Minä tarkoitin kirkosta eroajilla niitä haitari-Heikkejä, jotka tavallisesti viis veisaavat kirkon asioista, mutta median innoittamina tarttuvat syöttiin, kun joku pappi ei välttämättä innostu kaiken maailman kouhotuksista, mitä kirkkoon esitetään. Jos vaikka joku heavymetallirääkyjä ei pääse kirkkoon pitämään konserttiaan piinaviikolla, niin joukko seurakuntapassiiveja uhoaa eroavansa kirkosta. Osa näistä ei muista, että tuli jo eronneeksi, kun naisia ei päästetty papiksi (ei muistanut liittyä takaisi, kun papinvirka avattiin naisille). Että goodbye vaan semmoisille jäsenille. Jos elämä kouluttaa ja haluavat takaisin, niin tervetuloa!
Tarkennan tätä tekstiä vertauksella.
Äiti laittaa pikku-Maijalle ruokaa lautaselle. Pikku-Maija: "Syön tämän, jos kerrot sadun." Äiti kertoo sadun, mutta pikku-Maija keksii, että äidin pitää nousta pöydälle seisomaan, ennen kuin hän suostuu syömään. Äiti nousee kiltisti pöydälle, mutta pikku-Maija keksii koko ajan äidille lisää temppuja. Pitää hyppiä pöydällä, kotkottaa, kiivetä ikkunalaudalle j.n.e. Äiti temppuilee kiltisti niin kauan, että pikku-Maijan ruoka jäähtyy.
Siispä on ihan turhaa ruveta temppuilemaan, kun toinen vain kokeilee rajojaan. Jos pikku-Maijalle ei ruoka kelpaa, niin olkoot syömättä ja piste. Palataan asiaan sitten, kun pikku-Maijalla on oikeasti nälkä.
