Mihin menet, Suomen kirkko? 3

[Pena]

Nuoret lestadiolaisetkin taitavat tehdä elämässään itsenäisiä ratkaisuja ohi liikkeen ikääntyneiden johtajien tahdon. Onhan siitä merkkejä näkyvissäkin. Elävä ja näin ollen muuttumaan taipuvainen suuntaushan lestadiolaisuuskin on.

[1944]

Sinul on niin suuri kirjottamisen lahja, että voisit kirjoittaa kirjan, ja tässä olen tosissani,  silloin ei ennätä tänne niin usein, ajattelen...  Siilien ruokkiminen on toinen hyvä...  Muttei se käy noin vain, ihminen foorumisoituu huomaamattaan. 

Voi hyvä tavaton kuinka olisinkaan pakahtunut, jos noin suuret olisivat ajatukset pääkopassani. Vastaan suomalaisella sananlaskulla "suutari pysyköön lestissään". Käytännö hommissa kuluu aika, siis Zetorin pukilla rämeelle ja takaisin. Pitäisi vain olla juniori, että jaksaisi. Koronapiikillä palkittu seniori on jo iltahämyssään elävä, mutta suuret kiitokset klikkauksestasi.

[1944]

Nuoret lestadiolaisetkin taitavat tehdä elämässään itsenäisiä ratkaisuja ohi liikkeen ikääntyneiden johtajien tahdon. Onhan siitä merkkejä näkyvissäkin. Elävä ja näin ollen muuttumaan taipuvainen suuntaushan lestadiolaisuuskin on.

Kyllähän noin voin ajatella myös, mutta vauhti on vielä kovin hidas. Jäämme odottelemaan, että onko uudella Turun piispallamme vaikutusta nuoren lestadiolaisen käyttäytymiseen. Tällaisessa tapauksessa naisenergia näyttää voimavaransa - ensin piispaksi pääsyyn, jossa tarvitaan äänestys ja sitten esimerkin mahdollinen seuraaminen, missä täytyy kyetä yksilön ratkaisuun, mutta eihän sellaiseen ole tulenpalava kiire ollenkaan.

[Pena]

Mikäs kiire tässä? Vauhdikkaat äkkikäännökset osoittautuvat usein virheiksi.

[luterilainen]

Sinä sen sijaan teet herännäisyydestä ’numeron’ kerta toisensa jälkeen. Vaihda jo levyä! Pyyhi vino hymy naamaltaan ja kerro asiallisesti, mikä on oma hengellinen taustasi ja käsityksesi kristillisestä uskosta.

Pidetään körttifoorumi herännäishenkisenä keskusteluareenana, jossa toisten uskonratkaisuista ei kysellä, vaan ne ovat yksin Jumalan ja ihmisen välisiä asioita.   

[Pena]

Pidetään körttifoorumi herännäishenkisenä keskusteluareenana, jossa toisten uskonratkaisuista ei kysellä, vaan ne ovat yksin Jumalan ja ihmisen välisiä asioita.

Sinun uskonratkaisusi jääköön omaksi asiaksesi. Se, mikä kiinnostaa, on mahdollinen jäsenyytesi jossakin seurakunnassa tai hengellisessä liikkeessä - aikaisempi tai nykyinen. Sitähän tässä on arvailtu. On mietitty adventismia ja helluntailaisuutta.

[luterilainen]

Sinun uskonratkaisusi jääköön omaksi asiaksesi. Se, mikä kiinnostaa, on mahdollinen jäsenyytesi jossakin seurakunnassa tai hengellisessä liikkeessä - aikaisempi tai nykyinen. Sitähän tässä on arvailtu. On mietitty adventismia ja helluntailaisuutta.

Heränneet eivät tee tuosta mitään numeroa. 

[Pena]

Heränneet eivät tee tuosta mitään numeroa.

Olet itse tämän arvausleikin tehnyt tänne ohjelmanumeroksi. Niinpä sinua ei heränneeksi kukaan taida luullakaan.

[Leena]

Olen miettinyt tuota ’menemistä’ toisessa yhteydessä. ’Mihin menet?’ voi ymmärtää ainakin kahdella tavalla, paikallisesti ja ajallisesti. Minulle on lapsuudesta tuttua kirkon meneminen ’kaikkeen maailmaan’, lähetystyö. Samaan ajatukseen voidaan liittää ainakin myös kansainvälinen diakonia ja ekumeeniset yhteydet muiden maiden kirkkoihin. Ajalliseen matkaamiseen kuuluvat kirkon oma kehittyminen ajan myötä ja sen kohtaamat ulkoapäin tulevat muutospaineet. Ajassa vaeltamisen päämääränä on tietysti iäisyys. Sen arvioiminen, mihin Suomen kirkko on menossa, on tietysti sitä vaikeampaa, mitä kauemmas tulevaan tähtää.

Prof Kaarlo Arffmann joka on tutkinut juuri luterilaisuutta, mainitsee tentittävän kirjansa esipuheessa nimenneensä kirjan tietoisesti menneeseen aikamuotoon, siis  mitä  o l i  luterilaisuus. 

Kirja oli aivan huippu luettavaksi kuten Arffmannuin muutkin.  Opetti kirkkohistoriaa ja niin hauskastiu että siitä tuli vallan suosikkiiaine.


Mutta tuon historiaan vaipumisen osalta kukin saa olla omaa mieltään tietty ja tutkia asiat itse.  Hänel taitaa olla näkemys jonka mukaan integraatio room katol kirkkoon tiivistyy ja kerran luterilaisuus tulee olemaan aikansa syrjähyppy. 


Oli mielenkiintoista.

[luterilainen]

Olet itse tämän arvausleikin tehnyt tänne ohjelmanumeroksi. Niinpä sinua ei heränneeksi kukaan taida luullakaan.

Heränneet eivät tee tuostakaan mitään numeroa. 

[Leena]

Heränneet eivät tee tuostakaan mitään numeroa. 

Mitä se on?   

[Riitta-mummi]

Heränneet eivät tee tuostakaan mitään numeroa. 

Kerro jo meille, millainen oikea herännyt on. Puhuuko mitään, tekeekö mitään, onko vain, ja lisäksi väritön, hajuton ja mauton ?

Sen olet kertonut että hajuvettä puolisolle ostit. Onko se o i k e i n , jos olet körtti ja alatien kulkija maanmatonen ?

[vn]

Riitan tekstin ekan kappaleen kysymyksiin jätit vastaamatta.

Paljon olet jo foorumille kirjoittanut.
Paljon sinulle on esitetty kysymyksiä.

En ole havainnut että olisit yhteenkään kysymykseen vastannut.
Totuus on se että kukaan ei voi sinua pakottaa vastaamaan kysymyksiin,
joudumme vain ihmettelemään olemustasi ja tyyliäsi.

[Pena]

Mitä se on?   

Olen ymmärtänyt, että 'ei tehrä tästä numeroo' kuvaa hämäläisyyttä eikä herännäisyyttä. Matalan profiilin pitämistä ja kiusallisten tilanteiden välttelyähän se taitaa tarkoittaa.

[karjalaisenkyösti]

Olet itse tämän arvausleikin tehnyt tänne ohjelmanumeroksi. Niinpä sinua ei heränneeksi kukaan taida luullakaan.

Muistaakseni nimim. Luterilaisen nykyinen ja mennyt uskonkäsitys jo selvitettiin taannoin.
Nimim. Luterilainen juuri tällä hetkellä edustaa hengellisessä mielessä menneiden aikojen herännäisyyttä, joka oli körttiläisyydessäkin edustettuna 1800-luvun alkupuoliskolla.

Ennen nykyistä hän ymmärtääkseni on ollut vapaiden suuntien piireissä, ehkä vapaakirkossa tai helluntalaisuudessa.
Hän tuntee hyvin mm. vapaakirkollisen Tapio Nousiaisen kirjallista tuotantoa, tästä ei kuitenkaan voi vetää varmaa johtopäätöstä, että hänen taustansa olisi juuri vapaakirkossa. Myös helluntalaisuuden piirissä luettiin Nousiaisen kirjoja. Adventtikirkkotaustaa pidän epätodennkäköisenä.