Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Pirska - 30.09.09 - klo:22:42
-
Sepposen selällään
Apposen auki
-
Hullu paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä.
Tuo tuli mieleen, kun keitin omenahilloa. Ensin poistin huonot paikat, kannat ja siemenkodat ja keitin. Pieniä ovat omenat ja sitten poistin vain huonot kohdat ja kannat. Hyvin onnistuu näinkin sosemyllyn kanssa ja on paljon nopeampaa.
-
Sama ruåtsiksi: Den som har kyky behöver inte göra så myky.
-
Hyvää viikonloppua sitten, jos ei nähdä ja vaikka nähtäiskiin.
-
Pappi (poikamies) lauloi: "Herra olkoon teidän kanssanne."
Kanttori vastasi: "Niin myös sinun poikasi kanssa."
-
Mikäpä tässä.
Muina miehinä.
Ollaan kuin ei oltaisikaan.
-
Siinäpä tärkeimmät.
-
Seppos kertoi toisaalla polvistaan. Siitäpä muistui mieleen:
Pojasta polvi paranee.
-
Housut puttoo, hevonen jättää.
-
Housut puttoo, hevonen jättää.
En kehtaa kertoa miten tuo jatkuu, ja missä tilanteessa se on syntynyt. :icon_rolleyes:
-
Kuiskaa yv:nä :icon_eek:
-
kOTINI ON LINNANI.
-
My home is my castle; no Gates, no Windows.
-
Kuiskaa yv:nä :icon_eek:
Yv:nä :102: Tiedän vain yhteisvastuukeräyksen.
-
Yv:nä :102: Tiedän vain yhteisvastuukeräyksen.
Haa olen viisaampi ja tiedän yksityisviestin tässä alustassa. Kun luot katseesi ylöspäin ohjeriviin asti riittää ja luet sen.
-
Poikkeus vahvistaa säännön.
-
Varhainen lintu madon nappaa.
Madon näkökulmasta ei kannata olla kovin varhain liikkeellä.
-
Papin penskat pahimpia.
-
Suutarin lapset kengittä.
-
Hiis viepi vinkuvalta, paha henki parkuvalta
Ee tuo ollu harakalle eekä seepäälle, tuumasi muori, joka keitti seivästä, jonka päällä harakka istui.
Ee korppi korpin silimää noki.
Nuolase, ennenkuin tipahtaa. (muurarin ohje puhtaaksi muurauksessa)
-
Ihmettä kerrakseen
-
Leikki sijansa saakoon ja sika leikkinsä! (P. Pitkätossu)
-
Justis joo, harasoo.
-
Pekka Töpöhännästä lainattua:
Monni: "Pyh!"
Pilli: "Pyhempi!"
Pulla: "Pyhäin!"
-
Metsäkulman Murre: "Pyyhin."
-
Kosto on suloinen.
-
Jos ei ole heilaa helluntaina niin ei koko kesänä.
On se helluntai körttiläisilläkin. (keksinyt Pirska, nyt)
-
Ei oo läheskään niin nälkä kun syö välillä. :icon_biggrin:
Syitä on sysissä ja sepissä.
-
Kyllä ruoka on sentään, pojat, parasta syömistä!
Mitäs me pienistä kun ei pienetkään meistä. (vai oliko se noin, en ihan muista)
-
Syökää, pojat, syökää! Mutta kyllähän te syöttekin!
-
Puulla on syynsä. (Wersovoodin mainos)
-
Tosi kuin vesi ja pitää kuin seula.
Kun Kusti polkee niin posti kulkee.
-
Näin sikalentusua odotellessa voisi kysyä:
Yksikseskös yskiskelet? :icon_eek:
-
Elämä on kuin vuorelle kiipeämistä.
Mitä vanhemmaksi tulee,
sitä laajemmat ovat näköalat.
-
Autuaita ovat puupäät, sillä he eivät huku.
-
Parista muusta ketjusta muistui mieleen:
Sattuuhan sitä paremmissakin perheissä, jopa ruotsia puhuvissa, joskus. :002:
-
Lasse Liemolan raittiuslupaus: Ei kioskaan enää ... maanantaisin ... aamupäivisin ... luulisin.
-
... ainoastaan niinä viikonpäivinä, joissa on on r-kirjain: maanantai, tirstai, keskiviikko, torstai, perjantai, rauantai, sunnunrai ...
-
Restaurantti on meidän pankki.
-
Pappi lukkari talonpoika kuppari
rikas rakas köyhä varas
Onko kanttorilla ja lukkarilla jotakin eroa?
-
Kuvittelen lukkarin tulevan ruotsin kielestä (klockare) ja tarkoittavan kellonsoittajaa. Kanttori tulee latinasta (cantor) ja tarkoittaa laulajaa.
-
Mulle tulee lukkarista mieleen lukujärjestus ja unilukkari, joka pätkii kepillä nukkuvia ihmisiä sormille. :079:
-
Ai että lukkari kellonsoittaja? Meillä päin puhuttiin ennen lukkarista ja minä kuvittelin aina, että se tarkoitti kanttoria. Mikä sitten oli Seitsemässä veljeksessä, olivatko he lukkarin koulussa?
-
Ai että lukkari kellonsoittaja? Meillä päin puhuttiin ennen lukkarista ja minä kuvittelin aina, että se tarkoitti kanttoria. Mikä sitten oli Seitsemässä veljeksessä, olivatko he lukkarin koulussa?
Tämä on hassu juttu, mutta Pena on oikeassa sanojen synnyt osalta ja Pirska sanojen käytön. Molemmille täydet pisteet.
-
Seppos tuomaroi asian oikein, sillä lukkarilla oli aikoinaan myös laulunjohtovelvollisuuksia, vaikka taidot eivät välttämättä siihen riittäneetkään. Esim. Porvoon hiippakunnassa ei 1700-luvun lopussa päässyt lukkariksi, ellei ollut laulunopettajan (director cantus) antamaa todistusta. Lukkarit olivat todellisia moniosaajia, sillä maaseudulla heidän tehtäviinsä kuului myös suoneniskentä, rokottaminen ja haavurin työt. Seurakunta arvioi kyllä laulutaitoakin. Kannaksella kahden yhtä kovaäänisen lukkarikandidaatin välillä tehtiin ratkaisu laulunäänen kantavuuden perusteella. Valitsijamiehet kävelivät kirkolta pois ja kuuntelivat. Kun laulu lakkasi kuulumasta, lyötiin tien oheen tolppa, ja sitten oli toisen mylvijän vuoro. Vuoden 1869 kirkkolaissa lukkarin virasta tuli virallisestikin muusikon virka nykyistä kanttoria vastaavin tehtävin. Kanttori tuli virkanimikeeksi vasta vuoden 1939 kirkkolaissa.
Mt
-
Hei!
Harmi, kun menneet ovat jättäneet lukkarin testiin liittyvän sananlaskun keksimättä. Siitähän olisi muodostunut helposti mittayksikkö "lukkarin kantomatka" (=lukkarin äänen kantontomatka).
Sitä olisi nyt meidän 2000-lukulaisten metkaa arvuutella, mistä se sanonta on saanut alkunsa (matka kirkon ja tolpan välillä, lukkarin mylvinnän kantava matka).
Olisi samassa sarjassa kuin "poronkusema" ja "peninkulma".
Nykyisin voitaisiin miettiä kirkkoon liittyvä nimitys kirkon läheisyyteen liittyen - "papin kantomatka" (=papin äänen kantomatka). Matka, jonka ulkopuolelle papin ääni ei pyhä-aamuisin kuulu. Jotkut siirtyvät sen mitan sisälle, toiset kiirehtivät siitä pois.
miettii Mauno
-
Et sentään penankuulumaa ehdottanut!
-
Seppos tuomaroi asian oikein, sillä lukkarilla oli aikoinaan myös laulunjohtovelvollisuuksia, vaikka taidot eivät välttämättä siihen riittäneetkään. Esim. Porvoon hiippakunnassa ei 1700-luvun lopussa päässyt lukkariksi, ellei ollut laulunopettajan (director cantus) antamaa todistusta. Lukkarit olivat todellisia moniosaajia, sillä maaseudulla heidän tehtäviinsä kuului myös suoneniskentä, rokottaminen ja haavurin työt. Seurakunta arvioi kyllä laulutaitoakin. Kannaksella kahden yhtä kovaäänisen lukkarikandidaatin välillä tehtiin ratkaisu laulunäänen kantavuuden perusteella. Valitsijamiehet kävelivät kirkolta pois ja kuuntelivat. Kun laulu lakkasi kuulumasta, lyötiin tien oheen tolppa, ja sitten oli toisen mylvijän vuoro. Vuoden 1869 kirkkolaissa lukkarin virasta tuli virallisestikin muusikon virka nykyistä kanttoria vastaavin tehtävin. Kanttori tuli virkanimikeeksi vasta vuoden 1939 kirkkolaissa.
Mt
Sulo Saarits muisti aina mainita (silmää iskien), että hänellä oli hyvä lauluääni, koska isä oli kellonsoittaja. :023:
-
Olisi samassa sarjassa kuin "poronkusema" ja "peninkulma".
Muistaakseni opettaja kansakoulussa opetti, että peninkulma oli se matka, jonka koiran (Peni) ääni kantoi. Aika epämääräinen mitta, kun ajattelee kuuluvuutta tiheässä metsässä tai aavalla tunturilla.
Onko sitten poronkusema ollut se matka, jonka poro on kulkenut kusematta?
-
Muistaakseni opettaja kansakoulussa opetti, että peninkulma oli se matka, jonka koiran (Peni) ääni kantoi. Aika epämääräinen mitta, kun ajattelee kuuluvuutta tiheässä metsässä tai aavalla tunturilla.
Onko sitten poronkusema ollut se matka, jonka poro on kulkenut kusematta?
Tarkemmin sanottuna silloin täytyy poro pysäyttää kusemaan, muuten tulee ongelmia.
-
Peni tarkoittanee pystykorvaa, joka on haukkuvaksi jalostettu koira. Niitä on ollut melkein joka pihassa, joten haukun kantomatkasta on muodostunut varmaankin aika paikkansa pitävä yleinen käsitys.
-
Onko sitten poronkusema ollut se matka, jonka poro on kulkenut kusematta?
Päinvastoin. Poro, ainakin hirvas laskettelee hiljaisena norona juostessaan. Siitä syntyy kuulema tosi pitkä viiru.
Näin olen antanut pohjoisessa asuvien sukulaisteni itselleni kertoa. :039:
-
Enten tenten teelikamenten
hissun kissun vaapulavissun
eelin teelin lot
viipula vaapula vot.
Maalari maalas taloa
sinistä ja punaista.
Illan tullen virkkoi hän
nyt mä lähden pois.
Näinhän sitä ennen jaettiin peleihin aloitusvuoroja.
-
Nuttu nurin, onni oikein.
Nurinkurin-Nuuti
-
Enten tenten teelikamenten
hissun kissun vaapulavissun
eelin teelin lot
viipula vaapula vot.
Maalari maalas taloa
sinistä ja punaista.
Illan tullen virkkoi hän
nyt mä lähden pois.
Näinhän sitä ennen jaettiin peleihin aloitusvuoroja.
Johtuen eri murre alueesta niin meillä riimit meni pikkuisen eri tavalla.
Entten tentten teelikamentten
hissun kissun vaapulavissun
eelin keelin klot
viipula vaapula vot.
Maalari maalasi taloa
sinistä ja punaista.
Illan tullen sanoi hän
nyt mä lähden pois.
Ilmeisesti versioita on yhtä monta kuin on leikkipaikkaa.
-
Meillä jatkettiin entten tentteniä vielä näin:
eskon saun
piun paun,
neekeri vastasi:
nyt pois.
Tällaisetkin olen oppinut:
Ellen sellen sipulin saa,
sipulin sapulin knorr.
Ulle dulle doff,
kinkkelaade koff,
koffelaade kinkkelaade
ulle dulle doff.
Auto ajoi kilparataa,
mittari näytti kahtasataa,
yksi pyörä putosi pois.
-
Meillä jatkettiin entten tentteniä vielä näin:
eskon saun
piun paun,
neekeri vastasi:
nyt pois.
Tällaisetkin olen oppinut:
Ellen sellen sipulin saa,
sipulin sapulin knorr.
Ulle dulle doff,
kinkkelaade koff,
koffelaade kinkkelaade
ulle dulle doff.
Auto ajoi kilparataa,
mittari näytti kahtasataa,
yksi pyörä putosi pois.
Tuttujahan nuo olivat paitsi ensimmäinen. Siitä on vaan niin kauan, kun viimeksi noita tarvitsin joskus 50-luvun lopulla. Niistähän kaksi meni mainospuolelle. Lihaliemikuutiota ja olutta kovin kaupattiin. Tämä riimi tosi taitaa olla vanhempi kuin tuo olutmerkki. Olutmerkki oli vielä 60-luvun alussa koko pitkä sana.
-
Pitäisikö nyt loruilla:
Ulle dulle dolvi,
kinkkelaade olvi... ?
-
Pitäisikö nyt loruilla:
Ulle dulle dolvi,
kinkkelaade olvi... ?
Pena taisi hilpauttaa korkin pullosta.... Aaahhh. Mutta nythän on saunalauantai...! :icon_wink:
-
Saunalauantaista tuli mieleeni noin kymmenen vuoden takainen kalenteri. Tekun pojat tekivät kalenteria ja nimesivät päivät uudelleen. Kaikkia päiviä en muista, mutta keskiviikko oli jokotai, lauantai oli saunantai jne.
-
"Poronkusema on se matka, jonka ajoporoa voi ajaa virtsaamistaukojen välillä. Poro ei pysty virtsaamaan juostessaan, ja liian pitkä juoksuttaminen voi aiheuttaa halvaustilan. Maksimissaan poronkusema on 7,5 kilometriä."
Noin kertoo wikipedia ja noin olen sen kuullut pohjoisessakin
-
Isän taskuun, Pojan laskuun!
-
Kun ei ole paljon annettu niin ei voi paljon vaatia.
Hulluna on hyvä olla.
Hulluus on lähempänä neroutta kuin keskitason älykkyyttä (Schopenhauer).
Vähä on paljon. :icon_eek:
Pieni on kaunista.
Kauneus on katsojan silmissä.
Kauneus on katoavaa.
jne.
-
Läski on ikuista.
-
Läski on ikuista.
Valitettavasti tuo on aivan totta
-
Kun ei ole paljon annettu niin ei voi paljon vaatia.
Kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia.
Toisill' on ruokaa ja rahhaa, vaan kellään ei oo tällästä rellukkamahhaa. :003:
-
Köyhtyy saa, muttei laihtuu. :eusa_clap:
-
Kaikki on mahdollista, paitsi pyöröovesta hiihtäminen :003:
-
Parempi laiha sopu kuin lihava riita.
-
Kun loppiainen lopsahtaa, niin kaali kuppiin kopsahtaa. (resepti sitten toisessa ketjussa) :003:
-
Kaalii vattii, Kaisaa rekkee - antaa mennä alamäkkee! (Ne Liisan liukkaat ja Kaisan kaljamat. )
-
Sellasta se on, valssi kesällä ja pusu pakkasella. :icon_eek:
-
Onks tietoo, onks vielä jossain päin Suomea tapana polttaa nuuttipukki?
Olen joskus sellaisesta kuullut. Eilen Nuutin päivänä me elvytettiin tällaista perinnettä, omalla pihalla, omalla tyylillä. Sain joulumyyjäisistä arpapalkintona ruman olkipukin. Se muistutti enemmän mäyräkoiraa kuin pukkia. Totesin vitsinä, että tämän raaskisi polttaa nuuttipukkina. Ja niin se vaan joulun kuluessa kypsyi päätökseksi.
Loppiaisena miesväki oli purkanut kuusen ja enimmät joulukoristeet huushollista minun ja Tiitiäisen ollessa Keravalla. Nuutin päivään asti annettiin ulkokuusissa olla valot ja pukki kökkäsi pöydällä tuomiotaan odottamassa.
Eilen illalla saunomisen jälkeen tuikattiin pihalla pukki tuleen. Kun liekit hiipui laitettiin viimeinen glögi kuumenemaan. Niin päättyi meiltä joulu. :kahvi:
-
Parempi maassa kuin jumalattoman suussa.
-
Itä-Uudenmaan Pukkilan kunnan Kanteleen kylässä on vahva ja vanha Nuutti-pukki-perinne. Sitä on näköjään taas vaalittu viime lauantaina iltamilla. Esiintyjiä oli Miitta Sorvali ja Merja Larivaaraa myöten, juontajana lapsuudenystävän tytär.
Ohjelman mukaan pukkia ei poltettu.
Britit ja uusseelantilaiset polttavat 5.11. Guy Fawkes-nukkensa ruutisalaliitosn muistoksi. Onko Luumäellä pukkisalaliitto? :025:
-
Parempi maassa kuin jumalattoman suussa.
Poikani versio tuosta on parempi roskissa kuin vyötäröllä.
-
Pienempi poikani kulki taksikyydillä kouluun. Taksissa oli lukenut seinällä tai jossain että "22 vuotta... ilman korttia..." -ja jotakin, en tiedä mitä.
Pikku poikani oli tehnyt tästä johtopäätökset ja kertoili eräänä iltana että heidän taksikuski on 22 vuotta ja ajaa ilman korttia!
Kun kysyimme mistä hän niin päättelee, niin taksin seinällä oli kuulemma lukenut niin. En sitten tiedä mitä siellä oli oikeasti lukenut, siitä ei koskaan tullut selvää. Mutta poika ei luopunut mielipiteestään, -olihan siitä mustaa valkoisella! :003:
-
Sian sorkat ja mateen maksa, ne voille vertoja vetää.
Ahkeruus on ilmomme ja laiskuus intohimomme.
-
Älä unelmoi elämääsi, vaan elä unelmaasi! :039:
-
Sahalahlella syälään sulellihhaakij, jos saalaan.
-
Kyltti alaskalaisessa kahvilassa:
"Jos ruoka, juoma tai palvelu ei vastaa odotuksianne, olkaa ystävälliset ja muuttakaa odotuksianne."
Oisko omaksuttavaksi meillekin? :eusa_think:
-
Kyltti alaskalaisessa kahvilassa:
"Jos ruoka, juoma tai palvelu ei vastaa odotuksianne, olkaa ystävälliset ja muuttakaa odotuksianne."
Oisko omaksuttavaksi meillekin? :eusa_think:
Riippuu siitä, olemmeko asiakkaita vai kahvilanpitäjiä.
(http://cosgan.de/images/smilie/nahrung/c050.gif)
-
Ei pidä syödä kaurapuuroa kerman kanssa.
-
Sananparsi Myrskylästä.
5 Joulust Kynttilää, Kynttiläst 3 Mattii, Matist 4 Mariaa, Mariast 5 Vappuu, Vapust 3 Erkkii, Erkist 5 Jussii, Jussist 5 Jaakkoo, Jaakost 5 Perttaa, Pertast 5 Mikkoo, Mikost 6 Marttii, Martist 6 Tuomaasee.
Tässä eräs "almanakka viikoille". Numerot tarkoittavat niin ja niin monta viikkoa seuraavaan merkkipäivään.
-
Lapsi on terve kun se leikkii...
:117:
...isonen kun ei osaa lopettaa...
:kieli:
...ja nuorisotyönohjaaja kun saa siitä palkkaa.
:031:
-
Ihanaa Leijonat. Ihanaa...
-
Kyllä hätä keinot keksii.
Hätä ei lue lakia.
Ystävä hädässä tunnetaan.
Hätä ei ole tämän näköinen (se on paljon pahempi :003:)
Älä hätäile!
Hätähousulta tippuu housut. :icon_eek:
Jos on hätä, mee vessaan!
-
On parempi laskea kotona paperille, ettei tule koulussa hätä käteen.
Matematiikan opettaja
-
Kun naristiin koulussa ettei tajuta, niin meidän matikan ope kysyi et oletteko te tajuttomia :icon_eek:
-
Onko teistä kukaan tehnyt mitään ähmällään?
Tietääkö kukaan, mistä tuo ilmaisu, ähmällään tekeminen, on peräisin? Minkähän alueen murretta se mahtaisi olla?
Esim. Ruokana on pinaattilettuja. Toinen veljeksistä pitää niistä toinen ei. Äiti jakaa molemmille saman verran lettuja lautaselle. Toinen valittaa, eikä haluaisi syödä pinaattilettujaan. Toinen pyytää anna minulle, minä syön ne mielelläni. Silloin toinen syö lettunsa ähmällään, jottei toinen saa lisää sitä mistä pitää.
-
Huomenta ja kiitos eilisestä!
En tiedä vastausta mutta kirjoitan silti. Hakusanalla ähmä löytyi wikistä sanat rähmä ja ahma. Murresanakirjoistakaan ei löytynyt, siis wikistä.
Olisiko jonkin pienen alueen oma tapa ilmaista tekemistä. Olisiko ahneesti, (rähmällään) tai petomaisesti ahmien.
Nämä sanajutut ja murresanat ovat intohimoni herättäviä.
Kyllä oli teijän talossa hotua olla ja elellä!
-
Kiitos Riitta-mummi. Minä en osannut sanaa laittaa muualle kuin googleen, ja se ei antanut mitään.
Se voi todellakin olla pienen alueen (lähinnä Pattijoen) murretta, tai sitten vielä pienemmän murrealueen (pattijokisen suutarin perheen) murretta.
Tulkitsit sanna hyvin. Kyllä se ahneuteen vahvasti liittyy, siihen ettei vaan muut hyödy asiasta.
-
Satakuntalainen sananparsi sanoo: "Ei ähmäri koskaan kylliksens saa, ja ahne on aina vajaa."
-
Parempi virtsta väärään, ku omaan nilkkaan.
:-\
Poistettu nimi Seppos
-
Ahkera äiti kasvattaa laiskoja tyttäriä.
-
Ahkera äiti kasvattaa laiskoja tyttäriä.
Harmi ja häpeä myöntää, että minun äitini on erityisen ahkera.
-
Eipä ole omia kokemuksia, löytyi jostakin tuo sananlasku. Poikien kohdalla monet äidit ovat passanneet meihen pilalle. Siinä sitä on sitten miniä tiukilla.
-
Eipä ole omia kokemuksia, löytyi jostakin tuo sananlasku. Poikien kohdalla monet äidit ovat passanneet meihen pilalle. Siinä sitä on sitten miniä tiukilla.
Onneksi tuo äitini ainoa miniä ei ole vielä valitellut, mutta ei sitä saa työntekoa lopettamaan. Aina pitää olla jotain menossa.
-
Onneksi tuo äitini ainoa miniä ei ole vielä valitellut, mutta ei sitä saa työntekoa lopettamaan. Aina pitää olla jotain menossa.
Kertooko se jotain anopistasi? :003:
-
Eileen "havukoon" mulle tuttua sukunimiä Karsikkoniämi, notta mistäs sana on syntyny. Onneksi on netti ja viisas Wiki joka tiäsi. Nimen juuret yllätti taas: :icon_eek: Karsikko on perinteinen suomalainen vainajaa koskeva merkintä puussa, taikka metsä tai yksittäinen puu, jossa näitä merkintöjä on. Karsikkoa tehdessä voidaan puusta karsia oksia vainajan merkiksi. Usein karsikko sijaitsee tien varrella, asutuksen ja kalmiston välillä.
Karsikko tehtiin puuhun yleensä kuljetettaessa vainajaa kirkolle tai kalmistoon, mutta toisaalta esimerkiksi jonkun suvun karsikko saattaa olla pelkästään muistomerkki. Tiettävästi tällaisia karsikkoja on edelleen käytössä.
-
Sama karsikko-aihe oli eilisessä Yle1 ohjelmassa Vankileirien Syväri. Siinä mies lauloi Syvärin virrasta, Syvärin kuusta ja Syvärin karsikkopuusta.
Ortodoksikalmistoihin kuuluivat ja kai yhäkin Karjalassa karsikkokuuset.
Syväristä minulle tuli mieleen Aholansaari Syvärinjärvessä.
-
Mitä tarkoottaa ruattinkiälises hautaluettelos lyhenne. upl.?
Aika miälenkiintoosta sukututkimustiatoa. http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-5939.html
-
Mitä tarkoottaa ruattinkiälises hautaluettelos lyhenne. upl.?
Aika miälenkiintoosta sukututkimustiatoa. http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-5939.html
Historismi.net kertoo seuraavaa
uppl.
upplyst
herännäinen, körtti
"enlightened" member of a christian movement
uppl.
upplöst
rauennut
some thing has come to nothing
-
Kulkee kuin kirkon ovista.
Meillä sanottiin ennen näin, kun joku ei sulkenut ovia perässään.
-
Ylihärmäläänen anteeksipyyntö... "olkoon mun puheeni mitätön"... (juhanin mumman lausuma)
-
"Mittee työ tiällä tiette?" kysy savolainen kun poliisin näki.
-
Etsin vanhaa reseptiä Martinpäivän Mustastakeitosta ja Martinhanhesta. Muistan kun äitini keittokirjassa ne olivat. Lapsena ihmettelin sitä ainemärää mitä Mustaankeittoon tarvittiin.
Löytyi tällainen sivusto Martinpäivän mytologiasta:
http://nord.blogit.fi/hamara-martti/#top
-
"Rikkaus ryhtiä antaa", tietää sananlasku Pohjan pitäjästä. :-\
-
"Rikkaus ryhtiä antaa", tietää sananlasku Pohjan pitäjästä. :-\
Tuota sananlaskua en ole ennen kuullut, mutta tulipa mieleeni, onko se samaa perua kuin toteamus, että jollakin on rahaa niin paljon, ettei paskalle taivu.
-
Pirska, löysin kirjasta Iloitsen Sinun käskyistäsi, kirj. Kalevi Toiviainen. :-\
-
Kuulin radiosta uudistetun sananparren: Uusi lumi on vanhan lumen päällä. :003:
Pelottavan kuuloinen on täällä käytetty vanha sanonta, joka tänään kauniina aurinkoisena helmikuun päivänä tuli taas meheni suusta, kun astui sisään: "Silmät jää ulos."
-
Uutta sutkausta: "On nähtävä lumen läpi." (Ministeri Pekkarisen vastatessa kansanedustaja Oinoselle, puoluetoverilleen, joka vähätteli ilmastonmuutosta runsaalla lumella.)
-
Olikohan se tänäaamuna :icon_rolleyes: kun näin tv-ohjelmistossa ohjelman "Ilosofi heinämäki"...jotain,
ensin ajattelin että f-kirjain on jäänyt pois, mutta sana oli kai tahallinen ja
nyt olen herkutellut tällä tittelillä:
ilosofi - kaikki jotka ilosanomaa levittävät ovat tietenkin ilosofeja
-
Katoavaa kansanperinnettä on Siionin virrekkin, kun niitä uuristetahan ja virsien määrää vähennetähän :icon_confused:. http://www.ilkka.fi/Article.jsp?article=564338&Title=Siionin+virret+uudistetaan+t%E4ll%E4+vuosikymmenell%E4
Kyllästyttää muutenkin tämä nykyaikaanen uuristaminen ja rationalisointi. Ollahan aika huano sukupolovi, kun meillä ei varaa ylläpitää palaveluja, joita esipolovet on ylläpitäny satoja vuasia kunnialla kannattavasti. Postit, pankit ja monet historialliset paikkakunnat kuten Yli- ja Alahärmä on kuntaliitoksis joutunu romukoppahan. Maaseutu autioituu ja rapautuu, kun suuret sukupolovet häviää kotikonnuultaan.
-
Maailma muuttuu. Se on elämää. Sairauskin on merkki, että on elossa.
-
Onneksi meitä ei oo vielä yhistetty mihinkään. Siinä vaiheessa ärsyttäis. Varsinki kun potentiaalinen yhdistymiskumppani Ylivieska on kriisikunta...
-
Mielikuvituksella ei ole rajoja!
Vain Taivas on rajana.
-
Tie auki taivasta myöten!
Ylhäältaä asti se ovi minunkin edessäni aukeaa (Masa Niemen repliikki Lentävässä kalakukossa)!
-
XXX yrittää saranan puolelta taivaaseen.
-
Jossei paska haise, niin soon pilaantunutta...
-
Maailma muuttuu. Se on elämää. Sairauskin on merkki, että on elossa.
Aika kova sana :109:
-
hau
-
Koska aamulla ei satanut vettä, vaan oli kuiva pakkaskeli, vein Iita-tyttärentyttären potkukelkalla päiväkerhoon Mukkulan kirkolle luppopäivän aamujumppana.
Takaisinpäin yksikseni potkutellessa pohdin, että mistähän sekin sai alkunsa, nimittäin sanonta kaavoihin kangistunut[/i].
- Onko vaatehtija tykästynyt niin paljon yhteen vaatemalliin, ettei enää ompele muiden kaavojen?
- Oliko jollakin vaatturilla niin paljon körttipukuja aikanaan työn alla, ettei muita kaavoja ehtinyt vilkuilla?
- Onko joku pappi niin tiukasti Kirkkokäsikirjan kaavojen mukaan toimituksissa etenevä, ettei huomaakaan, että paikalla on muitakin?
- Vai onko taustalla joku muu kaavanmukainen fakta?
Pohtii Mauno, nyt puita pystyuunissa polttaen ja taloa lämmittäen.
-
Koska aamulla ei satanut vettä, vaan oli kuiva pakkaskeli, vein Iita-tyttärentyttären potkukelkalla päiväkerhoon Mukkulan kirkolle luppopäivän aamujumppana.
Takaisinpäin yksikseni potkutellessa pohdin, että mistähän sekin sai alkunsa, nimittäin sanonta kaavoihin kangistunut[/i].
- Onko vaatehtija tykästynyt niin paljon yhteen vaatemalliin, ettei enää ompele muiden kaavojen?
- Oliko jollakin vaatturilla niin paljon körttipukuja aikanaan työn alla, ettei muita kaavoja ehtinyt vilkuilla?
- Onko joku pappi niin tiukasti Kirkkokäsikirjan kaavojen mukaan toimituksissa etenevä, ettei huomaakaan, että paikalla on muitakin?
- Vai onko taustalla joku muu kaavanmukainen fakta?
Pohtii Mauno, nyt puita pystyuunissa polttaen ja taloa lämmittäen.
Unohdit kokonaan asemakaava-arkkitehdin, joka kangistuu siinä kuin muutkin, mutta silti epäilen pappia.
-
Minä taas pohdin tämän päivää, että mistäs se lukkarin rakkaus tulee? Mitäs sillä oikeastaan tarkoitetaan. Sen käyttö on viime aikoina vähentynyt ja alkaa vissiin iän myötä tuo muistikin pätkimään. :017:
-
Aika kaukaa, Ranskasta asti on tunnettu lukkarinrakkautta näemmä. Sanoja ja niiren syntyä tuloo harvemmin pohorittua, kun ne on niin lujasti piintyny kovalevyhyn pääs :icon_rolleyes:.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2627
-
Kiitos Mörtti linkistä. Lehdessä oli eilen, että Petri Summanen tuntee lukkarinrakkautta Lappeenrantaan. Hänen sukujuurensa ovat Taipalsaarelta ja hän on myös työskennellyt Lappeenrannassa. Siis toimittaja on ollut aivan oikeilla jälillä sanonnassaan.
-
Eresmenny kansanerustaja Susanna Haapoja kertoo täs aika hyytävän tarinan ja sitä lisää viälä Susannan äkillinen poismeno. Susanna kävi nuaruures useen Lapualla tanssiis ja oli kauhian koria uutena. Vanhempana tuli aivan isä Kalevin näkööseksi.
http://tarinateltta.wordpress.com/2009/05/31/susanna-haapoja-in-memoriam/
-
Luin Markus Leikolan kolumnia US:sta ja siinä hän kiriootti, että sana alkoholi on arabialaanen sana. Piti oikeen kollata netistä, että pitääkö paikkansa ja pitihän se. Sana "alkoholi" on arabialaista alkuperää; arabialainen alkusana "alghool" tarkoittaa "kummitusta" tai "pahaa henkeä". Voidaan olettaa, että Jabir ibn-Hayyan on ehdottanut tuota nimeä aineen näkyvimpien vaikutusten perusteella.
Uures Suames oli toinenkin juttu, joka käsitteli alkoholia: Älykäs ihminen juo enemmän alkoholia kuin tyhmä. http://www.uusisuomi.fi/ymparisto/109591-alykas-ihminen-juo-enemman-alkoholia-kuin-tyhma-%E2%80%93-syy-loytyi
Ilimankos ei hissi taharo mulla kulukia ylähälle kunnolla, kun oon klopista asti ollu absolutisti :017:.
-
Appiukko aina odotti Matin-päivää ja poutasäätä. Hän vanhankansan miehenä tiesi, että jos Mattina sataa lunta senkään verran, että oljenkorsi peittyy, niin se ennustaa vielä tulevan seitsemän suurta tuiskua ja poikatuiskut päälle.
Tuota oljenkorsi tarkoitti siis maassa lojuvaa oljenkortta. Ei sellasita vähän lumen aikaan hangesta pystyssä törröttävää.
Välitäpä Riitta-mummi Matin-päiväonnittelut täältäkin. :039:
-
Mitäköhän pyryharakanpäivänä tapahtuu?
Mun synttäripäivänä tais Urho Kekkonen synty ja Estonia upposi.
Ikävää pitää synttäreitä, ku muut suree samaan aikaa.
Pyry toivottavasti saadaan sitä poutasäätä..
-
Lainaus käyttäjältä: satman - 14.02.11 - klo:11:20
Maailma muuttuu. Se on elämää. Sairauskin on merkki, että on elossa.
Aika kova sana :109:
Amandolta aika hassu.
Hassunhauska. :)
-
Pyryharakkapäivänä harakat lentää pyrynä metsään ja nauraa rätkättävät lentotaidottomille. :023:
Mietin, mikä mahtaisi olla kova sana. Keksin yhden aika kova sanan: pii.
-
Timantti vois olla vielä kovempi... :icon_biggrin:
-
Timantti vois olla vielä kovempi... :icon_biggrin:
Pyryharakkapäivänä harakat lentää pyrynä metsään ja nauraa rätkättävät lentotaidottomille. :023:
Mietin, mikä mahtaisi olla kova sana. Keksin yhden aika kova sanan: pii.
Näillä mennään. Lopuksi vielä yksi painava sana: alasin.
-
hau
Tää se vasta onkin kova sana. :003:
-
Luen Anni Blomqvistin Myrskyluoto-sarjaa. Tie Myskyluodolle on luettu. Olen ollut uusien kansanperinnetapojen äärellä sillä ahvenanmaalainen kulttuuri on melkein vieras minulle.
1830-luvulla, maatalous-kalastusyhteissössä koettiin monet asiat taikauskoisesti. Ennakoivia merkityksiä nähtiin alati vaikka toisaalta oltiin ahkeria kirkossakävijöitä. Jumalaa pyydettiin apuun lähes kaikessa, ruoka siunattiin ja siitä kiitettiin. Lapset lukivat vuoroin ruokarukouksen, mutta sunnuntaisin sen teki isä.
Meri ja säät vaikuttivat töiden tekoon. Mieleenpainuva oli kertomus olkien hakumatkalta. Lähdettiin avoveteen, mutta paluu oli hankalaa sillä pakkanen ja jää yllättivät. Isä ja renki pelastuivat täpärästi, mutta naapurisaaren isäntä, poika ja renki jäivät kiinni jäihin kuormineen ja paleltuivat kaikki kuoliaiksi.
Tapa josta en ollut koskaan kuullut oli riihenpuinnin yhteydessä. Riihivaatteet olivat huonoimmat mitä löytyi, mutta kengät olivat kirkkokengät, sillä kaikki tiesivät että noki kiilloitti kengät puoleksi vuodeksi.
Toinen tapa, josta ehkä muistan kuulleeni on kihlattu morsian kertämässä puhemiehensä kera keräämässä naapureiden antia parhaaseen tyynyliinaansa.
-
Ähkä puhka työn tekköö.
-
Herää aamulla surutta. (huoneentaulut tai pyyheliinojen peitteet tai tyynyliinat )
-
"Herää aamulla surutta"... voi olla, että tämä olisi Nilsiän Paven ajatus. Hän sanoi, että kristityt ovat yhden päivän vanhoja. Perisynti rupeaa vaikuttamaan heti jo aamulla.
-
Herää aamulla iloiten, vaikka olis hälytyskin.
Elämänohje armeija-ajalta 70-luvun puolivälistä. Yläpetin pohjalautoihin kirjoitettuna tämä oli aina alasängyssä nukkujan lohtuna :eusa_angel:
-
Nouskaa te pojat pissille,
ettette pissaa sänkyynne!
Terveiset, terveiset Töttermannilta!
Sanat armeijan aamusoittoon. Tötterman taisi olla Helsingin varuskunnan komendantti.
-
Vanha suomalainen kansanuskomus: Kun ajaa partansa Sylvesterinpäivänä, sitä ei sen jälkeen tarvitse ajaa enää koko sinä vuonna.
-
Vanha suomalainen kansanuskomus: Kun ajaa partansa Sylvesterinpäivänä, sitä ei sen jälkeen tarvitse ajaa enää koko sinä vuonna.
Taitaa olla ensimmäinen, johon minäkin uskon.
-
Voisi vissiin tämän perusteella onnitella kaikkia Sylvesteri -merkkisiä nimipäivän johdosta.
-
En ole pitkään aikaan käyttänyt villasukista nimeä terukkaat. Tänään se tupsahti muistin sanavarastosta.
-
Minä kutsuisin tillukkaiksi, jonka sanan olen oppinut pirkanmaalaiselta puolisoltani.
-
Enpä ole palasjokelaisten suustä tätä sanaa kuullut.
Entä mitä teillä käsiin laitetaan kun ulos mennään. Kintaat, lapaset, vanttuut, rasat ? Miulla olj lapaset käissä lapsen´.
-
Jatkuu osassa 4