Körttiveljen sanomaa Siionin virsistä Kotimaa24 blogissa;
https://www.kotimaa24.fi/blogit/siionin-virsien-teologia-minulle/
Hauskasti juhani puhuu samasta kuin Lahden seuroissa Jorma Kaarna. Puheet eivät ole seuroissa tärkeintä. Tärkeintä on hyvin valittu virsi puheen jatkoksi, se täydentää sanotun.
Jumalan sana koskettaa minua veisattuna enemmän kuin Raamatun teksti kirjoitettuna, poislukien Jeesuksen sanat.
Nyt kun oli mulla tyhmemmäkin aikaa lukea Juhanin kirjoitusta niin pikkasen mietitytti tämä ja aika osuvasti mies niistä totesi:
____
Raamatun tulkinta-avain näissä uusissa virsissä on Kristus. Armo ja rauha ovat näissä teksteissä läsnä.
Kutsumusajattelua pidetään vielä voimissaan ja oikeastaan se ajattelu onkin enemmän kuin näissä aikaisemmissa laitoksissa. Kutsumusajattelu onkin näiltä osin näkökulmaltaan sosiaalieettistä tuumailua. Voi olla, että tässäkin on palattu aiemmin olleeseen ”me”-henkeen.
_______
Toi kutsumus uusissa veisuissa, kuten espoolaisten virsi, niin pitänee paikkaansa.
Sosiaali mikä nyt olikin toi sivistyssana, niin on aika totta.
Samoja juttuja on minusta sillä pohjanmaalaisella isolla miehellä.
Oliko Löytty, niin se on kyllä tullut kivasti körteille veisuihin.
Sosiaalieettisyys, se kai se sivistyssana paholainen oli. Ravantin veisu, et kiire, stressi ja vaiva sen keskellä armo ja rauha, siis ajatus, mun sanoitus tai mieti siitä virrstä, niin on just tota sosiaalipoliittista tai mikä se sana oli.
Musta samoin kuin Löytllä on hänen Afrikasta tullutta ja sitten meiltä city körteiltä tullutta, niin virret on näissä uusissa jotain just tota kutsumuspainotteista, että ottakaa kantaa muuhunkin, kuin seuroissa veisaamiseen. Isompi kuva on väkisinkin tullut tähän körttiporukkaan.
Vaikka mua nyt ei jengiin voikkaan laskea, kun taidan kulkea omia polkuja. Väärään pari kertaa oikeaan ehkä joskus
