Körttifoorumi
Keskustelu => Seuratupa => Aiheen aloitti: Benkku - 14.04.08 - klo:21:50
-
Nyt istahdan penkin päähän veisaamaan, Siionin virsi 275.
Minun päiväni paljon kantaa arvotonta joutavaa.
Sinä yksin voit kaiken antaa , mitä en en voi saavuttaa.
Sillä sinun on valta ja voima ,sillä sinun on valta ja voima.
Mika Nuorva
-
Siionin virsistä voimaa hakien, aloittaa penkin toisesta päästä seuraavan veisuun, joka tottelee numeroa 312
Edessä reitti tuntematon aukeaa, omin voimin emme kestä tuulta vasten...
Kaija Pispa
***
Voi kun sääli, mutta tämä oli pakko pätkäistä ensimmäisen säkeen perästä eikä antaa koko virttä olla mukana. Näiden tekijänoikeudet (julkaisuoikeudet) kun on tosi tiukat, ja jättämällä tämä tänne olisi riski saada isot tahot kimppuuni sakkolappujen kanssa. -Liisa
-
SV 189
1. Olen maan päällä muukalainen,
kotimaalleni matkaavainen.
Näen: ihmisten kiireinen vuo
yhä outoja kasvoja tuo
Baabelin virtain varsilla.
2. Pyhä Siion, on määräni siellä,
mutta vastukset suuret tiellä.
Niinpä katselen kahtaalle päin:
hyvin viihtyä saatankin näin
Baabelin virtain varsilla.
3. Miten tällainen päästä voisi,
Herran omaksi, niin kuin soisi,
kun on harhassa syntisen tie
ja se Herrasta pois yhä vie
Baabelin virtain varsilla?
4. Herran ystävät Baabelissa,
joiden toivo on Siionissa.
Moni kanssanne katsoa saa
ajan vaivan ja kuoleman taa
Baabelin virtain varsilla.
5. Voi jos niitäkin muistaisitte
ja ne Herralle kantaisitte,
joille taivas on tuntematon
sydän kun yhä suljettu on,
Baabelin virtain varsilla.
6. Herra, armahda, auta meitä
synnin teillä jo nääntyneitä.
Ota kuoleman laaksosta pois,
sävel että jo virtemme sois
Siionin virtain varsilla.
A. J. Soveri
Sävel A. J. Soveri
-
Kun istahdin penkin päähän veisaamaan, on siionin virret repineet sydäntäni. Alkaa niska taipumaan äijältä pirtin lattiaa kohti ja nyt hiertää,mutta onneksi hiertää.
Uskovaksi minut tee,seuraajiisi liitä.Sydämeni uudista,että hoivaan niitä, jotka käyvät kuormineen tietään rinnallani.Auta, että totta teen palveluksestani.
1. Kiusaukset synteihin yhä houkuttavat, himot sydämessäni pahaan taivuttavat. Sanat puhuessani, ajatukset, työni saastuttavat yhtenään
päiväni ja yöni.
2. Olen kova, katkera, tyytymätön aina, muttei eteen Jeesuksen minua se paina. Mieltäni ei liikuta hänen kuolemansa,virvoitu en ensinkään rakkaudestansa.....
And. Odel (Odhelius)
Sävelmä Etelä-Pohjanmaalta
-
1. Salattu voima uskon elämässä,
rakkaudessa kaiken kärsivässä,
rukouksessa, joka avun saa.
Se rakentaa, kun riita raunioittaa,
yöt päivät jatkaen se vihdoin voittaa.
On salattu.
2. Salattu tie, vain yksinkertaisille
se aukeaa, ei itsetietoisille.
Rampakin sillä kulkee joutuisaan.
Hän juoksee tiellä, kohden kotiansa,
ja luulee eksyksissä ontuvansa.
Tie salattu.
3. Salattu taito. Järki ei nyt riitä.
Maailman viisaus ei tiedä siitä.
Ei paljas sanan tieto käsitä.
Sen hulluudeksi täällä moni sanoo,
se tietää kaiken, silti etsii, janoo -
on salattu
-
Kiitollisena Liisan avulla välttämästään vankeustuomiosta ja ennenkaikkea siitä armosta ja rakkaudesta, josta on saanut jälleen voimaa tässäkin seurapenkissä, aloittaa arkana kiitosvirren (SV 228)
1. Kiitosta veisaan, Herra,
sinulle, laupias,
kun syntiselle annat
runsaasti lahjojas:
taas armon päivä on,
ja rauhassasi jatkaa
saan elämäni matkaa
ja olla murheeton.
2. Kun ihmiseksi synnyin
luomaasi maailmaan,
sain tulla kastetuksi,
kanssasi kuolemaan.
Sain armon autuaan:
vähäistä lasta kannoit
elämän uuden annoit.
Nyt omas olla saan.
3. Kun eksyin, lankesinkin,
minua armahdit,
ja, Jeesus, verelläsi
vaatteeni valkaisit.
Pyhästi lupasin
omasi aina olla.
Et Iyönyt tuomiolla
kun jälleen horjahdin.
4. Kun vanha ihmiseni
minua kahlitsee,
vain armosi sen voittaa
ja ristiinnaulitsee.
Opeta kieltämään
näin kaikki itseltäni
ja tuomaan elämäni
käteesi väkevään.
5. Myös siitä tulee kiittää
sinua, armias,
kun syntiselle riittää
alati armoas.
Herrani laupias,
on haavoissasi yhä
näin syntinenkin pyhä
ja väärä vanhurskas.
And. Odel (Odhelius)
-
Mukava nähärä Hannankin tänne taas kirioottelevan. Aina ku aktiivinen kirioottelija, Hanna, Teme ym. taukoaa, niin vähän jää kaipaamahan heirän tekstejään täälä.
289
1. Kevätillan yllä
tuuli hiljaa kulkee.
Kauneutta tulvien
luonto syliin sulkee.
2. Siinä taaskin tunnen
levon, suloisuuden.
Luoja pukee luoduilleen
puvun puhtaan, uuden.
3. Koska, Isä, kiitän,
jos en tänään, tässä?
Annat yli äyräitten
hyvää elämässä.
4. Valo viipyy mailla,
kutsuu ruohon kukkaan.
Auta, etten minäkään
täällä elä hukkaan.
Irja Hiironniemi
-
Nyt vapautan käteni rukouksesta ja kaivan takataskustani Siionin virsikirjan ja kohta 223.
1. Veisaan, Jeesus, kiitoksen , rauhallisen yöni tähden.
Laupeuteen luottaen, arkitoimiin jälleen lähden.
Hoida, neuvo, tietä näytä,palveluksessasi käytä.
Lars Nyberg
Sävel Johann Crüger
Hyvää yötä kaikille.
-
Kiitoksia vain Mörtti mukavahan se on aina huomata, että läsnäoleminen (tai olemattomuus) noteerataan. Niin, maailmallinen (ja opiskelullinen) kiire on pitänyt poissa kirjoittelemasta, mutta elämisen- ja luopumisentuska ajoi takaisin tähän "seurapenkkiin" lohtua saamaan. Ja nyt jopa olemaan niin maailmallinen ja veisaamaan virren 600 virsikirjan puolelta, kun tuo toinen säkeistö rupesi soimaan sitkeästi päässä tässä yhteydessä. Lisäksi, kun tietää virren taustoista eli, että Bonhoeffer kirjoitti tämän toiveikkaan virren keskitysleirin uhatessa, se jos joku edustaa toivon läsnäoloa tässä maailmassa.
1. Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan
olemme kaikki hiljaa kätketyt.
Me saamme luottaa uskolliseen Luojaan,
yhdessä käydä uuteen aikaan nyt.
2. Jos ahdistuksen tie on edessämme,
myös silloin Kristus meitä kuljettaa.
Annamme Isän käsiin elämämme.
Hän itse meille rauhan valmistaa.
3. Suo Herra, toivon kynttilöiden loistaa,
tyyneksi lämpimäksi liekki luo.
Valaiset pimeän voit pelon poistaa.
Jää keskellemme, Kristus rauha tuo!
4. Kun pahan valta kasvaa ympärillä,
vahvista ääni toisen maailman,
niin että uuden virren sävelillä
kuulemme kansasi jo laulavan.
5. Hyvyyden voiman uskollinen suoja
piirittää meitä kuinka käyneekin.
Illasta aamuun kanssamme on Luoja.
Häneltä saamme huomispäivänkin.
Dietrich Bonhoeffer vuonna 1944
-
VK 105
1.
Aurinkomme ylösnousi,
paistaa voittovuorella.
Lämmin valo sieltä loistaa,
surut, murheet hajottaa.
Kokoon tulkaa, taivaan linnut,
suvi-ilmaan puhtaaseen.
Visertäkää, pienet leivot,
viinipuussa tuoreessa.
2.
Kylmä talvi pois on mennyt,
myrskysää on lakannut,
lumipilvet hajotetut,
kylmä sumu selvinnyt.
Lehti puhkeaa jo puihin,
valkoruusut aukeilee.
Lounatuuli hiljaisena
Eedomista puhaltaa.
3.
Kesälinnut taivaan alla
iloisina lentävät.
Sulaneella sydämellä
laulaa toukomettiset.
Elämä ja autuus loistaa
Herran seurakunnassa.
Aurinko on ristin päällä
valkea ja punainen.
4.
Armon Henki täyttää mielet
murheelliset ilolla.
Rauhan tyven, puhdas ilma
Jeesuksesta virtailee.
Epäilysten alta nousee
köyhä sielu kiittämään.
Ikävöitsen täältä päästä
kotimaahan ikuiseen.
Leonard Typpö 1902. Virsikirjaan 1986.
-
VK 105
1.
Aurinkomme ylösnousi,
paistaa voittovuorella.
Lämmin valo sieltä loistaa,
surut, murheet hajottaa.
Kokoon tulkaa, taivaan linnut,
suvi-ilmaan puhtaaseen.
Visertäkää, pienet leivot,
viinipuussa tuoreessa.
2.
Kylmä talvi pois on mennyt,
myrskysää on lakannut,
lumipilvet hajotetut,
kylmä sumu selvinnyt.
Lehti puhkeaa jo puihin,
valkoruusut aukeilee.
Lounatuuli hiljaisena
Eedomista puhaltaa.
3.
Kesälinnut taivaan alla
iloisina lentävät.
Sulaneella sydämellä
laulaa toukomettiset.
Elämä ja autuus loistaa
Herran seurakunnassa.
Aurinko on ristin päällä
valkea ja punainen.
4.
Armon Henki täyttää mielet
murheelliset ilolla.
Rauhan tyven, puhdas ilma
Jeesuksesta virtailee.
Epäilysten alta nousee
köyhä sielu kiittämään.
Ikävöitsen täältä päästä
kotimaahan ikuiseen.
Leonard Typpö 1902. Virsikirjaan 1986.
Voi ei Tuo oli jumalanpalveluksessa kolmena pyhänä peräkkäin. Joka kerta oli eri papit ja kanttorit, mutta sama kirkkokansa. Toukomettinen on muuten metsäkyyhkyn entinen virallinen nimi. Ne lensivät metsästä touolle kylvömiehen perään jyviä syömään.
Vanha seurojen päätösvirsi (1701 # 391) kuului
Äl' ann' mun vilpistellä pois sinust', Jesu Christ'!
Vaan vahvist' uskoonvielä, Kiinnit' sinuus kiintiäst';
Ett' sotii vahvast' taidan, Mua kätes tuetkoon;
Sitt' iloll' veisat' mahdan; Jo nyt kaikk' taytett' on.
Minusta se on erittäin hyvä säkeistö. Se oli vielä 1938 virsikirjassa, mutta huononnettuna.
-
Szelíd szemed, Úr Jézus,
Jól látja minden vétkemet;
Személyemet ne vesse meg
Szelíd szemed, Úr Jézus.
-
Sopisiko ilta aloittaa Siionin virrellä 261, ensinmäinen ja toinen säkeistö.
1. Nyt ylös, sieluni,nous' ylös mullast' tästä!
Käy jalkain juureen Jumalan ja Karitsan.
Ja vaikk' ei silmäni valoa Herran kestä, niin kuitenkin sä riemuiten käy laulamaan.
Iäiseen iloon ja juhlaan jaloon oot Karitsan sä suuriin häihin kutsuttu.
Taivahan kunnia on Herran armosta sun osasi, sun perintös ja tavaras.
Siis riemuitse ja ajattele autuuttas.
2. Ah, kun mä kerran saan herätä kuvanansa ja kirkastetuin silmin nähdä Jumalan.
Ei sitten milloinkaan oo sielu janoissansa, kun häissä valmis morsian on Karitsan.
Saan kruunun siellä ja puvun vielä, tuon pyhäin vaatteen, Kristuksen vanhurskauden.
Mun syntisyyteni syyn kyyneleihini, saan siellä vaihtaa kunniaan ja pyhyyteen
ja kyyneleeni kiitosvirteen iäiseen.
Johan Kahl
Sävel Kalannista
-
218
1. Te murheelliset,kun kuljette kyynelten teitä,pois vaikerrukset,
maan multa ei armoa peitä.
2. Ah, ylistäkää myös Jeesusta aikoina vaiva
ja nostakaa pää, on nyt suvi läsnä jo aivan.
3. Kun syntinen vaan saa nukkua haavoihin Herran, niin helmasta maan
hän nousevi riemuhun kerran.
Väinö Malmivaara
Sävel Pohjois-Savosta
-
132
1. Jo sääli, Herra, suurta kurjuuttani.Halveksuin armoasi, auttajani.
Sen tähden jouduin yöhön synkeään.Nyt synnin uneen syvemmin vain vaivun.Ja kuinka silloin parannukseen taivun,
jos sinne jään?
2. Kun huudan taivaallista ystävääni,niin vastaa kohta omantunnon ääni:"Et kelpaa Jumalalle, tuollainen.On murheesi vain ulkokullaisuutta,
ja uskosi vain valvomattomuutta.
3. Taivainen Isä, itkeä jos voisin,niin silmät kyynelissä esiin toisin
tuhlaajapojan-tieni kauhean.Näin rikkojana pyhäin käskyjesi
en ole mahdollinen lapseksesi,sen tunnustan.
4. Vaan älä peitä isän-kasvojasi,kun, ansioton, kaipaan armoasi
ja sitä pyydän nimeen Jeesuksen.Voit tähden hänen kärsimyksiensä
ja ristinkuolemansa, kyyneltensä
5. Ja vielä pyydän: estä eksymästä ja kevytmielisesti elämästä,
tee vaelluksestani nuhteeton.Suo usko altis, teeskentelemätön.
Maan matkalta vie kotiin, Väsymätön.Tie outo on.
Abr. Achrenius
Sävel Mikkelistä
-
244
1. Maailmassa, alla vainon, alla raskaan ristin painon kulkee Herran kansan tie. Riettaan hengen houkutukset, vanhan luonnon kiusaukset meidät ahdistukseen vie.
7. Mutta muista, Jeesus voitti. Päivä jälleen yöstä koitti. Sydämeesi kätke se. Katso häneen tuskan alta. Hänellä on voima, valta viedä sinut perille.
Mikko Katila
Sävel a Markku Kilpiö
Sävel b Suomalainen
-
Bred dina vida vingar,
O Jesu, över mig
Och låt mig stilla vila
I ve och väl hos dig.
Bliv du min ro, min starkhet,
Min visdom och min råd
Och låt mig alla dagar
Få leva av din nåd.
Förlåt mig alla synder
Och två mig i ditt blod.
Giv mig ett heligt sinne,
En vilja ny och god.
Tag i din vård och hägnad
Oss alla stora, små,
Och låt i frid oss åter
Till nattens vila gå.
Lina Sandell-Berg
-
Tulin tänne foorumille pakoon ennen ruotsin kielen suullista tenttiä, mutta mukavaa, että sain taas motivaatiota ruotsin opiskeluun :wink:
-
238
1. Mua siipeis suojaan kätke, oi Jeesus, Herrani.
Suojassas suo mun olla, jos kuinka kävisi.
Sä kaikeks tule mulle valollas, neuvoillas.
Suo joka päivä elää mun yksin armostas.
2. Suo anteeks kaikki synnit, puhdista verelläs,
luo minuun uusi mieli, pyhitä Hengelläs,
ja meidät, suuret, pienet
sun sulje suojahas, yö rauhainen suo meille
oi Jeesus laupias.
Lina Sandell-Berg
:wink: Sävel ruotsalainen kansansävelmä Skånesta.:wink:
-
Kun Lina Sandellin (1832-1903) iltavirsi ensi kerran julkaistiin vuoden 1866 Korsblomman-kalenterissa, sen otsikkona oli ”Lapsen iltarukous”. Toisessa säkeistössä, siinä missä nyt pyydetään Jeesusta sulkemaan suojaansa ”meidät suuret, pienet”, oli alun alkaen rukous isän, äidin ja sisarusten puolesta.
Lähd.http://evl.fi/virsikirja O:)
-
124.Käy köyhään sydämeeni
1.Käy köyhään sydämeeni nyt, Henki totuuden. On siitä kyyneleeni, kun täyttää synti sen.Ei itku, tuska pestä voi sitä vääryydestä. Sen teet sä, armoinen.
2.Tunnethan köyhyyteni, näin olen avuton. On kylmä sydämeni, tyhjä ja valoton. Vaan kylmyyteen ja vaivaan nyt pyydän tulta taivaan, toivoni siinä on.
3. En syntiturmelusta pois sielustani saa. En tuskaa, ahdistusta voi itse karkottaa. Tyhjäksi merta luoda ja yöstä päivää tuoda on yhtä vaikeaa.
4.Rukoilen, Herra, yhä: Henkesi lahjoita. Sytytä valo pyhä, mieleni kirkasta. Yön usvat aamu voittaa, taas uusi päivä koittaa, saan elää armosta.
Keskiajalta / Saksassa 1524
Johan Ludvig Runeberg 1857. Suom. Maria Joutsen 1900. Virsikirjaan 1938.
-
220
1. Ah, herää, sydämeni, uskomaan, toivomaan, kun taaskin uusi päivä valaisee valollaan.Sun Herraas armollista, ystävääs taivaallista, ylistä veisuullas.
Lars Nyberg
Sävel Sortavalasta
-
224
1. Ole, Jeesus, tänäänkin iloni ja autuuteni, jotta mielin turvaisin saisin rauhan sielulleni. Jos teet ristinkantajaksi, muuta risti mieluisaksi.
2. Hempeyttä karttamaan opeta näin oppilaasi, ettei synti saaliinaan hukuttaisi voittamaasi.Anna Hengen hiljaisuutta, vakavuutta, luottavuutta.
3. Saavu päivän helteeseen, aikaan arkiaskareiden, Jeesus Kristus, sydämeen ystäväisi uupuneiden. Kyynel pyyhi, kuorma poista. Valkeutenamme loista.
Lars Nyberg
Sävel Etelä-Pohjanmaalta
-
354.
1. Kristityn ilman ristiä ei Herra olla anna. Siis suostu siihen nöyränä ja ristiäsi kanna. Hän lapsiaan rakkaimpiaan vie usein alle vaivan, lyö ankarimmin aivan…
David Nerreter.1701. Suom. August Ahlqvist .1866. Virsikirjaan 1886. Uud. komitea 1937.
-
Voi murheita maailman häilyväisen,
voi kasvoja sodan ja pelon!
Voi voittoja nälän ja sairauden,
voi haurasta hahmoa elon!
Syvyydestä nyt Herraani huudan!
Voi luontoa ihmisen turmelemaa,
voi tehtävää hoitamatonta.
Jo nääntyvät metsät, jo vaikeroi maa,
on jälkemme korjaamatonta.
Syvyydestä nyt Herraani huudan!
Voi valtaa ja mahtia pimeyden;
se vastaani käy kaikkialta.
Myös minussa voitolla voima on sen,
en pääse sen painojen alta.
Syvyydestä nyt Herraani huudan!
Voi ristien saattoa kauhistavaa,
sen mitta on myös minun syyni,
vaan vaiti on taivas ja mykkä on maa,
en lohtua saa hätäilyyni.
Syvyydestä nyt Herraani huudan!
Jo vaimenee huutoni huulilleni,
käy luokseni, odotan tässä.
Näin, Herrani, lupasit sanassasi:
Jäät vierelle myös pimeässä.
Syvyydestä nyt Herraani huudan!
Jouko Ikola, SV 305
-
Voi murheita maailman häilyväisen,
voi kasvoja sodan ja pelon!
Voi voittoja nälän ja sairauden,
voi haurasta hahmoa elon!
Syvyydestä nyt Herraani huudan!
Voi luontoa ihmisen turmelemaa,
voi tehtävää hoitamatonta.
Jo nääntyvät metsät, jo vaikeroi maa,
on jälkemme korjaamatonta.
Syvyydestä nyt Herraani huudan!
Voi valtaa ja mahtia pimeyden;
se vastaani käy kaikkialta.
Myös minussa voitolla voima on sen,
en pääse sen painojen alta.
Syvyydestä nyt Herraani huudan!
Voi ristien saattoa kauhistavaa,
sen mitta on myös minun syyni,
vaan vaiti on taivas ja mykkä on maa,
en lohtua saa hätäilyyni.
Syvyydestä nyt Herraani huudan!
Jo vaimenee huutoni huulilleni,
käy luokseni, odotan tässä.
Näin, Herrani, lupasit sanassasi:
Jäät vierelle myös pimeässä.
Syvyydestä nyt Herraani huudan!
Jouko Ikola, SV 305
Herraa hyvää kiittäkää,
iloiten ylistäkää,
luodut kaikki laulakaa
Luojan suurta kunniaa!
Pyhät, suuret, korkeat
työnsä on ja oikeat,
suuri herrautensa
maassa on ja taivaassa.
Kiitos Jumalallemme
soikoon sydämestämme
virsin, lauluin, psalttarein,
harpuin, huiluin, kantelein.
Kaikki, joissa henki on
kiittämään jo tulkohon
Herraa hyvää riemulla,
halleluja halulla!
SV 279
Jesper Swedberg psalmin 150 pohjalta (vuoden 1701 virsikirja, uud. Julius Krohn)
-
Veisasimme seuroissa eilen virttä 305 ajatellen Myanmarin ja Sichuanin onnettomuuksia. Hienoa, että tällaiseenkin murheeseen on virsi!
-
1. Niin kuin peura janoissansa lähteen luokse halajaa, sieluni niin tuskissansa ikävöitsee Jumalaa, vaivassansa odottaa, milloin Herran nähdä saa, milloin hän taas armossansa antaa nähdä kasvojansa.
Théodore de Bèze 1551. Saks. Ambrosius Lobwasser 1573. Suom. virsikirjaan 1701. Uud. Knut Legat Lindström ja Elias Lönnrot 1867, komitea 1937.
-
Jo juhlia taivaassa valmistetaan,
ja koolle käy kutsuttu kansa.
He saapuvat kaikilta ääriltä maan
häävaatteissa Vapahtajansa.
Oi riemua Karitsan häissä.
Kun meillekin toit, Isä, kutsusi sen,
suo armosi, että me saamme
myös juhlia joukossa valittujen
ja katsella Armahtajaamme.
Oi riemua Karitsan häissä.
Virsikirjan liiteosan numero 827, 1.ja 2. säkeistö, 3. ja 4. yhtä hyviä. Löytyy myös Ruotsin kirkon suom. virsikirjasta nro 321.
-
virsi 513 sanat Kaskinen, sävelet Simojoki
1.
Jeesus, sinä huomaat
meistä jokaisen.
Epäilevät tuomaat
tunnet parhaiten.
Ei aina usko kestä.
Herra, rukoilen:
Uupumasta estä,
yksin jaksa en.
2.
Jeesus, sinä tiedät
kaikki harhatiet.
Silti meitä siedät,
varjelet ja viet.
Ei oma voima riitä
oikein elämään.
Usko alkaa siitä,
käsiisi kun jään.
4.
Etsijänä pysyn,
kuuntelemaan jään.
Aina suuntaa kysyn,
tiedän matkan pään.
Saan armoon luottaa yhä,
keskeneräinen.
Kiitos, Herra pyhä,
iankaikkinen.
-
Oi, Herra, jos mä matkamies maan
lopulla matkaa nähdä sun saan.
Oi jos mä kerran
näkisin Herran kunniassaan.
Sinua kaipaa sydämeni
Sun puolees huutaa mun henkeni
On yksin tää-ässä sen ikävää-ässä
kyyneleeni.
Mua auta Herra mä toivon vaan
vaikkei ois toivoa ollenkaan
En päästä suu-uu-a
ennenkuin muu-u-a
käyt siunaamaan.
Oi saanhan joukkoon autuaitten
kans ystäväini ja omaisten
mä päästä kee-erran
luo Armon Hee-er-ran
Oi saanhan sen.
Tosta vaan ulkomuistista (krrhm) vetelin ja hiukan muokkasin.
-
Siionin virret 59
1.
Jeesuksen rakkaus syntistä kohtaan
kestävä, suuri ja lempeä on.
Viheliäisintä ihmistä seuraa
taivainen etsijä uupumaton.
Mieleesi paina: Jeesus on aina
rakkaudessansa muuttumaton
5.
Jeesuksen rakkaus kaikille riittää.
Heikon hän hoivaa ja ahdistuneen.
Riemuiten kantaa hän sen, jonka löytää,
kyynelten laaksosta kirkkauteen.
Vaivojen tiellä Herramme kiellä
rakkauttansa ei raadolliseen.
-
276
1. Ääni huutaa: erämaassa
Herralle tie raivatkaa,
tasoittakaa kaikki polut!
Rotkot täytyy silloittaa!
Kukkulat ja jylhät vuoret,
nekin alennettakoon!
Vaivaton tie Herran tulla
valmistukoon louhikkoon!
2. Tuskinpa voit tulla, Herra.
Olen keskeneräinen.
Sydämessä erämaa on
lohduton ja kivinen:
ylpeyttä, ahneutta,
kaunaa, epäuskoa,
toivotonta ponnistusta,
selitysten turhuutta!
3. Erämaani louhikoissa
huudan silti sinua.
Voitko tulla, vaikkei tiesi
ole vielä alulla?
Tule, että uskaltaisin
riemusaattoon minäkin,
lopettaisin omat työni,
sinut vastaan ottaisin.
Jouko Ikola
-
Panen tähän Veisuista ( ehdotuksia uusiksi Siionin virsiksi ) seuraavaa:
Veisu: 344
1. Herra, lähelleni käyt monenmuotoisena:
Sorrettuna, vankina, ulkomaalaisena.
Auta etten sairasta, orpoakaan hylkää,
etten vihaa vierasta, koditonta pelkää.
2. Silmilleni oudot näyt kohtaan usein heissä.
Vain, jos vierelläni käyt rakkauden töissä,
jaksan antaa apua, käskyjäsi täyttää,
kärsiviä kuunnella, Vapahtajaa näyttää.
3. Sinutta en mitään voi, rakkaus ei riitä.
Sydämeni kapinoi. Sinua en kiitä.
Rakkauden lämmöllä, Herra minut täytä,
ohjaavalla kädellä tehtäviisi käytä.
Sanat: Eeva Heikkilä
Sävel: Jukka Kankainen
-
Siionin virsi .245
1. Nyt yhdessä jo lähtekää, iäisiin häihin pyrkikää. Ken surutonna olla vois,ken kutsuista jäisi pois.
Antti Achrenius
Sävel a Pohjois-Savosta
Sävel b Etelä-Pohjanmaalta
-
VK 289
1. Vain sinä tunnet minut , Vapahtaja
ja tiedät lääkkeen kaikkiin haavoihin.
Jos luoksesi en pääse voittajana,
saan tappioni tuoda kuitenkin.
2. Jos en voi suoraan Isän syliin juosta
ja uskon varmuudesta riemuita,
saan ahdistuksen yössä sinuun luottaa
ja ääneen huutaa: Herra armahda!
3. Jos en voi katsettani sinuun nostaa
ja lapsen lailla jäädä turviisi,
saan katumuksen, tuskan alta pyytää:
Nyt minuun tartu, Vapahtajani!
Sanat: Kirsten Aagaard Hansen 1877. Suom. 1921. Anna-Maija Raittila 1984
Sävel: E.O.O.
-
Jaska lainaa vanhoja ilmauksia luontevasti ja luovasti. On jonkinlainen hengellisen musiikin Juice. Olihan aiheesta Hengellisessä kuukauslehdessä kirjoituskin, Tauno Väinölän Matkalla kotiin.
-
Mutta nyt Väinö Malmivaaraa:
VK 244
1. Te murheelliset, kun kuljette kyynelten teitä,
pois vaikerrukset, maan multa ei armoa peitä.
2. Ah ylistäkää myös Jeesusta aikoina vaivan
ja nostakaa pää. On nyt suvi läsnä jo aivan.
3. Kun syntinen saa näin nukkua haavoihin Herran,
niin helmasta maan hän riemuun on nouseva kerran.
Sanat: Väinö Malmivaara 1955
Sävel: Toisinto Pohjois-Savosta
-
SV 252
1. Oi Herra, jos mä matkamies maan lopulla matkaa nähdä sun saan,
oi, jos mä kerran näkisin Herran kunniassaan.
2. Sinua kaipaa sydämeni, sun puolees huutaa mun henkeni.
On yksin tästä sen ikävästä kyyneleeni.
3. Muut kaikki hylkää, vaan sinä et. Autuuden särkyneet sydämet
sinulta saavat, sä luet haavat ja kyynelet.
4. Mua auta, Herra, mä toivon vaan, vaikk´ei ois toivoa ollenkaan.
En päästä sua, ennenkuin mua käyt siunaamaan.
5. Oi Herra, suothan sä minulle sun armos voimaksi matkalle.
Anteeksi anna, mua nosta, kanna, vie perille.
6. Oi saanhan joukkoon autuaitten kanss´ystäväini ja omaisten
mä päästä kerran luo armon Herran, oi saanhan sen.
Sanat: Vilhelmi Malmivaara
Sävel: E.A. Hagfors
-
SV 204
1. Oi Jeesus, ota sylihis nyt meidät pienet turvihis,
päällemme laske kätesi ja anna siunauksesi.
2. On sulla hyvät enkelit ja pyhät taivaan temppelit.
Suo meille täällä suojasi ja kirkas kruunu luonasi.
3. Oi, hoida meitä sylissäs ja kanna aina käsissäs.
Me emme ilman sinua voi taivaan riemuun saapua.
Sanat: Väinö Malmivaara
Sävel: Louis Bourgeois
-
Mahjong, onko kotiseudullasi körttiläisten joukkoa? Etsi se ja mene sekaan. Eiköhän se mukaan rakastaminen tule tutuksi. Toivotaan niin!
-
VK: 357
1. Saavu, Jeesus, suuri armon tuoja, luonasi on lohdutus ja suoja.
Paimen parahin, taivaan rauha sydämeeni anna.
2. Viha, vaino riehuu kaikkialla, pelkään niin kuin peura nuolten alla.
helle näännyttää. Rauhaa ei voi löytää muukalainen.
3. Murheen pilvet toisiansa ajaa, kuu on vuoroin täysi, vuoroin vajaa,
sydän häilyy näin. Kesken ei saa toivoani heittää!
4. Arkana kun heikko usko horjuu, kaikki muut kun minut luotaan torjuu,
vierelleni jää! Minut kätke haavojesi suojaan.
5. Herra, katso, sammumaan käy usko, sytytä taas armon aamurusko.
Lamppuun suitsevaan uutta tulta Henkesi voi antaa.
6. Saavu, Jeesus, paimenkäsi anna, olallesi nosta,
kotiin kanna. Pysy luonani. Verelläsi synneistäni päästä.
Sanat: Benjamin Szönyt 1762. Uud. Sandor Payr. suom. Aukusti Oravala 1937. Uud. suom. Anna-Maija Raittila 1984.
Sävel: Böömissä 1541
-
Miten se ahtaus ilmenee? Olisiko sinusta ahtaumia etsimään, jotta ne saataisiin porukalla vähän löystymään ja henki kulkemaan? Ei ole tarkoitukseni kasata vastuuta harteillesi, kunhan tulin miettineeksi. Pysy toki ahtaasta joukosta poissa, jos se ahdistaa.
-
SV 210
1. Kun synnyin tänne maailmaan, minutkin Herra omanaan
elämän kirjaan kirjoitti: Ostettu olen kalliisti.
2. Se kirja tietää kertoa Jumalan laupeudesta.
Sain leivän jokapäiväisen ja avun alla kuormien.
3. On jälleen vuosi täyttynyt, ja kirjaan merkitty on nyt:
Jumalan armo turvana on ollut vuoden aikana.
4. Kun vaiheitani muistelen ääressä kirjan sivujen,
tunnustan: olen kelvoton ja kaikkeen armoon arvoton.
5. Kun tunnet heikkouteni, minulle anna Henkesi.
Uudesti suo mun syntyä ja sydämeni särkyä.
6. Jumala, Isä armias ja lapsillesi laupias.
Armahda kautta Kristuksen ja anna apu, armoinen.
7. Anteeksi anna syntini, pois pyyhi kaikki vilppini.
Kuoleta vanha ihminen, luo uusi, totuudellinen.
8. Tahtoisin tänä päivänä sinua kiittää nöyränä
kaikesta sydämestäni, armahtavainen Isäni.
Sanat: Väinö Malmivaara
Sävel: Etelä-Pohjanmaalta
-
VK: 622
1. Minä vaivainen, vain mato, matkamies maan,
monet vaellan vaikeat retket.
Isänmaatani outona etsiä saan,
pian ehtivät ehtooni hetket.
Surutonta, ah, matkalla en majaa saa,
sinne kiirehdin, missä on toivoni maa,
lepo iäinen missä mun kätkee.
2. Kuka lie kodin, kaupungin löytänytkään,
joka säilyä voisi maan päällä!
Ilo häipyy vain hetkisen kestettyään,
kuten kuihtuvi kukkanen täällä.
Elo täällä kuin unta ja varjoa on,
kuten kuohuva koski se on levoton,
veden lailla se hiekkahan haihtuu.
Sanat: Ruotsalainen
Sävel: Toisinto Lapualta
-
Mahdatkohan pelätä turhia. Mielikuva ahtaasta piiristä, johon tarvitsee änkeytyä on luultavasti turha. Eiköhän seuroihin kävellä kaikessa rauhassa ovesta sisään, jos oikean oven ja ajankohdan on saanut tietoonsa. Ujo saanee istua penkinpäässä vaivihkaa vilkuilemassa sen kummemmin tuttavuutta hieromatta. Näin uskallan arvata. Jos joku vähemmän ujo tulee juttelemaan, sekään ei liene vaarallista.
-
Kun en nyt muista, mitä tästä muokkasin pois, kirjoitan Veisuut - (ehdotuksia uusiksi Siionin virsistä) seuraavaa:
Veisu: 345
1. En jaksa, Jeesus, kantaa ristiäni,
kun uupumukseen ajaa tehtäväni.
Helposti katkeruuteen vajoan
ja lähimmäistä loukkaan, haavoitan.
2. Tuon sinulle nyt sydämeni nuhteet
ja raskaat, sirpaleiset ihmissuhteet.
Vain sinä pystyt minut muuttamaan,
luonasi rikki mennyt korjataan.
3. Siis siunaa, Herra, hyvyytesi tähden,
kun arkana taas palveluusi lähden,
niin työni jaksan hoitaa uskoen,
viisaasti voitan huolten paljouden.
Sanat: Jouko Pesonen
Sävel: Ilmo Riihimäki
-
SV: 238
1. Mua siipeis suojaan kätke, oi Jeesus Herrani.
Suojassas suo mun olla, jos kuinka kävisi.
Sä kaikeks tule mulle valollas, neuvoillas.
Suo joka päivä mun yksin armostas.
2. Suo anteeks kaikki synnit, puhdista verelläs.
Luo minuun uusi mieli, pyhitä Hengelläs.
Ja meidät, suuret pienet sun sulje suojahas.
Yö rauhainen suo meille, oi Jeesus laupias.
Sanat: Lina Sandell-Berg
Sävel: Ruotsalainen
-
Lahti ja Espoo ovat liian kaukana, enkä osaa ajaa isoissa kaupungeissa. Juhla-cd:t voi onneksi ostaa h-y:ltä jälkeenpäin.
Hei Mahjong! Tule Espooseen julkisilla liikennevälineillä (bussi, juna). Se lienee mahdollista joka puolelta Suomea, eikä tarvitse ajaa autoa isoissa kaupungeissa. Espooseen pääsee suoraan junalla, juhlakenttä on ihan Leppävaaran aseman lähellä. Junassa matka taittuu leppoisasti kun ei tarvitse itse huolehtia ajamisesta. Tässäpä kehotus kaikille, jotka miettivät, että "Espoo on liian kaukana", kun sinne on niin kovin helppo tulla. Esim. Johannes, odotan näkeväni sinut tänä vuonna juhlilla :)
-
Pidän Siionin virsistä, vanhoista ja uusista sekä herännäiskristillisyydestä. Mutta olen niin onnettoman ujo, että ei ole helppoa seuroihin mennä. Meidän körttiläiset ovat ihan mukavia, jos heihin pääsee tutustumaan. Siis: jos! Ovathan monet "sisäänlämpiäviä", ovat siis mielellään keskenään, omana kuppikuntanaan. Siinä onkin pahin ahtautuma. Ei siihen joukkoon ujohko tyyppi pääse änkeytymään.
Herättäjäjuhlilla voi kaikessa rauhassa kulkea tuntemattomana, jutella niitä näitä tuntemattomien kanssa. Istua penkissä, veisata ja kuunnella, mikään ei ahdista, jos nyt teltta on riittävän iso yöpymiseen. Lahti ja Espoo ovat liian kaukana, enkä osaa ajaa isoissa kaupungeissa. Juhla-cd:t voi onneksi ostaa h-y:ltä jälkeenpäin.
Kiitos kun otit kantaa asiaan!
Suomalainen perusluonne?
Mäkin oon ihan sairaan ujo, mutta kun opettelee viisveisaamaan kaikenlaiselle, niin elämässä pääsee helpommalla.
Toisaalta tytöt tuntuu olevan yleensäkin paljon epävarmempia.
Tanskassa kun asuin, niin oli tapana aina moikata ihmisiä omassa kerrostalo piirissä ja muutenkin.
Seurakuntaan kun meni ei voinut olla tulla halatuksi.
Muutenkin jotenkin vapaammin ihmiset siellä juttelee ja muuta.
Täällä on pikkasen raskasmielistä, mutta ihan kivaa.
Olen huomannut, että ei se aina omasta ujoudesta ole kiinni, että ei pääse juttuun joidenkin kanssa.
Täällä Hesassakin, kun olen käynyt aktiivisesti seuroissa, en ole päässyt juttuun aluesihteerin ja joidenkin muiden kanssa, vaikka olen yrittänyt heittää juttua.
Taitanee heillä olla joku rooli tai mikä lie.
Tuntuu kuitenkin odolta, sillä tunnen joitakin kun on kertoneet olleen jossain seurakunnassa 5 vuotta ja tuntevansa tasan viis immeistä??
Juu Herättäjäjuhlille vaan, Mahjongi ja turha stressi pois.
-
Kerropa, Viisveisaaja, aluesihteerille Penalta terveisiä! Voisi syntyä juttua vaikka viis veisaamisesta.
-
Jätän Espoon juhlat tällä kertaa väliin. Olen tottunut omalla autolla menemään leirintäpaikalle ja teltan pystyttämään auton viereen. Tulee mukaan kaikenlaista, ehkä liikaakin tavaraa, kulkevat mukavasti autossa. Espoo on liian ettäällä. Seuraavat juhlat lähempänä: Seinäjoki, Kiuruvesi, Oulu... Näin tällä kertaa! :)
-
Jätän Espoon juhlat tällä kertaa väliin. Olen tottunut omalla autolla menemään leirintäpaikalle ja teltan pystyttämään auton viereen. Tulee mukaan kaikenlaista, ehkä liikaakin tavaraa, kulkevat mukavasti autossa. Espoo on liian ettäällä. Seuraavat juhlat lähempänä: Seinäjoki, Kiuruvesi, Oulu... Näin tällä kertaa! :)
Miksi näin? Kyllä siellä nytkin on leirintäalue. Se, että ne ovat Espoossa ei muuta mitään perinteistä. Juhlat ovat juhlat riippumatta siitä missä ovat. Poisjäänti kaduttaa aina.
-
Harmittaapa tietennii! Pitää katsoa, josko löytyisi ajotaitoisempi kuski.
:-?
-
1.
Käy aavaa merta purtemme ja myrsky meidät kohtaa. Soi Herra tähden yöhömme, se kulkuamme johtaa, valaisee meitä valollaan, tien näyttää rauhan satamaan. On tähti sana Herran.
Zachris Topelius 1869, 1880. Suom. Hilja Haahti 1902. Uud. Lauri Pohjanpää 1923. Virsikirjaan 1938.
-
En kai ole käynyt Kouvolaa etelämpänä herättäjäjuhlilla. Sinnekin ajoin yöllä, kun oli vähän liikennettä. Aamulla telttani oli ihan vikapaikassa, kunnes neuvottiin sinne raviradalle. Nekin juhlat olivat ikimuistoiset, kasetteja kuuntelen. Voisihan tänäkin kesänä tehdä kuuden ja puolen tunnin yökeikan. :wink:
-
Kerropa, Viisveisaaja, aluesihteerille Penalta terveisiä! Voisi syntyä juttua vaikka viis veisaamisesta.
Kiitti, mutta ei tässä mitään pakottavaa tarvetta ole väkisinkään juttua heittää.
Kummastuttaa vaan, jos näkee tyyppiä monta kertaa ja silti ei tutustu.
Mahjonkille vaan mainitsin, että ei se aina itsestä ole kiinni päästä tutustumaan muihin körtteihin.
Espoon herättäjäjuhlien lähellä on ainakin Luukissa leirintäalue.ja sitten on toinenkin, mut nimeä en muista.
Se on lähellä, että ajaa uskoltaa sieltä kyllä.
Eikä tästä liikenteestä täällä kannata stressata. Täällä on niin kaikenlaisia kuskeja, että sekaan vaan. Kaikki on nähty ja koettu. Ei Hesalaiset välitä vaikka ei onnistukkaan kaikki ajamisessä.
Ja jos joku näyttää sormimerkkiä, niin mitäs siitä.
Elämässä tuklee tehtyä virheitä, mutta se ratkaisee miten niihin suhtautuu.
Jos ne saa masentumaan tai vetäytymään jonnekkin, niin se on paha.
Mutta jos kiittelee vaan ja ajattelee. Kaikki vaikuttaa mun parhaaksi ja Isommassa kädessä kaikki on niin hyvin käy.
Kiitos ongelmista. Kiitos vastoinkäymisistä.
Ilman niitä en olisi oppinut luottamaan itseeni ja Jumalaan.
Vaikkakaan ahdistuksessa ei tunnu kivalta koskaan.
-
En kai ole käynyt Kouvolaa etelämpänä herättäjäjuhlilla. Sinnekin ajoin yöllä, kun oli vähän liikennettä. Aamulla telttani oli ihan vikapaikassa, kunnes neuvottiin sinne raviradalle. Nekin juhlat olivat ikimuistoiset, kasetteja kuuntelen. Voisihan tänäkin kesänä tehdä kuuden ja puolen tunnin yökeikan. :wink:
Mä en oo käyny Pohjois- Haagaa pohjoisempana..... :oops: :roll:
-
Espoon herättäjäjuhlien lähellä on ainakin Luukissa leirintäalue.ja sitten on toinenkin, mut nimeä en muista.
Se on lähellä, että ajaa uskoltaa sieltä kyllä.
Eikä tästä liikenteestä täällä kannata stressata. Täällä on niin kaikenlaisia kuskeja, että sekaan vaan. Kaikki on nähty ja koettu. Ei Hesalaiset välitä vaikka ei onnistukkaan kaikki ajamisessä.
Ja jos joku näyttää sormimerkkiä, niin mitäs siitä.
Juhla-alueen vieressä on oma väliaikainen leirintäalue eli autoa ei juhlien aikana tarvitse käyttää.
-
Siiskö saan auton ja teltan juhla-alueella olevaan urheilupuistoon, jos sinne asti osaan ajaa. Yleensä ajo-ohjeet ovat hyvät ja selvät. Jospa hyvinkin lähtisin ajamaan klo 24 yöllä, niin olisin Espoossa n. klo 6.30 perjantaiaamuna. Teltta pystyyn, tulpat korviin ja ei ku aamu-unille telttaan. :D
-
Siiskö saan auton ja teltan juhla-alueella olevaan urheilupuistoon, jos sinne asti osaan ajaa. Yleensä ajo-ohjeet ovat hyvät ja selvät. Jospa hyvinkin lähtisin ajamaan klo 24 yöllä, niin olisin Espoossa n. klo 6.30 perjantaiaamuna. Teltta pystyyn, tulpat korviin ja ei ku aamu-unille telttaan. :D
Näin on. Hyvää matkaa
-
Kun plärää tätä körttifoorumia, huomaa olevansa körttiläisyydestä aivan "pihalla", tuskin edes jäljillä...Jep! Jospa se siitä... :-? On vain veisattava Siionin virttä 275.
-------------------------------------------------------------------------------------
5.8.08 ...."pihalla" on hyvä olla, ei ole kuitenkaan "joron" jäljillä... :wink:
-
Kun plärää tätä körttifoorumia, huomaa olevansa körttiläisyydestä aivan "pihalla", tuskin edes jäljillä... Jep! Jospa se siitä... :-? On vain veisattava Siionin virttä 275.
Olikohan viisveisaaja tai hälläväliä, joka valitti samaa. Sitoutuminen ja samaistuminen, lukeutuminen edellyttää kohtaamista. Jos silloin sana sattuu, se on menoa.
Kirjoitus on teoriaa. Toiminta, liikkeellä olo synnyttää lihat luiden päälle.
-
Satman kirjoitti:
Sitoutuminen, samaistuminen, lukeutuminen, kohtaaminen? Lainaaminenkaan ei onnistu. Eihän tässä voi olla muualla kuin "pihalla", ennenkuin sana sattuu.
------------------------------------------------------------------------------------
Nämä jutut nyt eivät taida koskaan onnistua, paras olla "pihalla" vaan... :wink:
-
Siionin virsi: 113
Jos sana sattuu, niin ei ku menoks!
Turha hymistellä täällä foorumissa!
------------------------------------------------------------------------------------
... ollaan ihan "iisisti" vaan...
-
Siionin virsi 113
Jos sana sattuu, niin ei ku menoks?
Turha hymistellä täällä foorumissa!
"Jos sana sattuu, niin ei ku menoks" -lauseella tarkoitin armon vilausta eli uskoontuloa. Tosin me emme käytä arvostavassa merkityksessä uskoontulo-termiä, koska kokemuksemme mukaan uskonvarmuus, siis uskoontulo sinänsä kun samaan hengenvetoon ei kirjoiteta uskonmenosta, on ohikiitävä kuin elomme päivät.
-
SV 239
3. Nyt ihmettelen tässä,
sä kuinka elämässä lastasi talutat:
Suot armolahjojasi, hellintä hoitoasi,
ja joka päivä armahdat.
4. Aamusta aamuun herään
ja ilta illan perään käyn rauhaas nukkumaan.
Voin päivän päivään liittää, ja iloisesti kiittää
sun laupeuttas, Herra, saan.
Sanat: Johan Kahl
Sävel: Saksalainen
-
Voisiko joku esikouluttaa minulle kopioimisen alkeet? Hiiren oik. puolelle tekstin saan, mutta muu on hakusessa: Quote, Code, List=, Img, URL? Sulje tagit....
-
Voisiko joku esikouluttaa minulle kopioimisen alkeet? Hiiren oik. puolelle tekstin saan, mutta muu on hakusessa: Quote, Code, List=, Img, URL? Sulje tagit....
Kokeilepa tuota Lainaa-painiketta viestin oikeassa yläkulmassa. Se laittaa lainauksen lainauksen näköiseksi. Eli lainattavan tekstin pitäisi olla [quote="kirjoittaja"] ja [/quote] -koodien välissä.
-
Satman kirjoitti:
"Jos sana sattuu, niin ei ku menoks" -lauseella tarkoitin armon vilausta eli uskoontuloa.
Vaikenen ja jään odottamaan sitä armon vilausta. Ei tässä voine olla muualla kuin "pihalla", ennenkuin sana sattuu.
----------------------------------------------------------------------------------
..."pihalla" on hyvä olla... kyllä se siitä....
-
Satman:
"Jos sana sattuu, niin ei ku menoks" -lauseella tarkoitin armon vilausta eli uskoontuloa.
Vaikenen ja jään odottamaan sitä armon vilausta. Ei tässä voine olla muualla kuin "pihalla" ennenkuin sana sattuu.
Kyllä pienet onnen hetket ovat armon vilauksia. Sellaisiahan kaikilla on joskus. Kun niihin liittää kiitoksen ylöspäin, voi samaan syssyyn todeta kokeneensa vilauksen armosta ja todeta kuuluvansa körttiläisten juurevaan joukkoon. Tämä vain tiedoksi. Kaikki ovat körttiläisiä, mutta kaikki eivät tiedä sitä.
-
Satman kirjoitti:
Kaikki ovat körttiläisiä, mutta kaikki eivät tiedä sitä.
...helpotti pikkusen...
...tietämättömyys palkittanee aikanaan.
-
Eikös joku filosofi sanonut jotenkin näin:
Tietämättömyytensä tunnustaminen on tiedonetsinnän lähtökohta.
Ei hän kuitenkaan näitä körttiläisiä ollut.
Sokrates, Platon tai Aristoteles?
Google: Sokrateshan niin vaatimaton oli. :wink:
-
SV 239
-
Sokrateen vaatimattomuudesta en olisi ihan varma, viisas hän kyllä oli. Ymmärsi avoimen ihmettelyn arvon.
-
Lainaan Benkulta:
2. Tuskinpa voit tulla, Herra.
Olen keskeneräinen.
Sydämessä erämaa on
lohduton ja kivinen:
ylpeyttä, ahneutta,
kaunaa, epäuskoa,
toivotonta ponnistusta,
selitysten turhuutta!
Lainaaminen onnistui tai sitten ei. Sanatkin ovat hyvät.
-
Siionin virsi 230:3
Vie päähän päivän kilvoitus
ja anna illan suussa
vaeltajille siunaus.
Sen, Jeesus, ristinpuussa
kelvottomille ansaitsit,
jaat sitä tuhlaavasti.
Kun päivän matkan talutit,
taluta kotiin asti.
Sanat: Jaakko Haavio
Sävel: Etelä-Pohjanmaalta