Hyvä, kas että osasin.
Ei saisi arvostel pappeja tietty, kyllä sitä mietin, mutta singahdin ulos kyllä, ja poikkesin pihallakin, sillä eteiseen kuului kanssa. Mahdotonta melodraamaa, hän aina liikuttuu kyynelehtimään omista saarnoistaan, ja minusta subj se on tarpeetonta.
Saarnasta en saanut mitään selkoa. Ensimmäiset opetuslapset ei ollenkan tunnistaneet Jeesusta? Mutta tunnistivathan he, mitä nyt alkuun piti vähän selittää. Kun aina ajattelin, kuin itselle käy niin usein että ihminen tulee vääräs paikas vastaan en saa häntä mihinkään lokeroon enkä osaa yhdistää, että kuka tää nyt taas olikan... Ja tämä hän selittää että hekin joutui elämään ihan uskonvaraisesti??
Ja sitten että' Jeesus piileskelee keskuudessamme naamioituna, emmekä koskan tiedä jos vaikka se kerjäläinen jota potkaisin olikin Jeesus.
Ei, kyl hänet tunnistettiin todella. "Siitä mitä me olemme nähneet mitä omin korvin kuulleet, siitä me puhumme, elämän Sanasta". (Joh 1). Kun juuri oli tekstinä. Ja kyl hänet otettiin Isän tykö ja Puolustaja, Pyhä Henki, tuli tilalle. Vähintä Veljeä ei pidä mennä potkimaan, sillä kas, jos hänessä on Kristuksen Henki, eli Jumalan Henki, eli tästäkin saa komian riidan, lähteekö Henki Isästä vai Isästä ja Pojasta
Jos jättäisi potkaisematta muuten vaan.
