Körttifoorumi
Keskustelu => Seuratupa => Aiheen aloitti: öppiäinen - 21.12.20 - klo:03:45
-
Miten suhtaudutte Raamatun ns. apokryfikirjoihin? Oletteko lukeneet? Mitä ajatuksia on herännyt?
-
Kuten Pena eilen totesi:
Uskooko joku muu oppeihin ja tunnustuksiin? Jos uskoo, onko hän kristitty? Uskontunnustukset, kirkon oppi, luterilaiset tunnustuskirjat ja Siionin virret ovat uskon ilmauksia, siis ihmisten kirjoittamia tekstejä, jotka kertovat mitä usko on. Niissä kaikissa myös sanoitetaan se, kehen kristillinen usko kohdistuu. Hän on kolmiyhteisen Jumalan Poika, Jeesus Kristus. Paavalin tunnustus kuuluu: Minä taas en ikinä tahdo kerskailla mistään muusta kuin meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen rististä.
Miksi Apogryfit on jätetty Raamatusta pois? Ne eivät silloisen kirkolliskokouksen mukaan sanoittaneet kristillistä uskoa selkeästi.
-
Miten suhtaudutte Raamatun ns. apokryfikirjoihin? Oletteko lukeneet? Mitä ajatuksia on herännyt?
Apokryfikirjoja haukuttiin adventtikirkossa minun lapsuuteni aikana niin paljon, että vastareaktiona olen aikuisena nauttinut niistä paljonkin. Raamatussa on muutenkin paljon arveluttavaa. Yksi körttiystävä huomautti, ettei hän luekaan Vanhaa Testamenttia. Minulla on omaa laajennettu "Raamattu", johon sopii koko Etiopialaisen laajaan Raamatun lisäksi Koraani, Tao Te King, Avesta osia, jotakin Rig Vedasta, kiinalaisista klassikoista ja irokeesi luomiskertomus, vaikka viimeisestä en ehkä usko kirjaimellisesti sotkien puhetta taivaan naisen laskeutuvasta alkumerelle.
-
En ehkä usko kirjaimellisesti sotkien puhetta taivaan naisen laskeutuvasta alkumerelle.
Olemmeko me suomalaiset irokeeseja?
Kansanrunouden pohjalta kootussa Kalevalassa Ilmatar liittyy Väinämöisen ja maailman syntymään. Ilmatar tylsistyy oloonsa impenä taivaalla ja laskeutuu meren selälle. Tuuli hedelmöittää hänet. Sotka etsii pesäpaikkaa ja huomaa Ilmattaren polven, jolle se tekee pesän ja munii siihen munansa. Polvea alkaa kuumoittaa ja Ilmatar heilauttaa sitä, jolloin munat putoavat ja särkyvät. Särkyneistä munankuorista syntyy maailma.
-
Olemmeko me suomalaiset irokeeseja?
Kansanrunouden pohjalta kootussa Kalevalassa Ilmatar liittyy Väinämöisen ja maailman syntymään. Ilmatar tylsistyy oloonsa impenä taivaalla ja laskeutuu meren selälle. Tuuli hedelmöittää hänet. Sotka etsii pesäpaikkaa ja huomaa Ilmattaren polven, jolle se tekee pesän ja munii siihen munansa. Polvea alkaa kuumoittaa ja Ilmatar heilauttaa sitä, jolloin munat putoavat ja särkyvät. Särkyneistä munankuorista syntyy maailma.
On tosi yhtymäkohtia. Irokeeseilta puuttuu se muna.
-
Suhtaudun VT:n apogryfikirjoihin siten, että ovat hyödyllistä luettavaa, välillä varsin mielenkiintoistakin.
Juditin ja Tobian kirjat ovat aika mielenkiintoiset kertomukset sekä joku toinen kirja siellä, jossa kerrottiin epäjumalan pappien huijaus, kuinka he uskottelivat, että epäjumala söi heille tuodut uhriruoat.
Heidät saatiin kuitenkin kiinni ovelalla juonella.
Sekin oli mielenkiintoista, kun kaksi miestä yritti valheellisesti saada eräälle naiselle kuolemantuomion, mutta eräs viisas mies onnistui viime hetkellä muuttamaan tilanteen.
Tänä vuonna luin Apogryfikirjojen vanhan käännöksen ja alleviivasin aika paljon, jotta voin helposti palata tärkeinä pitämiini asioihin siten, että ei tarvitse heti lukea niitä uudelleen.
Uuden käännöksen luin varmaan siinä reilut pari vuotta sitten.
-
Suhtaudun VT:n apogryfikirjoihin siten, että ovat hyödyllistä luettavaa, välillä varsin mielenkiintoistakin.
Juditin ja Tobian kirjat ovat aika mielenkiintoiset kertomukset sekä joku toinen kirja siellä, jossa kerrottiin epäjumalan pappien huijaus, kuinka he uskottelivat, että epäjumala söi heille tuodut uhriruoat.
Heidät saatiin kuitenkin kiinni ovelalla juonella.
Sekin oli mielenkiintoista, kun kaksi miestä yritti valheellisesti saada eräälle naiselle kuolemantuomion, mutta eräs viisas mies onnistui viime hetkellä muuttamaan tilanteen.
Uuden käännöksen luin varmaan siinä reilut pari vuotta sitten.
Nimenomaan, on mielenkiintoista lukea. Erityisesti Juditin kohdalla on huomautettu, että historialliset faktat ovat päälaellaan, mutta minäkin näkisin jotakin muuta. Juuri näissä kirjoituksissa, jotka mainitset, käy ilmi miten on suhdaututtu siihen, että joku keisarikunta hallitsee ja Israel, tai juutalaiset, joutuvat sopeutumaan tilanteeseen. On joka kirjassa esitetty erilaiset ratkaisut. Siinä on pohtimista meillekin, miten voisi suhtautua valtatekijöihin nykyäänkin.
-
Erityisesti Juditin kohdalla on huomautettu, että historialliset faktat ovat päälaellaan,
Joo, siltä se muistaakseni minustakin näytti ja en tiedä, kuinka kertomuksen historiallisuuteen muutenkaan pitää suhtautua, mutta mielenkiintoinen se on ja ajatuksia herättävä.
Eräs kirjan sanoma kaiketikin on se, että Jumalan puoleen kannattaa kääntyä ja Jumala pitää huolen kansastaan ja että paha saa palkkansa jossain vaiheessa.
Tobian kirjassa oli jotain kalan maksasta tai jostain kalan osasen avulla pahan hengen karkoittamista, joka ainakin meistä varmaan tuntuu kummalliselta, mutta mielenkiintoinen kertomus ja kannattaa lukea.
-
Joo, siltä se muistaakseni minustakin näytti ja en tiedä, kuinka kertomuksen historiallisuuteen muutenkaan pitää suhtautua, mutta mielenkiintoinen se on ja ajatuksia herättävä.
Eräs kirjan sanoma kaiketikin on se, että Jumalan puoleen kannattaa kääntyä ja Jumala pitää huolen kansastaan ja että paha saa palkkansa jossain vaiheessa.
Tobian kirjassa oli jotain kalan maksasta tai jostain kalan osasen avulla pahan hengen karkoittamista, joka ainakin meistä varmaan tuntuu kummalliselta, mutta mielenkiintoinen kertomus ja kannattaa lukea.
Olen samaa mieltä, kannattaa lukea. Varmaan olet oikeassa siitä sanomasta. Näkisin näissä myös kuvauksen siitä, miltä tuntuu elää yhteiskunnassa, joka on uhattuna tai toisen kansan valloitettuna. Judit pelasti kansansa, kuten myös Ruut. Niin naisen osuus ja sankaruus tulee esiin. Judit säästyi ei ihan rehellisin keinoin, mutta Ester joutui kuninkaan sänkyyn pelastaakseen kansansa. Tobian perheen kohtalo ei ollut helppo: vainajien hautaaminen henkensä uhalla.
-
Tobiaan kirjassa on koirakin merkittävässä osassa. Se on mukana myös useissa tarinaa kuvaavassa maalauksissa.
-
Tobiaan kirjassa on koirakin merkittävässä osassa. Se on mukana myös useissa tarinaa kuvaavassa maalauksissa.
Niin onkin. Taitaa olla koira ja kala maalauksissa.
-
Koira löytyi Filippo Lippin maalauksesta, lihava kuin joulupossu. Häntä on puudelin.
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/2c/Filippino_Lippi_016.jpg
-
Tässä arkkienkeli Rafael ja kala, ei ole jouluhauki eikä -karppi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rafael_(arkkienkeli)#/media/Tiedosto:Arc%C3%A1ngel_San_Rafael_(Bartolom%C3%A9_Rom%C3%A1n).jpg
-
Isä ja poika Lippi menevät usein keskenään sekaisin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Filippino_Lippi
-
Tässä arkkienkeli Rafael ja kala, ei ole jouluhauki eikä -karppi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rafael_(arkkienkeli)#/media/Tiedosto:Arc%C3%A1ngel_San_Rafael_(Bartolom%C3%A9_Rom%C3%A1n).jpg
Kala on minusta perulainen pez cachorro. https://www.fishbase.se/country/CountrySpeciesSummary.php?c_code=604&id=13123