Tyhmä pieni kysymys

[öppiäinen]

mikä on virallinen, julkishalllinnollinen termi Suomen evlutkirkosta ja Suomen ortodoksisesta kirkosta.

Ei kai mitään tuollaista niille yhteistä virallista julkishallinnollista termiä ole olemassakaan?

[öppiäinen]

Opetusministeriön verkkosivuilla esiintyy termi kansankirkko. Mutta voiko sanoa, että jonkun ko. ministeriön virkamiehen sivulle kirjoittaman tekstin nojalla termi olisi virallinen? Eivätkö virallisia ole vain laki- ja asetustekstit kielenkäyttöineen?

[seppos]

Näin sanoo kirkon virallinen sivu

http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/85BBFB4816F713BEC2256FEA003A7232


 Ev.lut. kirkko   Kirkko ja valtio
 
 
Valtiokirkko purettu kansankirkoksi
Kirkko ja valtio Suomessa ei ole valtiokirkkojärjestelmää, mutta kirkkoa voidaan kutsua kansankirkoksi. Kirkko ja valtio tekevät yhteistyötä monin tavoin.

Suomen perustuslain mukaan kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta säädetään kirkkolaissa. Kirkkolain sisällöstä päättää kirkolliskokous, joka on kirkon ylin päättävä elin. Kirkolla on itsenäinen julkisoikeudellinen asema.

Kirkko osallistuu yhteiskunnalle kuuluvien tehtävien hoitoon, kuten esimerkiksi väestökirjanpitoon. Koulujen uskonnonopetus on puolestaan valtion tehtävä. Tavoitteena on antaa yleissivistystä kaikista uskonnoista.

Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla ja ortodoksisella kirkolla on verotusoikeus. Kirkollisverojen lisäksi seurakunnat saavat myös osuuden yhteisöverosta.

Yhteisöveron kautta saadut varat käytetään

hautaustoimen
kirkonkirjojenpidon
kirkkojen korjausten ja
muiden kirkolle annettujen yhteiskunnallisten palvelutehtävien kustannuksiin.
Kirkon julkisoikeudelliseen asemaan liittyy avoimuus- ja julkisuusperiaate kaikilla tasoilla. Tähän periaatteeseen kuuluu asioiden käsittelyn, asiakirjojen ja työntekijöiden toiminnan julkisuus ja avoin tiedottaminen.

Luterilainen kirkko on kiinteä osa kansan historiaa ja kulttuuria
Valtiokirkko tarkoittaa järjestelmää, jossa valtio on sitoutunut tiettyyn uskontunnustukseen ja hallintojärjestelmään tai jossa valtio muuten käyttää ratkaisevaa päätösvaltaa kirkkoon liittyvissä asioissa. Suomessa oli valtionkirkko vuoteen 1870 asti. Suomen ensimmäinen uskonnonvapauslaki tuli voimaan 1922.

Suomen luterilaista kirkkoa voi kutsua kansankirkoksi. Se on kiinteä osa kansan historiaa ja kulttuuria. Kirkkoon kuuluu enemmistö suomalaisista. Kirkon juhlat kasteesta hautajaisiin ja sen tavat ovat osa suomalaista perinnettä. Nimitys kuvaa myös kirkon tehtävää: se sulkee toimintansa piiriin koko kansan.

Kansankirkko-ajatus ei liity nationalismiin tai ahtaiden kansallisten etujen ajamiseen. Sen sijaan kansankirkko pyrkii ajattelemaan kaikkien Suomessa asuvien ihmisten parasta riippumatta siitä, mihin kansanryhmään tai uskontoon he kuuluvat.

[Leena]

Kiitos Liina. Se sanottiin näin jos nyt muistan oikein, Murtorinteen Suomen kirkon historia, osa neljä. Se taas oli yhtenä kirkkohistorian tenttikirjana. 

Kiitos Sepposille sillä nämä asiat halusin tietää. Kirkon hallintorakenteiden kehittymisestä oli kirjassa kyllä, mutta oma painokseni jätti minut historian puolelle. Kansankirkko liitettiin terminä asevelipappien toimenkuvan kehittämiseen erityisesti Talvisodan jälkeen mutta sotien jäljeen yleensä. SItä asennetta haluttiin jatkaa. Syynä oli paljolti se että kirkon ei enää nähty olevan  "punainen" tai " valkoinen" tai siis valkoisen Suomen kirkko.

tosinhan kirkkoa on varsinaisesti viskellyt pietismi, jota puolestaan kirkko osasi viskellä yhtäläisesti. Jotakuinkin siellä liikuskelee minun kysymyksenikin. On ikävää jos Jumalasta ja Jumalan tahdosta puhuminen joko jätetään evankelikaalisen uskontulkinnan omaisuudeksi tai lavennetaan sosiaaliseksi oikeudenmukaisuudeksi johon kenties juuri kyselijä pyrkisi mukaan, vaan ei tiedä miten.

[öppiäinen]

kansankirkko pyrkii ajattelemaan kaikkien Suomessa asuvien ihmisten parasta riippumatta siitä, mihin kansanryhmään tai uskontoon he kuuluvat.

Myös Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten  . Mutta varmasti myös muualla kuin Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten? Tai eikö niin ainakin pitäisi olla.

Yksi, mitä diggaan roomalaiskatolisessa kirkossa, on univeraalius. Ainakin periaatteessa.

Jos Suomen evankelis-luterilainen kirkko on Suomen kansankirkko, niin onko Suomen sosialidemokraattinen puolue Suomen kansanpuolue? Koska se on niin kiinteä osa Suomen historiaa. Ja suurin osa niistäkin, jotka eivät ole demareita, ovat kuitenkin omaksuneet keskeisiä demarien ajamia asioita, osin varmaan huomaamattaankin.

[mt]

Jos Suomen evankelis-luterilainen kirkko on Suomen kansankirkko, niin onko Suomen sosialidemokraattinen puolue Suomen kansanpuolue? Koska se on niin kiinteä osa Suomen historiaa. Ja suurin osa niistäkin, jotka eivät ole demareita, ovat kuitenkin omaksuneet keskeisiä demarien ajamia asioita, osin varmaan huomaamattaankin.

Puolueet ovat samantapaisessa asemassa kuin evankelisluterilainen ja ortodoksinen kirkko. Puolueet in corpore on mainittu perustuslaissa, niiden asema on julkisoikeudellisesti säädelty, osa niiden rahoituksesta tulee julkisista lähteistä ja muun rahoituksen ehtoja ja valvontaa on puoluelaissa säädelty. Myös organisaatioina puolueet muistuttavat kirkkoa suurine kokouksineen, piireineen ja puoluetoimikuntineen. Kokonaisuutena puoluekenttä muistuttaa monessa suhteessa uskonnollisten liikkeiden kirjoa. Herätysliikkeillekin löytyy vastineita, vaikkapa karismaattinen puhuja Vennamo ja vihreiden alkutaival. Entä keitä olisivat puoluekentän viidesläiset tai körttiläiset?

Mt

[Leena]

Ajattelin samoin.  Mikä kohta se olikaan ? Neuvoja opetuslapsille Paavalilta ?  Inhimillistä siksi.
Olisi sanonut: Olkaa rehelliset ja rohkaiskaa itsenne rakkauteen !    neuvon tässä Paavalia !

Niin sanoi Jeesus Kristus itse, lähettää opetuslapset kuin lampaat susien keskelle. Neuvomme Paavalia suurempaa opettajaa. Joku löytää avukseni sen kohdan aivan varmasti.

Putosin keskustelusta kun saavuttiin muurinaukko-kohdalle. Sitä ennen oli otettu esille lasten spontaani keskustelu Jumalasta ja enkeleistä. Nähtiin kovasti hyvänä. Totesin ettei aikuisten ole todellakaan kuin sopivaa oman elämänsä kysymyksissä lipsauttaa kyselevänsä Jumalan tahtoa.

Olen siitä, ei auta, ymmälläni. Oletetaanko, että kysyjä täten
- etsii tietä maanpäälliseen onneen ja hyvinvointiin?  Lankeemus voiton teologiaan?
- edustaa hieman korkeampitasoista hurskautta kuin herännäisyys? Langennut evankelikaalisuuteen  ? Tai väärän herätysliikkeen oppeihin? Onhan se pahasti.

Miten maailmassa juuri tuo on niin mahdoton ja vallan sopimaton kysyttävä? kuten, johdattaako Jumala yksittäistä ihmistä vai kehitteleekö paremmin versumeita ja uusia galakseja?

Kummankin kohdalla ryntää joku innokas poistamaan roskaa silmästäni, useampaakin. 

Aivan suurta on, jotta lähimmäisenrakkaus olkoon meidän ainoa kutsumuksemme. Jospa kysyjä tiedustelee omaa tietään, kun osuu eksyksiin.

[anonyymivalvoja]

Anonyymivalvoja poisti kaksi teknisen kömmähdyksen tuottamaa viestiä.

[Pena]

Onkohan Jumalan tahdon kyseleminen tullut kiusalliseksi sen vuoksi, että on liikaa niitä, jotka luulevat omaavansa varman tiedon Jumalan tahdosta? Koen, että sitä voi ja pitää yhdessä kysellä ja hakea, mutta kenelläkään ei ole valtuuksia sitä lähimmäiselleen julistaa. Yksi olennainen piirre Jumalan tahdossa on uskoakseni johdatus. Jumala kuljettaa omiaan tahtonsa mukaan, vaikka ei siltä aina näyttäisikään.

[Riitta-mummi]

Luulen, että noin juuri on käynyt.

Tosin en pidä sellaisestakaan heitosta jonka tänään luin kirkon tiedotuslehdestä. Se kuuluu:
' Jumala ei ole sanonut, että istukaa ja uskokaa' ( vaan menkää ja tehkää ) oli ainakin ajatus tekijän oman mallin mukaan.

Minun uskoni on nykyään istumista uskossa ja kirjoitella jotakin.

Tyhmä kysymys; Mikä on oikea usko ?

[vn]

Jokohan työ alatte lähestyä asian ydintä?
Sen tunnistaa siitä kun tuntuu että se levähtää käsiin, ei saa otetta, vastaukset vähenee.
Mutta mielenkiintoista...

[öppiäinen]

Onkohan Jumalan tahdon kyseleminen tullut kiusalliseksi sen vuoksi, että on liikaa niitä, jotka luulevat omaavansa varman tiedon Jumalan tahdosta?

Näin varmaan.

Vaan jos ilmaus "Jumalan tahdon kyseleminen" kuulostaa syystä tai toisesta kiusalliselta, eikö voi vain sanoa, että pohtii, mikä olisi moraalisesti oikein? Sehän on jotain sellaista, mitä (toivottavasti) kaikki tekevät.

[Riitta-mummi]

Liina aloitti kysymyksellä; Onko Suomessa valtionkirkko. Siihen on mielestäni vastattu .

Tehtävät kirkossamme ovat nykyään monet. Ei pelkkä evankeliumin julistus onnistukaan kaikilta. Kahvin kaataminen tai keräyslippaan kanto on helpompaa, ja yhtä arvokasta palvelutyönä.
Rakasta lähimmäistä, ja kaada hänelle kuppi kahvia !  Onko oikeina vastaus ?

[Pena]

Jumalan tahto on minusta jotakin muuta kuin se, mikä on moraalisesti oikein. Toki oikean ja väärän valinnatkin kuuluvat siihen. Kutsumuksesta on käsittääkseni kysymys. En tarkoita mitään 'jaloa' kutsumusammattia, vaan ajatusta, että jokaisen elämällä on tarkoitus. Jumalan tahdon kyseleminen on siis mielestäni sen miettimistä, mihin kummaan Jumala juuri minua tarvitsee?

[Liina]

Liina aloitti kysymyksellä; Onko Suomessa valtionkirkko. Siihen on mielestäni vastattu .

Kyllä, kiitos, siihen on vastattu. Monin tavoin.