Kirjoittaja Aihe: Seurat tuvassa  (Luettu 87699 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Lars Mikael

  • Vieras
Armon osallisuus
« Vastaus #60 : 13.03.07 - klo:10:27 »
Armo on sitä Jumalan rakkautta, jota ei voi ansaita. Jokaisella on mahdollisuus ottaa se vastaan Jeesuksessa Kristuksessa.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 22047
Seurat tuvassa
« Vastaus #61 : 13.03.07 - klo:12:33 »
Suomen sijamuodot ovat moniselitteisiä. Mitä tarkoittaa 'Jeesuksessa Kristuksessa'? Oikeastaan tämä on paikallissija, joka ilmaisee Jeesuksen ikään kuin tilaksi, jonka sisässä voi ottaa armon vastaan. Muotoa käytetään myös vaikkapa rahasta puhuttaessa: mitä 100 euroa on markoissa?

Lars Mikael

  • Vieras
Seurat tuvassa
« Vastaus #62 : 14.03.07 - klo:15:39 »
Lainaus käyttäjältä: "Pena"
Suomen sijamuodot ovat moniselitteisiä. Mitä tarkoittaa 'Jeesuksessa Kristuksessa'? Oikeastaan tämä on paikallissija, joka ilmaisee Jeesuksen ikään kuin tilaksi, jonka sisässä voi ottaa armon vastaan. Muotoa käytetään myös vaikkapa rahasta puhuttaessa: mitä 100 euroa on markoissa?


Minun Raamatussani on useita kohtia, joissa löytyy sananmuoto Jeesuksessa Kristuksessa. Esimerkkeinä:
1. Minä kiitän aina teidän tähtenne Jumalaani siitä armosta, joka teille on annettu Kristuksessa Jeesuksessa. (1.Kor. 1:4)
2. Me tiedämme myös, että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärryksen, jotta tuntisimme hänet, joka on Todellinen. Ja tässä Todellisessa me elämme, kun olemme hänen pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa. Hän on tosi Jumala ja iänkaikkinen elämä. (1,Joh. 5:20)

Itse en ole kokenut sananmuodossa mitään pohtimisen aihetta.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 22047
Seurat tuvassa
« Vastaus #63 : 14.03.07 - klo:17:44 »
Minä kiitän aina teidän tähtenne Jumalaani siitä armosta, että Kristus Jeesus vaikuttaa teissä.

Raamatunkäännöskomitea ehdotti tällaista muotoa, jossa sijamuodot ovatkin näin päin. Minusta tällainen pohdiskelu on tarpeen, että selviäisi aito Raamatun ajatus.

Poissa dnasukil

  • Yhtyy veisaamaan: Koska valaissee...
  • Viestejä: 64
Seurat tuvassa
« Vastaus #64 : 18.03.07 - klo:18:16 »
llwyt kirjoitti: "Taidampa muuten kuulla, että vähän kärsimättömänä debattiamme kuunnellut seuraväki keskeyttää väettelyn....."

   "Siis on niin;minä puhuin ymmärtämättömästi, aioista, jotka ovat ylen ihmeelliset minun käsittää.Sentähden minä peruutan puheeni ja kadun säkissä ja tuhassa. Katso, minä olen siihen liian halpa; mitäpä sinule vastaisin ? Panen käteni suulleni, kerran minä olen puhunut, enkä enää mitään virka, kahdesti, enkä enää sitä tee."
veteraani

Poissa llwyd

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 766
    • http://stockholmslender.blogspot.com/
Seurat tuvassa
« Vastaus #65 : 18.03.07 - klo:19:40 »
Lainaus käyttäjältä: "dnasukil"
llwyt kirjoitti: "Taidampa muuten kuulla, että vähän kärsimättömänä debattiamme kuunnellut seuraväki keskeyttää väettelyn....."

   "Siis on niin;minä puhuin ymmärtämättömästi, aioista, jotka ovat ylen ihmeelliset minun käsittää.Sentähden minä peruutan puheeni ja kadun säkissä ja tuhassa. Katso, minä olen siihen liian halpa; mitäpä sinule vastaisin ? Panen käteni suulleni, kerran minä olen puhunut, enkä enää mitään virka, kahdesti, enkä enää sitä tee."


Toivottavasti et loukkaantunut - loihdin seuraväen keskeyttämään myös itseni. Niin hedelmällistä kuin väittely onkin niin tässä ketjussa se tavallaan siis tulee seurojen lomaan. Joten varmaan sopii välillä veisatakin.
Opeta tälläisena luoksesi tulemaan

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 22047
Seurat tuvassa
« Vastaus #66 : 20.03.07 - klo:07:59 »
Pyhään nimeen Herran
Lapsuudessa kerran
Meidät kastettiin.
Valtakunnassansa
Varttuu kristikansa
Suuriin tehtäviin
Mennäksensä niiden luo,
Jotka kuolon varjomailla
Käyvät tietä vailla.

Auta, että heille,
Nälkää kärsineille,
Leivän ojennan,
Meren tuolle puolen
Ohi oman huolen
Heitä rakastan
Muistaen ja palvellen
Vähimpiä veljiäsi,
Herra, vierelläsi.

Valtakunnan työtä
Vielä ennen yötä
Tehdä ennätän.
Nyt on auki ovi,
Viipyä ei sovi,
Siispä kiirehdän
Antaakseni kaikkeni,
Kunnes Herran päivä koittaa.
Rakkaus vain voittaa.

Poissa Hanna

  • armon kerjäläinen
  • Viestejä: 451
Seurat tuvassa
« Vastaus #67 : 22.03.07 - klo:21:05 »
Minulla kuten monella muullakin on herattajan paita, jossa lukee 'maan paalla muukalainen'. Sen sain viime kesana, koska se on aina kuvannut hyvin tuntemuksiani. Eikohan jokainen ole joskus tuntenut itsensa muukalaiseksi. Valilla minusta kuitenkin tuntui, etta tunnen itseni muukalaiseksi joka paikassa. Se on toisinaan aivan hyvakin olotila ja auttaa nakemaan asiat etaammalta, mutta kylla valilla on kylla mukava kuulua joukkoon.

Miksi sitten kirjoitan imperfektissa? Siksi etten enaa tunne itseani laheskaan, niin "muukalaiseksi" maan paalla. Miksikas se "muukalaisuudentunne" sitten on vahentynyt. Lahtemalla itse "muukalaiseksi", tietenkin! Jotenkin kummasti sita vain huomaa entista selvemmin kaikki yhdistavat asiat kun lahtee vahan kauemmas.

Nyt olenkin pannut toisen korttipaidan tilaukseen. Tilasin nimittain h-y nettikaupasta 'Kahden maan kansalainen' paidan. Aivan konkreettisesti se ei ole sentaan totta, mutta hengellisessa mielessa kyllakin! Nyt voin sitten pitaa paitoja vuorotellen mielialan mukaan.

Minusta jokaisen olisi tarkeaa koittaa kotiutua maalliseen tomumajaansa ja ymparistoonsa, mutta pitaa maaranpaa mielessa. Kuten edellisessa virressa veisattiin, menna mertenkin tuollepuolen ja auttaa muitakin 'muukalaisia' viihtymaan taalla. Silla onhan tama se maailma jonka Jumala on meille lahjoittanut.
On monta tapaa solmia kaunis kimppu ja monta tapaa elää onnellinen elämä

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 22047
Seurat tuvassa
« Vastaus #68 : 23.03.07 - klo:08:06 »
Kun tulin ilmaisseeksi, että ilmaus 'Jeesuksessa Kristuksessa' on minulle epäselvä, kerronpa löytäneeni ihan järkeeni käyvän selityksenkin. Lainauksessa Lauri Parvio kommentoi Eino Sormusta:

Sormusen käsitys kirkosta liittyy läheisesti siihen, miten hän myös ymmärtää syntisen ihmisen pelastumisen. Sormunen toteaa, että ihmispersoonaa on mahdoton selittää ilman häntä kannattelevaa yhteisöä. Hänen mukaansa kristitylle tämä yhteisö on kirkko, joka on samalla myös elimellinen kokonaisuus, 'Kristuksen ruumis', jossa kristityt ovat ruumiin jäseniä ja korotettu Herra sen pää. - - - Tällä raamatullisella metaforalla Sormunen ilmentää ylösnousseen Kristuksen ja kirkon välistä mystistä yhteyttä. Metaforan yksilöllisenä rinnakkaiskäsitteenä Sormunen pitää käsitettä 'olla Kristuksessa'.

Voisiko myös sanoa, että kirkon tehtävä on olla maailmassa 'Kristuksena'?

Poissa vaivainen mato

  • Ostaa kotiin viemisiksi hjuhlaoppaan
  • Viestejä: 297
Seurat tuvassa
« Vastaus #69 : 23.03.07 - klo:09:18 »
Ihminen voi ja ihmisen pitäisi olla Kristuksena toiselle ihmiselle.
Kasteessa ihminen on liitetty Kristuksen ruumiin jäseneksi ja samalla kirkon jäseneksi. Kaiken päänä on itse ylösnoussut Kristus.
Tästä on maininta joissakin kirjoissa.(Tunnustuskirjat, Schmalkaldenin opinkohdat, Lutherin IsoKatekismus tais.) Sanallisesti  olen tämän kuullut eräältä ystävä papilta.
Asia on mielenkiintoinen, mutta valitettavasti unohduksissa. Tällä tavalla (olemalla Kristus toiselle ihmiselle) voitaisiin hoitaa monta vaivattua sielua.

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10392
Seurat tuvassa
« Vastaus #70 : 23.03.07 - klo:09:54 »
Kristuksena oleminen samaistuu Jumalan Poikaan, joka kirjaimellisesti ristiinnaulittiin meidän kaikkien puolesta. Siksi ilmaisu "olla Kristuksena" ei mielestäni ole tarkka yksilön kohdalla. Kirkon tehtävä se voi olla, mutta ei ihmisen.
Tervetuloa talkoisiin Vaasaan! Herättäjäjuhlat rakennetaan yhdessä toimien. Juhlien onnistumiseksi tarvitsemme n. 1000 talkoolaista eri tehtäviin. Sellaisia ovat muun muassa juhla-alueen rakentaminen ja purkaminen, kahvioiden ja grillien toiminta, liiken ...

https://herattajajuhlat.fi/talkoot2024

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 22047
Seurat tuvassa
« Vastaus #71 : 23.03.07 - klo:10:01 »
Voimmehan me sikäli olla itse kukin 'Kristuksena' lähimmäisellemme, että me olemme galatalaiskirjeen mukaan häneen pukeutuneet. Eihän se tarkoita, että olisimme muuttuneet kristuksiksi, vaan että meistä näkee jollakin tavalla, millainen Kristus on. Näkeekö? Kunpa näkisikin!

Poissa vaivainen mato

  • Ostaa kotiin viemisiksi hjuhlaoppaan
  • Viestejä: 297
Seurat tuvassa
« Vastaus #72 : 23.03.07 - klo:20:07 »
Kasteen mukaan jokainen kristitty voi antaa syntejä anteeksi, ei ole lesdatiolaisten yksin oikeus. Siinähän rauhoitetaan ihmisen omaatuntoa. Lopullisen anteeksiannon ja lunastuksen on Kristus tehnyt jo aikoja sitten.
Tämä ystävä pappi oli sodan aikana palvellut Viking divisionassa Kaukasuksella. Ei ollut vielä pappi, eikä  ylioppilaskaan, mutta siellä oli nöhnyt tällaisia asioita tapahtuvan. Toinen pappi oli ollut samoissa paikoissa ja siellä luvannut, jos sieltä hengissä selviää, lukee papiksi. Alkuperäinen aikomus oli ollut lukea eläinlääkäriksi. Pappi tuli.
Oli Herättäjän palveluksessa.
Hänkin oli samaa mieltä edellisen papin kanssa. Sanonta on johdettavissa kirjoista. Olen joskus löytänyt sen, mutta en nyt muista mistä.
Onko se suuri rike, jos synnin tunnossa olevalle sanotaan. 'sinun syntisi annetaan sinulle anteeeksi'?

Poissa dnasukil

  • Yhtyy veisaamaan: Koska valaissee...
  • Viestejä: 64
Seuratuvan takapenkiltä...
« Vastaus #73 : 09.04.07 - klo:17:02 »
Pyhien ajanvietteeksi, -ja muutenkin hengen ravinnoksi, minulla on meneillään Aku Rädyn tyttären tyttären Minna Kettusen kirja, jossa hän kertoo ukistaan lukemattomien ihmisten hengellisenä isänä ja matkasaarnaajana.
  Meille, jotka saimme joskus olla Akun jalkojen juurella oppimassa rakkauden ja lämpimän ystävyyden kieltä, kirja johdattelee vieläkin seuratuvan lämpöön, jossa on vain kilvoituksessaan epäonnistuneita, parannuksen paikalle painettuja, Siionin veisaajia.
  Kirja, jota voi suositella aikamme muuttuvien arvojen ihailijan luettavaksi. Kertomuksen perusteella voi laajentaa Akun elämästä ja toiminnasta saatua kuvaa vieläkin rikkaammaksi kuin muutaman tapaamisen jälkeen.
  Erään tutkijan mukaan "Akun pelastusoppi korosti herännäisyyden hengen mukaisesti kristityn jokapäiväistä parannuksentekoa; sitä, että Jumala saa luoda ihmisessä päivittäin uutta. Parannuksentekoon kuuluu mielenmuutos, jossa tapahtuu kaksi asiaa; Ensin ihminen tunnustaa syntinsä itselleen ja Jumalalle ja jättää lähimmäisensä viat rauhaan.Sitten ihminen luopuu synneistään. Tosin jatkuvassa parannuksenteossa synnin tunto syvenee. Synnittömäksi ei tulla milloinkaan, mutta yritettävä on joka päivä."
  Aku jatkaa:" että ihmisellä on vastuu pelastuksestaan itsellään, ottaako hän vastaan Jumalan kutsun vai ei.Jumala ei toimivastoin ihmisen omaa tahtoa."
  Tähän Akun "pelastusoppiin" on mieluisa yhtyä. Vaikka herännäisyydessä usein vierastetaan ns. "ratkaisukristillisyyttä", kuitenkin ihmisen itsensä on lopulta tehtävä ratkaisu, suostuuko hän ottamaan kutsun vastaan vai ei.
  Näillä foorumeilla on paljon keskusteltu juuri tästä parannuksen tekemisestä, se näyttää kuuluneen aina herännisyyden opin käsitykseen.
  Näitä vanhojen opetuksia ajatellen, palautuu mieleen sieltä hebrealaiskirjeestä kehotus;"muistakaa johtajianne, jotka ovat puhuneet teille Jumalan sanaa;katsokaa kuinka heidän vaelluksensa on päättynyt ja seuratkaa heidän uskoansa."
 Meillä on kiusaus uskon asiatkin pirstaloida niin pieniin osiin ja nähdä vain kovuutta ja niiden mukaan arvioida toistemme vakaumusta ja pessimistisesti katsella  menneiden sukupolvien kielteisiä tekoja.
 Vaikka aika ja sen keskellä tapahtuu jatkuvasti muutoksi,Jumala ja Hänen neuvonsa ihmiselle pysyvät samana. Synti on yhtä vaarallinen asia aikaan katsomatta.
veteraani

Poissa Mörtti-57

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1565
Seurat tuvassa
« Vastaus #74 : 06.05.07 - klo:23:17 »
:-# Aika hiliaasta kansaa tääläkin.
Tästä linkistä pääsöö tutkimahan minkälaasia seuroja pirettihin Lapuan Hellanmaas v. 1830 ja löytyyhän siältä häjykki, jos kiinnostaa.
http://www.lapua.fi/hellanmaa/hella11/herannaisyys.htm
Paree ymmärtää pikkuusen oikeen ku palio väärin.