Elämässä on murheita,
on raskasta sairautta
useampiakin tauteja.
Olen saanut hoitoja,
kokea paranemistakin.
Mutta miksi kuitenkin
kuljen siipi maassa
möyrin nenä mullassa.
Katsettani en uskalla
ylös nostaa kunnolla.
Syntisyys painaa,
pahuuteni vaivaa.
Rauhattomana
ja levottomana,
etsin, hapuilen,
arkana kyselen:
Kuuluuko vielä armo
minullekin kurjalle,
vanhalle väsyneelle
huru-ukolle.
Paikkoja vielä on.
turva
auki
helppo
ovi
valvoa
tai
Ukkosmyrsky