Armo

[Thomas McElwain]

Suohon laulaminen kuuluu ehkä kalevalaiseen kulttuuriin, muttei herännäisyyteen. Vuohia ei lauleta suohon, vaan Jeesuksen sanojen mukaan Mat. 25. ne kirotaan helvettiin, mihin ne kuuluvat. Jokaisella on omat kriteerinsä, joilla hän erottaa vuohet lampaista. Mielestäni lampaat ovat ne, jotka arvostavat Siionin virsiä ja vuohet ovat ne, jotka eivät arvosta niitä. Joku voi olla eri mieltä.

[1944]

Minulla menee raja siinä, että muiden sairauksilla ja niihin verrattavilla vastoinkäymisillä ei sovi vitsailla. Omasta puolestani en ole loukkaantunut, muutaman muun puolesta jonkin verran.

Kaanaankielilitaniat sivuutan sujuvasti, eli eivät haittaa.

Mutta ketkä ovat "omia" ja ketkä "muita"? Näillä foorumeilla on sekin, että lukijoita tapaa olla enemmän kuin kirjoittajia. Kirjoittajat ovat näyteikkunassa sitä itse usein älyämättään. Pitääkö näyteikkunaa kurkkiville ohikulkijoille kertoa, että kaikki mitä näette, ei ole aitoa? Ja voiko tuollaista rajaa edes vetää?

Todella hyvin kysytty, että kuka on oma ja kuka muihin kuuluva. Hiljattain foorumille tullut antoi minullekin tympeän poliittisen viitekehyksen. Kyllä siihen vastasin. Vihervassarit osaavat politiikan teon.

[Pena]

Vihervassarit osaavat politiikanteon.

Luuletko, ettei 'vihervassari' kuulosta tympeältä jopa vihreästi ajattelevan vasemmistolaisen korvissa?

[1944]

 Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, puolin ja toisin tilanteesta riippuen. En ole ymmärrykseni mukaan tätä uutta kirjoittajaa ennen nälvinyt.

Jos Sinuun sattui, niin tiedämme toistemme ajatukset, kuitenkin mea culpa tällekin kerralle.

Vihervassari on hyvin yleisesti käytetty termi, jospa sitä minäkin saan käyttää.

[Pena]

Vihervassari on hyvin yleisesti käytetty termi, jospa sitä minäkin saan käyttää.

Saat toki. Sanoja valitessa on kuitenkin hyvä miettiä, miltä ne saattavat jonkun kuulijan tai lukijan mielestä tuntua. Minä ainakin yritän olla lähtemättä foorumilla nyt ilmenevään piikittelyyn mukaan. Ei ole suinkaan aina onnistunut.

[Thomas McElwain]

Ilmaisu tuo mieleen aivan toisen asian. Istuin yleisessä saunassa ja keskusteltiin ukkojen kanssa. Huomautin, että viihdyn paremmin Kuopiossa kuin Turussa, koska Turussa kiero huumorini ymmärrettiin väärin. Toiselta lauteelta eräs tokaisi "Ja minä olen Kaarinasta, ja minä sanon, että metsä vastaa kuin huudetaan. Hyvästi." Niin hän lähti ovet paukkuen.  Pienen naurahduksen jälkeen joku sanoi, "Metsä vastas, tae ee sittenkään."

[Pena]

Paikkakuntakohtaisista sanailukulttuurien eroista: Kotkan torilla syntyi taannoin pientä erimielisyyttä turkulaisen ystävämme ja kalakauppiaan välillä hailien (Turussa silakka) ihanteellisesta koosta, johon minä ja vaimonikin lausuimme kantamme. Kotonamme turkulainen oli olevinaan nyreissään: - Häpäisitte minut keskellä toria!

[Thomas McElwain]

Paikkakuntakohtaisista sanailukulttuurien eroista: Kotkan torilla syntyi taannoin pientä erimielisyyttä turkulaisen ystävämme ja kalakauppiaan välillä hailien (Turussa silakka) ihanteellisesta koosta, johon minä ja vaimonikin lausuimme kantamme. Kotonamme turkulainen oli olevinaan nyreissään: - Häpäisitte minut keskellä toria!

Entä mitä turkulaiset tekevät keskellä toria. Kun lapsenlapsi oli pieni, eräänä keväänä työnsi hänet vaunuissaan torilla, ja yhtäkkiä nuori mies kävi kimpussa huutaen "Tässä on se juutalainen, joka varastaa ja tappaa lapsia!" (En ole juutalainen.) Yritin suojata vauvaa. Kurdinainen juoksi apuun torin toisesta kulmasta ja intialainen nuorukainen toisesta kulmasta. Suomalaiset seisovat ja katsoivat kun heikäläinen yritti tappaa minut. Onneksi oli ulkomaalaisia paikan päällä. Ei Turun poliiseistakaan ole milloinkaan ollut mitään muuta kuin haittaa.

[Pena]

Sama ystävä neuvoi meitä olemaan Turun torilla hiljaa, kun emme kuitenkaan osaa oikeassa kohdassa kysyä oikealla nuotilla: - Onks tuoret kans?

[Thomas McElwain]

Sama ystävä neuvoi meitä olemaan Turun torilla hiljaa, kun emme kuitenkaan osaa oikeassa kohdassa kysyä oikealla nuotilla: - Onks tuoret kans?

Olin minä hiljaa, muttei auttanut, kun juutalaiset ovat kuulemma varastaneet ja tappaneet lapsia Turussa keskiajoilta asti, niin vaara on suuri, vaikka suurin osa Turun juutalaisista on ajat sitten siirtynyt Israeliin. Nimittäin lapsen verta tarvitaan pääsiäisleivän valmistukseen. Turkulainen tietää eikä ole unohtanut.

[Pena]

Olipa hyvä, että vietin nuoruuteni Stadissa, jossa juutalaiset, tataarit, romanit, venäläiset ja ties ketkä kuuluivat luontevasti katukuvaan! Eipä Helsinki keskiaikainen kaupunki olekaan! Ei ole Kotkakaan.

[luterilainen]

Suohon laulaminen kuuluu ehkä kalevalaiseen kulttuuriin, muttei herännäisyyteen. Vuohia ei lauleta suohon, vaan Jeesuksen sanojen mukaan Mat. 25. ne kirotaan helvettiin, mihin ne kuuluvat. Jokaisella on omat kriteerinsä, joilla hän erottaa vuohet lampaista. Mielestäni lampaat ovat ne, jotka arvostavat Siionin virsiä ja vuohet ovat ne, jotka eivät arvosta niitä. Joku voi olla eri mieltä.

Vasta taivaan portilla selviää, kuka pääsee taivaan lammaslaumaan ja kuka kirotaan vuohien sekaan helvettiin. 

[Pena]

Vasta taivaan portilla selviää, kuka pääsee taivaan lammaslaumaan ja kuka kirotaan vuohien sekaan helvettiin.

Kyllähän Jeesuksen omat ovat hänen laumassaan jo täällä ajassa.

[luterilainen]

Kyllähän Jeesuksen omat ovat hänen laumassaan jo täällä ajassa.

Toki lammasten Ylipaimen tuntee karitsansa jo täällä ajassa mutta pelastusvarmuus on tuntematon käsite herännäisyydessä. Mutta jos sinulta puuttuu pelastusvarmuus, niin tartu alttarin sarviin ja luota että se kestää. Hallelujaa aamen!! 

[Pena]

Pelastusvarmuus on tuntematon käsite herännäisyydessä.

Tottahan tuo käsite tunnetaan. Sitä on vain totuttu omalla kohdalla varomaan, kun on nähty, millaiseen korskeaan ulkokultaisuteen se saattaa väärin ymmärrettynä johtaa. Niinpä heränneet ovat varmoja pyhän Jumalan armosta mutta eivät oman heikon uskon riittävyydestä.