Mielikuvituslomat ovat mukavia. Ennen lomaa teen hurjia suunnitelmia, mitä repäisevää voisi keksiä. Niissä suunnitelmissa mieli lepää niin kauan, että totuus valkenee ja elämä jatkuu vanhoissa turvallisissa uomissaan.
Kun kansalaisopiston tiedote tulee syksyllä kotiin, niin sielläkin on mukava kuvitella kaiken maailman kursseja, mitä olisi mukavaa harrastaa. Niistäkin sitten lopulta tulee valittua joko yksi tai ei yhtään. Näin se menee, mutta saahan sitä suunnitella.
Kun nuorena suunnitteli elämäänsä eteenpäin, niin enpä olisi osannut kuvitella, mistä lopulta itseni löydän. Moni toive on toteutunut aivan eri reittiä, mitä olisin osannut uneksiakaan. Onneksi itse ei tiedä, mitä tästä eteenpäin on tulossa.