Körttifoorumi
Keskustelu => Seuratupa => Aiheen aloitti: myyrä - 13.09.12 - klo:14:25
-
Luin justiinsa täkäläisestä srk-lehdestä, että Raamatun aikana oli tavallista kirjoittaa tekstejä tunnettujen henkilöiden nimiin. Esimerkiksi Pietarin kirjeitä ei pidetä Pietarin kirjoittamina.
Raamattu on kulttuuri- ja aikasidonnainen tuote.
-
Jeps.
-
Kansanedustajille Raamatut.
http://www.ess.fi/?article=384712
-
^Luulisi, että useimmilla heistä jo on sellainen!
-
Luin justiinsa täkäläisestä srk-lehdestä, että Raamatun aikana oli tavallista kirjoittaa tekstejä tunnettujen henkilöiden nimiin. Esimerkiksi Pietarin kirjeitä ei pidetä Pietarin kirjoittamina.
Teologisessa tutkimuksessa taitaa olla tapana viitata näissä tapauksissa kirjoittajaan vakiintuneella lyhenteellä (Piet. toteaa...) ja apostoliin henkilönä koko nimellä Pietari.
Miten tuon ajan kansalaiset tajusivat "Pietarin kirjeen"? Asia voi olla niinkin, että vielä apostolien eläessäkin osa tiesi kirjoituksen tulevan "pietarilaisesta" lähteestä eikä itseltään apostolilta.
Ei tuo ole aivan tuntematon menettelytapa myöhempinäkään aikoina. Esimerkiksi erilaisten järjestöjen ym. toimihenkilöt ym. kirjoittavat arvovaltaisille henkilöille tekstejä, joita sitten siteerataan kyseisen noblessin viisauksina, tietää nimim. Haamukirjoittaja.
Minulla on hyllyssäni suomalaisen metallurgian klassikko, "Miekk-ojan metallioppi", joka on tietysti perusteellisesti uudistettu, mutta jonka nimi on kunnianosoitus Heikki Malakias Miekk-ojalle. Vuosi sitten Metallinjalostajien säätiö myönsi professori Simo-Pekka Hannulalle 19 500 euroa Miekk-ojan Metallioppi -oppikirjan uudistamiseen.
Samantyyppinen, mutta toisensuuntainen asia on se, että Kalevalan perustella tehdään päätelmiä muinaissuomalaisten ajatusmaailmasta. Erityisen pitkälle meneviä konstruktioita rakensivat teosofiaan liittyvät piirit viime vuosisadan alussa. Kalevala on kuitenkin kirjallinen teos, jonka Lönnrot laati keräämistään kansanomaisista aineistoista yllättävän modernilla tekniikalla. Sen ajatusmaailma kuvastaa siten myös - tai jopa lähinnä - julkaisuajankohtaansa.
Mt
-
Raamatussa on paljon mikä on ihan lapsellisen outoa, kuten Paavalin opetukset naisten hiusten pituudesta ja pukeutumisesta,
Yhessä vaiheessa kyllästyin lukemaan Paavalin kirjeitä, kun ne oli täynnä tapa ja käytösopetuksia.'
Olkaa niin ja käyttäytykää noin.
Millaisiakohan barbaareja ihmiset on siihen aikaan olleet?
Sitten taas kun lukee evankeliumeja.
Niitä voi ymmärtää pikkulapsetkin, mutta on ne kuitenkin ihan selvästi Jumalalta ei ainakaan ihmisiltä tulleet.
Kaikki tilanne taju Jeesukselta ja vastaukset.
Syvä viisaus mikä niissä piilee.
Ne saa kyllä innostumaan Raamatusta ja uskon sen olevan Jumalan sanaa joka puhuu ja muuttaa ihmistä. :)
On kirjoitettu, että jos haluaaa tietää onko Raamattu totta, niin tekee sen mukaan kun sinne on kirjoitettu, niin tulee tuntemaan totuuden.
Siis tarkoittanee, että kokonaisuutta käsitellen tekee niinkuin sinne on kirjoitettu, ei niinkuin itse haluaa ottaen paikan sieltä toisen tuolta.
-
Raamatusta tai sen aikasidonnaisuudesta yms. on hyvin vaikea sanoa juuri mitään. Yhdet sanovat yhtä ja toiset toista. Kirkkokin sentään vielä opettaa Raamatun olevan Jumalan sanaa. Kyllä minä jotenkin ajattelen että yskinkertaiset ja lapsenmieliset ottavat sen parhaiten vastaan.
-
Raamatun henki, ajatus, punainen lanka, juju...on luultavasti se tärkein eli armo meitä ihmisiä kohtaan (siis ilmoitus tai mikä lie..)
-
Raamatusta tai sen aikasidonnaisuudesta yms. on hyvin vaikea sanoa juuri mitään. Yhdet sanovat yhtä ja toiset toista. Kirkkokin sentään vielä opettaa Raamatun olevan Jumalan sanaa. Kyllä minä jotenkin ajattelen että yskinkertaiset ja lapsenmieliset ottavat sen parhaiten vastaan.
Nyt osui Jampella naulan kantaan. :eusa_clap: :eusa_clap: :eusa_clap:
-
Luin justiinsa täkäläisestä srk-lehdestä, että Raamatun aikana oli tavallista kirjoittaa tekstejä tunnettujen henkilöiden nimiin. Esimerkiksi Pietarin kirjeitä ei pidetä Pietarin kirjoittamina.
Raamattu on kulttuuri- ja aikasidonnainen tuote.
"Raamatun aika" on turhan avara käsite, mutta antiikin aikaan oli kylläkin, siis niihin aikoihin jolloin UT:n valittavat tekstit kirjoitettiin.
-
Olen oppinut pitämään Jumalan Sanana Raamattua.
-
Sunnuntaina seuroissa opin että Origeneen käsityksen mukaan Raamattu puhuu neljällä eri tavalla.
1. Sana on totta sananmukaisesti
2. Sana puhuttelee hengellisesti
3. Sana opettaa moraalisesti, aikaan sidotusti
4. Sana aukeaa myös eskatologisesti.
Pauli Annalan esimerkein se tuli jotenkin ymmärettäväksi.
-
Raamatun henki, ajatus, punainen lanka, juju...on luultavasti se tärkein eli armo meitä ihmisiä kohtaan (siis ilmoitus tai mikä lie..)
Lutherko se - nyt juhani luthertaitavuusmies korjaa - niin, sabnoi että jos Raamattu en tarjoile Kristustav hän viskaav Raamatun jas pitää Kristuksenm, kiitos.
Kai sen voi antaa vain vaikuttaa itteensä. Lukee ja ajattelee. Harmittaa itteeni kun taas on päässy linjalle psalmi päivässä. On siellä muutakin... Ei no, on siellä VT menossa. ´Mutta hyvä kun tän taas luin, muistan et tuossaha se on.
-
Tässä kun tuli totaalinen katastrooffi taas kerran ihmissuhteessa jokunen aika taaksepäin ja ihan yksin taas asustelen, niin Raamattua on tullut enempikin luettua, kun ei parempaakaan keksi.
Vähintään 15 lukua päivässä ja siihen pystyy helposti, noin tunnissa.
Tai aamulla 5 lukua päivällä 5 ja illalla 5.
Olen nyt miettinyt ja tutkinut, muuttaako tämä lukeminen mua mitenkään.
Kun sanotaan, että Raamattu muuttaa ihmistä luki sitä kuka ja miten tahansa.
Oikeasti, kun nyt tuolta Mooseksen kirjoista eteenpäin on tullut edettyä ja nyt menossa Sananlaskut, niin kyllä sen huomaa, että on sitä jotenkin tullut aremmaksi tekemään vastaan niitä ohjeita joita on lukenut.
Varsinkin Mooseksen kirjan opetukset on saanut jotenkin aremmaksi.
En nyt tätä tälleen kerskatakseni kirjoita, sillä siihen mulla ei todella ole varaa, sen verran huonoa ja vaillinaista tää mun vaellus on, mutta näin tieteellisesti katsottuna asiaa ja muita yrittäen innostaa Raamatun lukuun, niin kyllä minusta ainakin ja minuun Raamatun luku vaikuttaa.
Armon allahan tässä kuitenkin ollaan, että armo kuitenkin on joka kannatttaa, vaikka elämästä välillä tuntuu pohja pettävän.
-
Kiitos Viisveisaaja noista sanoistasi, sanot, olet kokenut "luki kuka tahansa, miten tahansa, Raamattua...
niin se muuttaa ihmistä"
Tätä todella omallekin kohdalle toivon, Raamatun(kin) lukeminen on usein väkinäistä, puutteellista,
välillä käy niin että olen lukenut pitkät pätkät, havahdun, mitähän tässä sanottiin.
Olen kuullut sanottavan että olisi välillä hyvä lukea Raamattu nopeasti läpi. Välillä taas hitaasti tutkien,
kysellen, rukoillen.
Armon varassa ollaan.
-
Armon allahan tässä kuitenkin ollaan, että armo kuitenkin on joka kannatttaa, vaikka elämästä välillä tuntuu pohja pettävän.
Lempivirteni SV 113, 7
-
Raamatun muuttavasta voimasta vielä sellaista, että Aikakirjoja ja kuningasten kirjoja kun lukee, niin siellä kun on niitä kuninkaita kun tekivät vastoin Herramme tahtoa eivät koskaan menestyneet ja ne jotka tekivät, niin menestyivät ja oli rauhaa niillä kansoilla.
Jotenkin siitä kun lukee, niin pistää sekin jotenkin ajattelemaan, että parasta on pelätä Herraa.
Sen huomaa ihan arkivalinnoissa, että ei niin helposti anna periksi ja ota aina sitä helpompaa tietä ja valitse helpointa ratkaisua kaikkeen.
Millaiseksi sitä muuttuisi jos lukisi, vaikka Aku Ankkaa?
-
Raamatun muuttavasta voimasta vielä sellaista, että Aikakirjoja ja kuningasten kirjoja kun lukee, niin siellä kun on niitä kuninkaita kun tekivät vastoin Herramme tahtoa eivät koskaan menestyneet ja ne jotka tekivät, niin menestyivät ja oli rauhaa niillä kansoilla. ---
Erittäin hyvä huomio! :eusa_clap: :eusa_clap: :eusa_clap:
Tämä pitäisi nykyäänkin muistaa, eikä mennä aina virran mukana luottaen gallupeihin.
-
Mielestäni se on ihan päinvastoin. Inhokit menestyy ja hurskaat menevät helvettiin. Nilsiän Paavo sanoi, että Kristuskin on siellä.
-
Mielestäni se on ihan päinvastoin. Inhokit menestyy ja hurskaat menevät helvettiin. Nilsiän Paavo sanoi, että Kristuskin on siellä.
Olen pannut merkille, että lyhyellä tähtäimellä jumalattomat menestyvät ja hurskailla menee huonosti. Sitten kun asioita tarkastelee pitkällä tähtäimellä, niin voi huomata, että lopulta siinä kävikin päinvastoin.
-
Olen lukenut Raamattua ihan lapsesta asti ja se on minulle rakas.
Se on Taivaallisen Isäni Sanaa ja siellä on elämälle parhaimmat ohjeet.
-
Niin ja tohon menestymiseen palatakseni. Sehän ei ole merkki mistään, siis ulkoinen menestys tai valta asema ja muut sellaiset.
Paavalihan keroi monen vaikeuden kautta on mentävä sisälle taivasten valtakuntaan.
Ja että hän on mielistynyt hätään vainoihin ja olemaan heikkona.
Tietysti Paavalin asenne vaikeuksissa ja tai niihin mielistyminenhän on aika menestystä ei vaikeroimista.
Itselleni tekee hyvää jotkin vaikeuden ja ongelmat. Ne vetävät kyllä mietiskelemään ja rukoilemaan ja muuhun.
Hyvät päivät vievät taas useasti pahoille teille, mutta oppia vaikeuksista iloitsemaan ja hädästä, niin siihen on vielä pitkä matka.
Jälkikäteen on helppo olla iloisempi jo kärsitystä vaikeudesta.
Raamattu on sellainen vastakohtien opetusten kirja.
Heikko on vahva, jos haluaa niittää tulee antaa, joka rakastaa elämäänsä kadottaa sen, joka kadottaa löytää ja paljon muitakin vastakkaisia tekemisiä, jotka ovat aika vastoin mitä noin yleensä ymmärretään tehtäväksi.