt Tuh? Puhuh?
Ja iltasella kun siiliäinen havahtuu, nauttii kevyen illallisen ja kiipeää olkapäälle kuuntelemaan perussiilimusiikkia. Siiliyö, juhlayö on erityisen mieleen. Se on erittäin sylisiili. Niissä on suuria persoonallisuuseroja.
-
Minusta varmaan säteili tänään jotain erityistä, kun ihmiset juttelivat kanssani niin iloisesti :107:. Naapuri bussissa, samassa bussissa myöhemmin ihan tuntematon rouva (juteltiin kelistä sekä kaupungin uusista ja lopettaneista myymälöistä), postin toimihenkilö. Ja ex-duuninpaikan respa melkein flirttaili, kun palautin kulkunappini. Kotiin tultuani tarkistin varmuudeksi vaatetukseni ja ulkoisen olemukseni muutenkin, näytin mielestäni ihan normaalilta...
-
Joulun taika !
-
Nuuskutus ja varovaiset tassun viileät varpaat kämmenellä, sitten ystävällisiä nuolaisuja, siiliäinen nuolaisee kaveriansa, se on hyvin herttaista. :icon_biggrin:
-
Kyläilevät pikkutytöt koristivat joulukuusen.
-
Rauhallinen ja levollinen päivä.
Sain huoneeni siivottua "joulukuntoon"...siis levällään olleet paperit pois lojumasta..
-
Vointi alkaa hellittää, jaksoin palauttaa kirjaston kirjat, siellä oli poistomyynti ja sain kaksi hyvää kirjaa eurolla. Ja ihan kehtasin tulla hirmuonnelliseksi siitä kun yleensä olen lahjoittanut ( kun kirjat on aina myöhässä) yhden omani ja kysyin mahtuuko ja hän katsoi ja sanoi, se olisi suuri palvelus. Se vasta tuli ja kuusi jonottaa sitä. Ehkä se on joulukuusi.
-
Sopivaa pientä puuhailua koko päivän, nuoriso auttoi siivouksessa ja ruoanlaitossa. Eilenillalla kauneimmissa joululauluissa oli kirkko täynnä ja tunnelma lämmin.
-
Eilen illalla soitti yksi vapaaehtoisihminen, jota en muista. Hän oli vain lukenut sivustolta että apua hakemaan joulukoristeita, en pääse joulujuhlaan ja ripaus oirekuvausta. Hänellekin on basilaarimigreeni ja hän halusi lohduttaa ja kannustaa. Hän kirjoitti että se menee ohi kun pääsee eläkkeelle ja saa nukkua paljon ja omassa rytmissään, ja puhuimme siitä kuinka vaikeaa on olla tekemättä koko ajan työtä, tai hän kuunteli, että syyllinen olo on ellei harjoita jotakin, ja erityisesti ettei omaa työtään tee, ja hän oli viisas ja muistutti että tauti on tappava pahimmillaan ja kaikki aivotapaukset saattavat tulla ellei lepää.
Tuntui kuin saisi luvan olla tekemättä vapaaehtoistyötä, kun siihenkin liittyy kiirettä ja stressiä ja epäröintejä.
Se oli hyvin lohdullinen ilta ja Hugo potki tarmokkaasti ja juoksenteli edestakaisin pitkin minua. Se täytyi laittaa kaappiin tyyntymään, pelkäsin että se putoaa. Selitin asian kyllä, onhan Herra Hugo järkevä siili, mutta siitä huolimatta se vastasi vain Tuh. Puhuhuhuhuhuuhuh. En ole varma oliko se vihdoin kaapissa -tuh vai tyhmä orja-tuh. Yleensä se tietämäni mukaan haluaa potkia sylissäollen, ellei se halua jotakin se sähisee ja piikein piikittelee. Vaikkei se minulle, niin ehkä silti. Se on potkiva ja juokseva siili ja pesä on äkkiä potkittu kokoon.
-
Lapsi numero Yksi soitti ja tarkensi, hän on Hesassa yötä hänellähän on täällä kavereita ja toinenkin täti, oletettavasti kylläkin lapsi Kolmosen asunnossa, ja hakee sekä lahjasäkin että Herra Hugon että minut eli tarkensi vain milloin osapuilleen pakkaan Herra Hugon valmiiksi. Hugelokugelo oletettavasti siirretään nukkuvana lämmitettävällä levyllä lämmitettävän koppaansa kun sellainen on jonka ostin ja samalla ostin mikron kahdellakympillä kun Hugelokugelon Mamma eli kasvattaja huolehtii että Hugelokugelon matkustus sujuu. Niin sain elämäni ensimmäisen mikronkin jolla olen lämmittänyt ruokaa. :icon_biggrin:
Tämä on uskomattoman suuri palvelus ja viitseliäisyys. :icon_biggrin: En aina viitsi valittaa että voin huonosti ja nyt meni ihan valittamatta. Kai tämä osin sen takia että Herra Hugo ei ole ennen matkustanut, eikä voinutkaan jättää kissoja kotiin koska sillä kissalla joka on aivan erityisesti Lapsi Neljän kiintymyskissa on todettu jotakin pahanlaatuista. Kissoilla on suurhäkit ja kun lisäksi matkustaa kaksi koiraa. Nyt ilmeisesti pienkoira on Lapsi Ykkösen mukana.
-
Hieno joulukonsertti tuossa keskiaikaisessa kirkossa, myös paljon keskiaikaisia lauluja oli.
Kylmän kalsea kirkkosali täynnä...Kamarikuoro Vokaali esitti parastaan..
-
Moni seikka, raikas ilma, helppo hengittää. Sitten luin kirjani päätökseen ja siedän sitä, mikä tapahtuu hyvin harvoin. Katselin Areenalta loppuun ne jaksot pappisseminaarisarjaa jotka olivat ykkösjaksossa. Sain hieman kevättä suunniteltua joskin laiskasti eli vietin lomaa! Minulla ei koskaan ole ollut näin lomalomalomaa!
Päiviä vain olla.
-
Puhelinratkaisin ristikkoa kaverin kanssa: Kummallakin nokan edessä sama lehti, luuri toisessa kädessä ja kynä toisessa, keskustellaan visaisimmista kohdista. Välillä lopetetaan puhelu ja pähkäillään itseksemme, sitten taas jatketaan. Tässä hommassa on tupla-aivoista hyötyä.
-
Television urheiluanti. Pakkasen pieni lauhtuminen nosti heti lämpöä sisälläkin.
Eilen tulin onnelliseksi kun ystävä soitti mukavista asioista.
Toissapäivänä lääkäri antoi hyviä toiveita diabeteksen hoidostani, lääkkeet puolitettiin.
Ensimmäiset kevät-enteet tavoitettu lintujen ja musiikin kautta.
-
Mökillä puuhailu. Kerrostaloissa asuneena jo kohta viisikymmentä vuotta, sitä ennen omakotitalossa, rivitalossa ja ensimmäiset kymmenisen elinvuottani isoissa, vanhanajan pappiloissa mökillä puuhailu, varsinkin kun se on lapsuuteni kesänviettopaikka ja vaarini vanhuudenakoti, puuhailu mökillä on niin niin autuaallista, eritoten nyt muutaman kuukauden taas kerrostaloasumisen perspektiivistä kaipuu kesän, kevään ja syksyn maalaismaisemaan kuvasteleiksen ruusuisena mielessäni.
-
Lupauduin töissä tuplavuoroon, tosin se jälkimmäinen luvattiin lyhyemmäksi kuin tavallinen vuoro olisi, sairastuneen tilalle. Nyt on ihan duracell-olo kaikesta puuhaamisesta. Lopussa aina kiire kasvaa, vaikka välillä oli hiljaista ja odottelua.
-
Äitini soitti enkä pystynyt peittämään alakuloisuuttani vaikka tavallisesti en nyt enää rasita heitä, vaan koetan olla kaikin tavoin kuuntelulla.
Sain sotten kerrottua mikä mieltä painaa, olisi pitänyt hoitaa pari hommaa ja täällä oli vähän ikävyyttä.
Hän jaksoi ne kuunnella, vaikka saapui juuri nuoruudenystävän hautajaisista. Eli olin siinä ensin kuuntelulla ja sitten toisin päin.
Myöhemmin sain vielä toisen puhelun kun oli lukenut kirjaani, ja tietysti tuntuu hyvältä, että on oppinut kirjoittamista. Enhän siihen pystyisi ilman kolmea neljää oikein hyvää kurssia ja muutamaa huonoa, ok. Oikein toistuvan virheen kun hoksasi Seita Parkkonen ensimmäisellä tunnilla, niin kyllä tulin onnellisena kotiin. Muistin ne kaikki ja :109:
-
Kyllä hyvin onnellinen on ollakseni lumesta. Toivoisin tämmöisiä lumi- ja pakkastalvia. Ja minudta on hauskaa että täällä nukkua tuhistelee pieni eläin jolla on oma tahto ja mieli ja suuri persoonallisuus.
-
Aamulla oli mukava bussimatka töihin. Ylläni oli toiseksi lämpimimmät vaatteeni, olihan pakkasta vain 27 astetta. Ne lämpimimmät on tarkoitettu yli 30 asteen pakkasille. Yhtään ei palellut bussia odotellessa. Bussipysäkin lasiseinä oli täynnä kauniita jääkukkia. Parin pysäkin päästä kyytiin nousi kolme noin 5-6 vuotiasta sisarusta nuoren äitinsä kanssa. Lapset olivat hauskoja, hyppivät innosta, kun bussi tuli pysäkille (eivät kylmästä, koska seisoivat edeltävästi ihan rauhallisina ja olivat hyvin puettuja) ja silmät naurusta sikkurassa etsivät istumapaikkojaan. Pirteitä tapauksia. Vieressäni istuvalla naisella oli siililapaset ja Virkkukoukkusen raikkaan vihreä kassi, eikä hän ollut paikkakuntalaisia, koska sanoi jäävänsä pois seuraavalla pysäkillä. Paikkakuntalaiset näet vain nousevat seisomaan ja tunkevat mitään puhumatta vieressäistuvan ohi. Kukaan bussissa ei ollut yrmeä tai seissyt tulppana käytävällä, jolloin uudet matkustajat joutuvat ahtautumaan etuosaan käytävälle, vaikka takana olisi vapaita penkkejäkin. Perillä olin iloinen rolaattoripapan puolesta, hän pääsi hengissä nelikaistaisen kadun yli paikassa, jossa ei ole suojatietä eikä jalankulkijoitten liikennevaloja. Klo 8 aamuruuhkassa rollaattorin kanssa semmoinen tienylityspaikka!
-
Aamulla oli mukava bussimatka töihin. Ylläni oli toiseksi lämpimimmät vaatteeni, olihan pakkasta vain 27 astetta. Ne lämpimimmät on tarkoitettu yli 30 asteen pakkasille. Yhtään ei palellut bussia odotellessa. Bussipysäkin lasiseinä oli täynnä kauniita jääkukkia. Parin pysäkin päästä kyytiin nousi kolme noin 5-6 vuotiasta sisarusta nuoren äitinsä kanssa. Lapset olivat hauskoja, hyppivät innosta, kun bussi tuli pysäkille (eivät kylmästä, koska seisoivat edeltävästi ihan rauhallisina ja olivat hyvin puettuja) ja silmät naurusta sikkurassa etsivät istumapaikkojaan. Pirteitä tapauksia. Vieressäni istuvalla naisella oli siililapaset ja Virkkukoukkusen raikkaan vihreä kassi, eikä hän ollut paikkakuntalaisia, koska sanoi jäävänsä pois seuraavalla pysäkillä. Paikkakuntalaiset näet vain nousevat seisomaan ja tunkevat mitään puhumatta vieressäistuvan ohi. Kukaan bussissa ei ollut yrmeä tai seissyt tulppana käytävällä, jolloin uudet matkustajat joutuvat ahtautumaan etuosaan käytävälle, vaikka takana olisi vapaita penkkejäkin. Perillä olin iloinen rolaattoripapan puolesta, hän pääsi hengissä nelikaistaisen kadun yli paikassa, jossa ei ole suojatietä eikä jalankulkijoitten liikennevaloja. Klo 8 aamuruuhkassa rollaattorin kanssa semmoinen tienylityspaikka!
Tämä on onnilahjakkuutta. :icon_biggrin:
-
Tekstivaihtelu sisaren kanssa. Hän opiskelee jotakin jonka unohdin jo koska en ymmärtänyt niin viisaita. Hyvin viisaita kirjoja kumminkin.
Ratkaisin rottaongelman. Vieritin yhden talipallosen lattiaa pitkin ja sanoin että koska. en pysty tappamaan niin en kyllä rupea kuvittelemaan ettei sinua ole, ja tällä terassilla ei sovi kuolla nälkään.
Lintupallo on näpsäkästi mahdoton vieräyttää amppelin reunan yli nyt.
Sisar saa sitten noutaa rottamme luonnonhelmaan tai myydä sen lemmikkieläinkauppiaalle.
-
Lepääminen on päivän onnenseikka, suuri. Hämärän vaihtuessa pimeään tuli uninen olo. Hugelo on oppinut vastaamaan kun kysyy missä Leenan pikku iilukka on. Se rakastaa pesänrakennustaitoa ja kuopsuttelua ja vastaa peittojen alta vain uh?
Onneksi on paljon fleecejämäpaloja, niistä sai siilisopivia vaihdeltavia pestäviä myrkyttömiä hyllypeittoja, rakennus- ja kuopsutustarvikkeita. Onni on onnellinen pieni siili. :icon_biggrin:
-
Sain univajauksen nukuttua ja olen nyt tyytyväinen kaikkeen näkemääni ja kokemaani.
Lumi, lauha sää, läskisoosi muhimassa, pyykkikone pyörimässä viimeisillään.
-
Pikku siilukkani kaulallani nukahtamassa kun sille laulaa juuri Mozarin aarioita, kuvitelkaa mutta muusta kömpii pois. Tuh.
Pieni lämmin siili unimassa kippurassa niin että kun sen hellävaroen lopulta umpikäheänä siirtää unimahyllylleen lämpöpullon vierelle se vain unisena toistelee Uh huh... Huh...
Huomasin että siilihän laulaa mukana, totta kuin mikä. Sillä on hento, eri korkeuksilla poikkeava ääni joka yhtyy lauluun kunnes se nukahtaa.
Umpikäheys iltalaulun jälkeen kun nyt ehkä se vähän yskittää ja on erikoinen kaulaliina siinä nuutenkin. On kyllä sen arvoista. Olen kuullut koiran laulavan kyllä ja peräti säestykšellisesti vaan en kiiliäisen.
-
Tapasin oppilaani vuosien takaa. Hänelle oli kertynyt sairauksia ja vastuksia sen verran, että se ei tosiaankaan tehnyt minua onnelliseksi. Se sen sijaan teki, että hänessä oli edelleen sama sinnikkään taistelijan kipinä kuin ennenkin. :023:
-
Kävimme syömässä edellisen työpaikan työkavereitten kanssa. Mukava ilta ja hyvä ruoka.
-
Hahaa, tämä toimii taas.
-
, läskisoosi muhimassa,
Yli parikymmentä vuotta tein gradua katolisesta moraaliteologista. Isäni ja Hannu Taanila tulivat äänittämästä jostakin studiosta. Taanila vain sanoi, että minä olen paras ainakin kahdessa asiassa... körttiläisyydessä ja läskisoosin laitossa. Reseptinä oli perinteiset ruokatarvikkeet ja pullo koskenkorvaa. Kysyin häneltä, että sinä sen pullollisen ruokaan. Taanila sanoi, että puolet ja kokille toinen puoliska. Oli kyllä hyvää.
-
Yli parikymmentä vuotta tein gradua katolisesta moraaliteologista. Isäni ja Hannu Taanila tulivat äänittämästä jostakin studiosta. Taanila vain sanoi, että minä olen paras ainakin kahdessa asiassa... körttiläisyydessä ja läskisoosin laitossa. Reseptinä oli perinteiset ruokatarvikkeet ja pullo koskenkorvaa. Kysyin häneltä, että sinä sen pulglollisen ruokaan. Taanila sanoi, että puolet ja kokille toinen puoliska. Oli kyllä hyvää.
Jos minä luen seuraavaksi sinun gradusi :icon_eek:
Minä olen onnellinen uudesta kirjastani, olenolenolen. Voin ryömiä korkkimaton alle olemaan nöyrä ja silti: Minä olen onnellinen uudesta kirjasta. Minulle annettiin tekemistä ja minun opettajani ovat takuulla onnellisia eli onnellistutin omaa työtänsä pienestä palkasta tehneitä ihmisiä siinä sivussa, ja minä voin tehdä sen tiedän jotakin missä mikään tauti ei haittaa vaikka viskoisi pitkin seiniä ja kun opin niinä kolmena vuotena vai viisikö minun meni ja opiskelin niitä teologisia seikkoja mutta pidän tästä enemmän puuhana ja toimena ja ei näitä julkaista edes tarvitse minä tiedän joka tapauksessa että kirjoitan.
Minun on hyvä pidellä tätä käsissäni, koska tämä sittenkin on kuin olisin juossut pari kerrosväliä silloin kun tein opetuskurssin kotiläksyjä ja onhan kaikkea muutakin. Minä jäin pitämään eniten siitä Tätä maata olen rakastanut kaikesta huolimatta.
Ja ei, minä en ajattele itsensä voittamista ja kehittymistä kilpailuhenkisenä. Kilpailuhenkiselle ihmiselle kaikki on kilpailuhenkisyyttä. Minä ajattelin tätä.... Niin täytyykin tehdä, niin täytyy olla. Täytyy jaksaa ponnistella oppiakseen ja kasvaakseen vaikka lähtiessään ponnistelemaan ei tietäisi tuottaako uurastus mitään. Ajattelen lääkäriä joka ei vaivaudu kaiken aikaa itsensä ylittämiseen työssänsä, hän palvelee potilaitansa huonosti.
Kaikessa mitä me teemne on kyse vuorovaokutuksesta, ja jos tänne on mahdollista jättää vähänkin toista ilahduttavaa sen eteen kyllä on ponnisteltava ja yritettävä, opiskeltava ja välillä jaksettava olla toivoton, me saimme lahjamme toisten palvelua varten, pienet ja suuret, ja jopa puolikkaalla leiviskää saa iloita jos se poikii kolikoita.
-
...ja Hannu Taanila tulivat äänittämästä jostakin studiosta.
Juhani mainitsi toimittaja Hannu Tanilan, hän oli erittäin mielenkiintoinen radiotoimittaja, oli aina ilo kuunnella hänen ohjelmijaan. Kaksi vieläkin äänessä olevaa suosikkiani ovat Hannu Reime ja Jertta Roos. En tiedä vieläkö Taanila on äänessä jossain, mutta viimeksimainittuja vielä kuulee.
-
Saattoi olla muistihärö nimen suhteen, ehkä tarkoitin Minna(tms.) Pay:ta, en ehkä Jerttaa. Pitääisi kuulla ääni niin voisi sanoa varmemmin.
Olen kuitenkin intohimoinen puheohjelmien kuuntellija, olin alkuun Yle-veron vastustaja, mutta huomattuani tarjonnan laajuuden ymmärrän osittain rahastuksen tarpeen, tarjonnan laajuutta en kuitenkaan hyväksy, mutta minkäs teet. Minulle riittäisi yksi valtiollinen kanava, joka tuottaisi "virallista"totuutta,
-
Minä myös pidin suunnattomasti puheohjelmista. Jolloinkin 1980-luvin loppupuolella omistin ehyen radion ja kuuntelin jumikset radiosta, sen jälkeen se saikin olla päällä kunnes lähdin hiihtämään. Siis, sunnuntait sillä aika usein päivystin lauantain, arkena en jaksanut.
Tuli monta hyvää ohjelmaa sekä vähemmän hyviä joita oli huvittavaa kuunnella. Sitten se radio hajosi. Kuuntelu loppui, nyt voi jälleen kuunnella tästä iPadista. :icon_biggrin: Telkka oli useasti päällä kuunnellakseni, pitäisi perehtyä radion juuri puheohjelmiin mitä tarjoavat sillä niistä on muistot että olivat iloksi.
-
Kirjoittaminen. :icon_biggrin: Minä olen onnellinen kirjoittaessani, ja kirjoittaisin vieläkin, mutta ohjelma ilmoitti sulkevansa kaksi ohjelmaa ja pyysi hopusti tallettamaan tekstin jotta voi sammuttaa ohjelman käyttääkseen jonkin huoltokäynnistyksen ja lähdin katsomaan tänne.
Siksi kirjoitin pitkästi.
Mutta! Olen onnionnionnellinen. Siiliäiseni nautti kevyen ensi-illallisen, unii peitteissään, olemme jo laulaneet Kuka keksi siilin ja Hugo paras siili on, mutta lupasin että vielä laulamme. Hugeliini todellakin ääntelee mukana. En voi kuvitella että valittaisi ääneen, se on tuttu ääni kylpyhetkistä, kyllä Hugo yhtyy lauluun aivan selvästi.
-
Kirjoittaminen. Pieni iilukkani vastaamassa, uh uh? Kun kysyn missä Leenan siilukainen on?
Se viime yönä moitti, tuh! Puhuhuh, tuh!
Syystä, olin unohtanut viedä pyörän kylppäristä takaisin. Otin lepyteltäväksi syliin, ja se parkkeerasi siihen. Huvittavaa oli kun se ihmetteli mistä ääni tulee. Sehän kietoutuu kaulalle, siinä tapahtuu jotakin, eilen löysi huulet ja nuuskutti niitä. Koskahan se hoksaa että osa tulee sieraimista.
Ne toimitan nyt ja sitten nukkunen taas.
-
Aamulla oli YV Pyrtsiltä. Kuulumia sain emännän työkiiruista, sekä kuulumisia hiukan Tiitiäisestä.
Ostaminen on joskus piristävää. Pitkään aikaan en ole mitään laadukasta hankkinut. Nyt Marimekosta löytyi Jokeri-tunika ( joka saattaa ollakin yöpaidaksi tarkoitettu :003: ) puoleen hintaan. Täyshintaista Tantsu-kangasta ostin keväiseksi verhoksi kaksi metriä. Meinasin ensin pöytäliinaa siitä, mutta otampa edellisen verhon, Ananas, ja laitan sen pöydälle,ja Tantsun ikkunan sivuun.
Ananas on tummaa purppuraa, Tantsu vaaleaa punertavaa koivuntuohenvärisellä pohjalla. Tulee valoisampaa Pääsiäiseksi.
-
Riitta-mummin ilo ostoksista välittyi tännekin :039: Minä iloitsin löydettyäni kirpparilta kahdellakympillä Suomen Joutsenen untuvatakin tyttärelle.
Tänään teki onnelliseksi ystävien ex tempore -ehdotus lähteä ravintolaan syömään simpukoita. Puolen tunnin varoitusajalla, ja oli oikein hauskaa ja rentouttavaa.
-
Ostin tyynyn, kymmenen vuotta on liikaa ikää nyynylle. Lauliimme monet siililaulut. Totesin --- tämä ei tehnyt onnelliseksi --- miten syvästi Herra Hugo pahoitti mielensä toissailtana. Voin huonosti ja otin lääket ja nukuin puoli kahteen jostakin päivästä.
Siis meni pikkuisen taju muttei se mene kuin 4-8 tunnikdi ja nyt kyllä lääkkeet nukutti päälle. Näin Ei Enää. Tapahdu.
Siili! Järkytyin. Ryntäsin kaapille, se tuhisi ja puhisi ja piikitteli eikä suostunut syömään kuin kämmeneltä. Onneksi näin käy enääeikoskaan, sillä kelloni saa hälyttää. Hugeloisen aika, silloin se vastaa Uuh? on noin 20.20. - 22.13 . Silloin se tulee peitteistään kysellen tuhu? Uh? syliin mielellään, nuuskuttaa ja nuolee matoiset käteni, siis olen juuri kattanut, kiipeää olkapäälle jos lauletaan, jos ei lähtee pois - Tuh!
Minä väitän sen laulavan mukana siiliäänellään. Yritän aina löytää uutta ohjelmistoa. Tänään laulettiin Minust oli kuin olis me soudeltu ja Käy. eespäin siili voimakas, ja kuullos pyhä vala.
-
Tosin, ja olen kyllä onnellinen, siili vastaa unisesti uhuh? aamullakin kun kysyn missä Hugo on? Ja kun laulan ja kuuntelen niin kuulen kun se kehittää mielihyväsylkipalleroisia unissaan. Se on tosikesy siili! :icon_biggrin: :109:
-
Riitta-mummin ilo ostoksista välittyi tännekin :039: Minä iloitsin löydettyäni kirpparilta kahdellakympillä Suomen Joutsenen untuvatakin tyttärelle.
Tänään teki onnelliseksi ystävien ex tempore -ehdotus lähteä ravintolaan syömään simpukoita. Puolen tunnin varoitusajalla, ja oli oikein hauskaa ja rentouttavaa.
Iloni lisääntyi vielä kun löysin googelin avulla vanhaan messinkiseen antiikkilamppuun varjostimen. Uusi on jopa entistä sopivampi. Lamppu on äidin peruja, ainakin 80 v. vanha.
Tantsuverho on nyt ikkunassa. Ompelin palteet käsin, näkymättömin pistoin. Ompelukoneeni on murheenkryyni.
:039:
-
Kannattaa vakavasti harkita uutta jos yhtään enemmän ompelee. Seitsemäs vuodessa ajoin ajokilometrit vain täyteen sillä vanhalla, se ryppyili kaikesta ja aina.
Uudessa vielä on tosi kiva puolasysteemi, se on puola sillai litteellään läpinäkyvän kannen alla, siis näkee että kohta täytyy vaihtaa täyteen, ja se on muutenkin helpompi asetettava kuin missään edellisistä.
-
Tuli tykkäyskutsu johonkin ekumeeniseen Tiksissä jossa on messu illalla, jossa vietetään kommuunio kirkkokuntaan katsomatra, menen kyllä katsomaan kuka siihen lupaa antoi, kutsuja oli nimittäin ihminen joka ei ole nikään haahuilija, ei ole edes waellellut Pyhiin, TT ja mahdottoman viisas sen lisäksi että on älykäs.
Tuo kirkkokuntaan katsomatta kylläkin ihmetyttää. Niihinhän vaaditaan vaikka mitkä kahdenväliset neuvottelut ja sotkujen sotkut. Olin yhdessä vaiheessa ihan sekaisin, missä minulle siis tarjoillaan? Waeltaessamnekin tarjoilu on jtp luterilaisille ja jtp katolilaisille ja kuonka ort siihen järjestettiin, en muista, vain kerran oli neljästä kirkkokunnasta yhtaikaa väkeä. Kun ovat ort, mennään useimmiten jonnekin maalaustarveostoksille ja katsomaan Ravennan tai muun mosaiikkeja.
-
Kannattaa vakavasti harkita uutta jos yhtään enemmän ompelee. Seitsemäs vuodessa ajoin ajokilometrit vain täyteen sillä vanhalla, se ryppyili kaikesta ja aina.
Uudessa vielä on tosi kiva puolasysteemi, se on puola sillai litteellään läpinäkyvän kannen alla, siis näkee että kohta täytyy vaihtaa täyteen, ja se on muutenkin helpompi asetettava kuin missään edellisistä.
Tai sitten kilauttaa kaverille, eli pyytää lainaan kaverin konetta eli käväistä ompelemassa kylässä. Minä ainakin ilahtuisin, jos joku tulisi käymään kylässä ja samalla saisin olla avuksi ompelukoneen kanssa.
-
Olen käynyt Kankkosella jonkun vaatekappaleen korjaamassa. Ompeluni ovat nykyään vähissä, verhojen palteita tms. suoraa ommelta vain tarvitsen. Niitä saa joskus myös kangaskaupasta.
Kone on vanha Pfaff teollisuusompelukone, vahva ja yksinkertainen, kuten sotienjälkeiset
ompeluksetkin. Siksak on, ja se on ainoa mitä väkisinpoljettavassa Tikkakoskessani ei ole. Jälkimäinen toimii kodinhoitotilassa mankelipöytänä.
-
Juttelu ystävän kanssa.
-
Seurat ja mitä sen jälkeen tapahtui !
-
Hirmuhyvä arvostelu NVL: n luottolukijalta, näytän vahvasti vihreää valoa, huippuhieno kokonaisuus. Menin niin sekaisin etten ole vieläkään toivuksissa. Vai oliko sillä sittekki vain vielä kuumetta ja yskää ja liikaa vahvaa yskänlääkettä :-\.
Jos tämä sitten oli se luojanluomasta ammatiksi tarkoitettu? Löytyi sentään ennen eläkeikää. Siksi tuntuu niin merkilliseltä, kai. Kai.
-
Sain pienten flunssaoireiden kanssa niin hyvin selvittyä
etten mennyt perumaan tämän päiväisiä hoitsutapaamisia. :023:
Nyt tuntuu että taas askel eteenpäin ja homma hanskassa ja hanska tallessa. :eusa_angel: :eusa_pray:
-
No ainakin nauroin itteni kipeeksi paria päivitystä fb-sivullani.... Ihan hervottomat kaks, samalta henkilöltä... Arkista vahinkokomiikkaa. Onnistuneita lipsahduksia, . Oivoivoivoi ja uhhuhhuh hahhah...
-
Sain pienten flunssaoireiden kanssa niin hyvin selvittyä
etten mennyt perumaan tämän päiväisiä hoitsutapaamisia. :023:
Nyt tuntuu että taas askel eteenpäin ja homma hanskassa ja hanska tallessa. :eusa_angel: :eusa_pray:
Minäkin pärjäilen. Kuitenkin soitin silmäpolille kun vasemmasta silmästä vuotaa samaa kirkasta kuin vasemmasta sieraimesta. Täytyy olla tarkkana ettei tule tulehdusta.
Hoitsut eivät enää vastanneet puhelimeen klo 14.20, mutta joku soittaa huomena.
Välillä pärskin kovasti ja vuoroin on kylmä vuoroin hikoiluttaa. Yleiskunto on kuitenkin normaali eikä hengitysvaikeuksia ole.
Matti veisi minut huomena ulkoruokintaan. Saa nähdä joko haluan. :017:
Tuntuu ajatus silti mukavalta.
Olen onnellinen kun ei ole asiaa ulos, sielä on kamala keli.
-
Onnistunut matka Haparandaan. Meillä oli ystävä mukana. Ikeassa vähän ostelivat, söimmekin ja automme pelasi kuin sen kuuluukin. Tietämättömät kyselevät Daciasta ja minä jaksan valistaa.
-
Eilisen asiat. Lupaus lyhkösestä talvennäkösestä :icon_biggrin:
-
Onnistunut matka Haparandaan. Meillä oli ystävä mukana. Ikeassa vähän ostelivat, söimmekin ja automme pelasi kuin sen kuuluukin. Tietämättömät kyselevät Daciasta ja minä jaksan valistaa.
Pysäytettiinkö teitä rajalla? Meitä ei ole Haaparannalta palatessa pysäytetty edes silloin, kun on ollut nuoret miehet kyydissä. Me käymme nykyisin Ikeassa oikeastaan vain syömässä, tai ostinhan minä viimeksi uudet vessaharjat.
-
^
Ei pysäytetty, rajalla oli kyllä poliisiauto parkissa. Oulun päässä tuli räntää ihan kunnolla. Ii:ssä ostimme halvinta bensaa tähän mennessä. Kotona selvisi, että minulle oli ostettu pahnoilleni uusi huopa päikkäreitäni varten.
-
Poikkesin kaupunkireissulla lyseon opettajainhuoneeseen ja jäin juttelemaan fiksun kollegan kanssa, joka sattui olemaan paikalla.
-
Päättelin koko körttifoorumin väen kiiruhtavan myymälään ostamaan yksi viiva kaksi kirjaa. Laura matkustaa Australiaan ja Lauran kevät. Lukea niitä ei tarvitse :). Yritän kirjoittaa semmoisia nuorisokirjoja jotka eivät ole nuorisokirjoja vaan vähän kuin ikäluokkaa kysymättömiä.
Niitä voi antaa lahjoiksi sellaisille joille ei keksi mitään. Kauniit kannet kuin mitkä.
Minä olen rahapulassa nimittäin. :-\. Ei riitä eläkeraha kuun loppuun ruokaani. Kun nostivat lääkkeitten hintaa.
Tulin hyvin onnelliseksi kun oivalsin tämän. Itse pidän kyllä siitä joka on punottu Kristoforoksen tarinan ja Docensin elämäkerrallisen tositapahtuman päälle. "Tätä maata olen rakastanut".
En tiedä kannattaako muista piitata ellei kiinnostu laulusta: Sydämen puhetta sydämelle.
Kaikki toiset ovat hyvin huonoja.
Niistä saa aika vähän, mutta eihän minun ole lupakaan ansaita mitä ei ainutkaan poliitikko ole huomannut. Silloin nousi Päivi Räsäsen arvo suuresti. Hän soitti tänne ja kysyi voiko se olla niin, ja itse totesi, kyllä! Minä olen siitä muistosta onnellinen. :). Liisa Hyssälä alkoi kirkua. Tämä on täyttä totuutta. Minua alkoi naurattaa minkä nyt tietenkin voi laskea onnelliseksi muistoksi.
-
Minä en, ellei rahapula olisi nyt näin, kiirehtinyt riemuitsemaan tästä, jonka minä olin aivan unohtanut. Ne eivät maksa tolkutonta hintaa :) :) :). Vaikka kannet on sidotut. Graafikko kysyi tuliko Lauralle oikeanvärinen tukka mikä ilahdutti minua tuntuvasti. :) :) :)
-
Sääennustekuvassa näkyy lumitähtiä ja lämpötila alla nollan ja sunnuntaina aurinkoa. Kuvitelkaa aurinkoa! Mikä se ollenkaan on! :icon_biggrin:
-
Ei vielä mikään, mutta ehtiihän tässä. :icon_biggrin:
-
Ei vielä mikään, mutta ehtiihän tässä. :icon_biggrin:
No heti.... Minulla on nykyisin keinutuoli lienen maininnut. Siinä kiikuttelu aivan aina, hyvässä ja pahassa, terveydessä ja sairaudessa, köyhyydessä ja rikkaudessa.... Myytiin Pelastusarmeijan kirpparilla.
Äärettömän rauhoittavaa lisäksi.
-
Odotan jo huomista. Lotta haetaan aamulla meille yökylään. Hänen kehittymistään on jännittävä seurata. Viikossakin tapahtuu uutta ja ihmeellistä. Eskari sopii hänelle.
-
Riitta-mummi saa muistelemaan Neljän kasvamista! Se oli todella hienoa, ja kun syntyivät niin peräkkäin sinne kelpasi yksi käsipari ja syli lisää vallan mainiosti. Silloin tehdyt virheet kaivelevat syvimmältä kyllä.
Tänään onnellistuttaa päivänpaiste! Sitä on nähty harvoin. Leenalle myönnetään vapaapäivä koska hän on jälleen tuhrustanut yötä myöten. Hän ei aukaise Wordia. Pilvisäässä sitten.
-
Riitta-mummi saa muistelemaan Neljän kasvamista! Se oli todella hienoa, ja kun syntyivät niin peräkkäin sinne kelpasi yksi käsipari ja syli lisää vallan mainiosti. Silloin tehdyt virheet kaivelevat syvimmältä kyllä.
No niinpä...murrun ja itken tämän tekstin äärellä...
Mikä minun roolini pappana? Mikä olin isänä? En kestä ajatella ja muistella.... :'(
-
No niinpä...murrun ja itken tämän tekstin äärellä...
Mikä minun roolini pappana? Mikä olin isänä? En kestä ajatella ja muistella.... :'(
Äläpäs nyt itke. Ihminen on aina rajoittunut ja vajavainen ja olen ajatellut, koska perimme paljon hyvää, on suostuttava perimään myös pahaa, tosin siis itse ajatellessani vanhempiani. Tein hyvin samanlaisia ikäviä virheitä ja kuopusta en käsittänyt ennen kuin huomasin että ehkä on jotakin pientä neurologista häikkää. No, käsitinhän vanhempiani siinäkin sitten.
Annoithan elämän monelle. Tai sinun kauttasi annettiin elämä. Kun Jumala kelpuutti sinut, niin ei ole asiasi arvostella päätöksiänsä. Parantaa voi aina, kun päiviä riittää.
Jossakin vaiheessa jää entisten muistelu. Kukin seisoo vastaamassa itsestään. Joka on antanut vähän, on yleensä kuitenkin antanut kaikkensa, eikö muka? Jos se oli se ns lesken ropo, enemmän kuin verovähennettävät hyväntekeväisyysmiljoonatkaan.
-
Auran majalla puuhastelu. Ensin sukset ja naisväki lähti plytimään. Sitten Lauran kanssa laitoimme grilliin valakian. Se oli helppo "nakki", koska hain kuivat puut. Välillä vuorelle nousuharjoituksia ja sitten makkaran grillausta. Ulkoisesti kait olin ihan normaali vaari, koska minulle juteltiin.
Nyt ollaan jo kotona, ja sauna lämpiää.
-
vn-veljelle ; Älä ota syyksesi että jälkikasvusi asuu kaukana, ja näinollen yhteydenpidot ovat harvemmat. Niin on meilläkin, että vain ne jotka ovat tässä lähistöllä ovat ' etuoikeutettuja' saamaan läheisyyttämme säännöllisesti.
Tästä on ollut suukopuakin aikanaan; " Miksi te ette käy meillä niin paljon kun X:llä "
Itsestäni on luonnollinen asia ettei tätä voi koskaan täysin tasapuolisesti hoitaa.
Nykyään kun on nopeat liikennevälineet, tavataan kauempanakin olevia isovanhempia usen. Omassa lapsuudessani käytiin niiamassa mummolle kerran vuodessa. Matka kestiSaarijärvelle kaksi vuorokautta, Virolahteen vuorokauden.
Vaikka yökunnissa oltiin viikkokin, eivät isovanhemmat olleet kovinkaan läheisiä. En muista koskaan sylissäkään olleeni, saati että olisin mummon kanssa leikkinyt.
Silloin äidit eivät käyneet töissä, eivätkä tarvinneet hoitoapua niin kuin nyt.
Kaikenkaikkiaan on hurjan kivaa olla näiden nuorimpien kanssa, etenkin nyt kun ovat jo ' tolkullisia'. Minusta ihaninta on jutella näiden kanssa.
-
Käytiin päiväseltään Jyväskylässä katsomassa viime pyhänä syntynyttä pojan poikaa. Hän oli perheen ensimmäinen lapsi. Komea poika tulossa. Nyt on neljä lasten lasta kolme poikaa ja yksi prinsessa kuten meilläkin.
-
Kruisailu ja yhdistetty hyötyajo.
Suulberi skriinas ja gummi stjungas.
-
Auran majalla puuhastelu.
Olin aamusta iltaan töissä, harmitti hyvän hiihtosään meno sivu suun..
Mutta oli siellä töissä ihan kivaa.
-
^
Kiitos ja tervehdys :039:
-
Pieni viileä tassu varovaisesti sormellani. Tanakoitunut suursiiliksi venähtänyt kääpiösiili ei mahdu oikein avutta pyöräänsä jos asento on hiukkasenlaan väärä. Täytyy vielä valvoa että siitä päästään pois.
-
Treffasin nuoruudenajan kaverin venemessuilla. Harvakseen nähdään mutta aina juttu jatkuu niinkuin olis vasta eilen nähty viimeksi. Jäi mukava fiilis.
-
Treffasin nuoruudenajan kaverin venemessuilla. Harvakseen nähdään mutta aina juttu jatkuu niinkuin olis vasta eilen nähty viimeksi. Jäi mukava fiilis.
Tämä viesti ilahdutti minua, muistin omat samanlaiset ystäväni. Vaikka vuosiin ei nähtäisi, niin samanlainen jutun jatkuminen ja hyvä fiilis heidän kanssaan joka kerran.
-
Sain nukkua viime yön hyvin.
-
Hyvä, niin minäkin vaikka Kotiseutu-Heimat;ssa oli se pelottava kuolemiskohtaus.
Se pommin purkuhomma ja se kuolema hahmona olivat niin jännittäviä, että laitoin äänen telkkarista pois. Tiesin kyllä mitä tuleman pitää ja mietin sitä kuinka saan unen. Hyvin sain ja pitkään nukuinkin aamulla, ja äsken päikkärit lisäksi.
Nyt kahville. :kahvi:
-
Hyvä, niin minäkin vaikka Kotiseutu-Heimat;ssa oli se pelottava kuolemiskohtaus.
Se pommin purkuhomma ja se kuolema hahmona olivat niin jännittäviä, että laitoin äänen telkkarista pois. Tiesin kyllä mitä tuleman pitää ja mietin sitä kuinka saan unen. Hyvin sain ja pitkään nukuinkin aamulla, ja äsken päikkärit lisäksi.
Nyt kahville. :kahvi:
Se on muuten parasta ohjelmaa... poislukien Saksan maapallojoukkueen matsit.
-
Aamulla nauroinn töissä, että on ilo saada sopivat työhousut, samassaa kokoluokassa on niin erikokoisia vaatekappaleita, eikä koskaan voi tietää, kiristääkö vai putoaako päältä.
Iltapäivällä paistoi aurinko töistä lähtiessä - ensimmäisen kerran tänä vuonna. Niin se päivä pitenee. :icon_sunny:
-
Hyvä, niin minäkin vaikka Kotiseutu-Heimat;ssa oli se pelottava kuolemiskohtaus.
Se pommin purkuhomma ja se kuolema hahmona olivat niin jännittäviä, että laitoin äänen telkkarista pois. Tiesin kyllä mitä tuleman pitää ja mietin sitä kuinka saan unen. Hyvin sain ja pitkään nukuinkin aamulla, ja äsken päikkärit lisäksi.
Nyt kahville. :kahvi:
Katselin ja kas kummaa, kuin saattoi käydäkään samoin. Joskus ainamiettii, mitä jos juoni ei jatkuisikaan juuri kuten arvaa. Hän olisi voinut kuolla, jos siis piti tappaa, jotenkin jossain typerässä turhassa eli katsojaa pidetään oikein piinassa eikä kuolekaan ja sitten tulee yllärikuolema. Jotain.... Että jää olo, siis niin turhaa niin turhaa ja surullinen järkytys. Rengas hajoaa, auto suistuu ojaan, niska murtuu... No jotain.
-
Aamulla nauroinn töissä, että on ilo saada sopivat työhousut, samassaa kokoluokassa on niin erikokoisia vaatekappaleita, eikä koskaan voi tietää, kiristääkö vai putoaako päältä.
Iltapäivällä paistoi aurinko töistä lähtiessä - ensimmäisen kerran tänä vuonna. Niin se päivä pitenee. :icon_sunny:
Viisi minuuttia laukkaa nyt eteenpäin valon lisäys! Sen havaitsee Herra Hugon aktiviteeteista. His lordship kiinnostuu nyt jokaisesta Villa Hugon hyllystä, kiitää välillä pyörässään, kahlaa hiekkalaatikossa, kaivaa matosia kiviastiasta ja mielikuvitustaan saa jumppauttaa kun pitäisi tietysti jotakin uutta löytää!
Ja kyseessä on hämäräeläin.
-
Pieni siili ryömimässä kaulallani pienin viilein tassuin. Hugo harjoittelee antamaan tassua. Missä on Hugeloisen pikkuinen tassu? Aika siis ihmeteltävän usein pikkuinen tassu ojennetaan sormelleni. :icon_biggrin:
-
Tampere :049:
Ja Torni-hotellin Sky Bar, josta voin käydä katselemassa ihastuttavan kotikaupunkini iltavalaistusta 25. kerroksesta käsin. No, osa näkemästäni oli tietenkin Pirkkalaa ja kai Nokiaakin, mutta mitäs pienistä :icon_lol:
Onhan se hyvä, että viihtyy kotonaan!
-
Ehjä modeemi ja toimiva netti.
-
Kui nukuin! Ja heräsin! :icon_biggrin:
-
Terveiset Eeva Kilveltä. Meitä yhdistää karjalaisuus, ja moni muukin. Välinaisena on ollut tyttäreni.
-
Että kykenin ilmoittautumaan Raamattu ja arkeologia-koulutuspäivään tulevaksi torstaiksi. Oman seurakuntani asialle menen, kyllä rekvisiitantapainen penkinpään löytää.
-
Tiitiäinen soitti ja tulee perjantaina käymään kun ajelee tästä ohi isänkotiin Luumäelle.
-
Nuorsiili Samuel. :icon_biggrin:
-
Kiireettömyys.
-
Hiihtolomavieraat = tytär miehineen ja ' pikku-ukkoineen' joista isompi on tuotapikaa 17 v.
-
Olin hiippakunnan isännöimässä tilaisuudessa. Paljon uutta asiaa Israelin arkeologiasta. Meitä oli paljon, monta kymmentä. Yksi sukulainenkin Kaariinalle. Hänelle oli kerrottu, joten pääsin kuin koira veräjästä.
-
Kollegoiden tapaaminen koulutustilaisuudessa oli taas mieltäilahduttavaa.
-
:eusa_angel: :kahvi:
Ystävän synttäreillä piipahtaminen.
Rupatteluhetki.
-
Hilpeä seura ruokapöydässä. Blinit maistuivat, kiittivät onnistuneisi vaikka luulin toisin. Asoisya puhuttiin halki, poikki ja pinottiin kauniiseen pinoon.
Suunniteltiin kevättalven retkuetta Rukalle koko sakin voimalla, koirakin mukaan lukien.
-
Uskalsin olla täällä vihainen, sanokoon ylläpito mitä tahtojaa. Koetin olla vihainen sivistyneesti. :-\ lähinnä sanoa.... No niin. Nyt on sanottu, enkä edes kadu.
-
Pitkä hyvä päivä jona tunsi jotakin tekevänsä. Että on ihankuintyötä. En malttaisi lopettaa, mutta päätin ettei yli puoliyön.
Hyvä apu kuiviin silmiin.
Herra Hugolla oli hellä päivänsä, eli yliin. Lauloimme yhdessä useita siililauluja. Nuuskutuksen välillä siili todella laulaa, siten se toimii myös kosiopuuhissa.
Terveisiä hyvältä ystävältä. :icon_biggrin:
-
Suloinen päivä lepuuttaa silmiä.
-
Syvä kiitollisuus auringonpaisteesta ja kostean koleuden katoamisesta, silmäkivun hellittämisestä, nipusta ajatuksia ja hoksauksia ja oivallus, kuinka paljonpaljonpaljon opittavaa minulla on, ilo näkevistä silmistä ja kirjastosta ja omasta sekasotkuisesta tavasta koota nippu kaikkea ja siirtää hyljätään-mutta säästetään-sivuille, ja siitä kuinka tarina syntyy sieltä.
Oppimisesta. Alusta hikiseen päätökseen. Kaikesta : Voi olla ettei, ja siitä, kuinka tuohon vain oppi.
-
Alkaa olla tälle päivälle suunnitellut hommat tehty...sivuhommat nyt tauolle...
Levollisin mielin huomista leikkauspäivää odottelen.
Kiitos tuesta ja rohkaisusta, rukouksista! :eusa_angel: :eusa_pray: :109: :039:
-
Kevättalvi on jo niin pitkällä, että pystyin hiihtämään klo 18 - 18.45 peltoladulla ilman otsalamppua. Jos latu olisi mennyt metsässä, olisin tuskin nähnyt hiihtää. Viimeistä kierrosta tehdessäni tähtiä jo tuikki taivaalla.
-
Pietari Inkisen levy, Tsaikovskia ( anteeksi, hattu puuttuu). ja kirjoitustauolla piirustuskynät esille. :icon_biggrin: Ulkoilu, voi sentään, se jäi. :-\.
Jaksoin pikku paussilla myös siivota Herra Hugon kaappia ja vaihtaa siilukkaisen iilukkaisen hiekkalaatikon hiekan. Välillä kuuluu yrmeää uhuh! Tutuhuh! kommentointia kun Herra Hugon uni siinä häiriintyy.
Mutta on se niin suloinen puoliyöstä heräillessään silmät sikkaralla kömpiessään vilttikääröistään, voi! Syömme herkkupalasen kalasen keinutuolissa laulaen. Likainen, onnellinen siilini painautuu nuhruvarpain vasten kaulaa ja se todellakin laulaa. :003:
-
Kevättalvi on jo niin pitkällä, että pystyin hiihtämään klo 18 - 18.45 peltoladulla ilman otsalamppua. Jos latu olisi mennyt metsässä, olisin tuskin nähnyt hiihtää. Viimeistä kierrosta tehdessäni tähtiä jo tuikki taivaalla.
Voi! Jos tiskaan ja siivoan ja puhdistan, jos lypsän ja olen puuhakas maatoimissa ottaisitko piiaksesi? Vatuloivain Vanhusten varalta tulisi opiskella tietty taitotaso.
Vaikka vallan harkiten ja suunnitelmallisesti. Siis max kax viikkoa tai jotain? :icon_biggrin:
-
Voi, voi. Eipä taida piialle hommia riittää. Lehmiä ei ole ollut enää vuosiin. Tiskit hoitaa Rosenlew. Eikä me niin suuresti perusteta siivoamisesta. Kyläilemään toki voit tulla.
-
Voi, voi. Eipä taida piialle hommia riittää. Lehmiä ei ole ollut enää vuosiin. Tiskit hoitaa Rosenlew. Eikä me niin suuresti perusteta siivoamisesta. Kyläilemään toki voit tulla.
Kiitos, poikkeamme Herra Hugon kera keväämmällä. Muistin juuri että muuan työkaveri vähän etäisempi viljeli maata Kirkkonummesta länteen. Etsin selville. Hän opettaa.
-
Arkipuuhan katkaisi työkaveri joka otti pidemmän session kaupungin piikkiin eli soitti, tai siis no todennäköisesti sentään omalka kännykällä. Tuli jokin koko iltapäiväohjelman peruuntuminen, alun perin piti sopia tapaamisesta mutta tuli parannettua maailmaa laajamittaisesti.
Itse tapaamisen tarkennus jäi kun en muistanut mihin silloin tai oliko jotain.
Puhelu sisaren kanssa eli puhuminen. Vielä on Herra Hugolle laulamani. Se menee mökötyspesään jos jokin poikkeaa tavanomaisesta.
Olen kiitollinen arkipuuhasta. Päivät venyvät, mutta tuntuu hyvältä rakentaa joku juttu vaikka kuinka hitaasti. Kai vähän kuin rakentaa mökki.
-
Minulla on sellainen pikkuseikka, että tulen aina onnelliseksi kun ketju tulee täyteen. Lukitsen nyt tämän onnellisena ja kehoitan jatkamaan osassa XXI