Jeesuksen rukouksen toistaminen lienee verrattavissa itämaiseen mietiskelyyn mantroineen. Sen tavoitteena ei ole ansaita jotain autuutta, vaan saada mieli kuriin ja keskittymään. Meditaatiota.
Eikö se ole se vanha tarina munkista, joka teki itselleen ongelman siitä ettei voi "rukoilla lakkaamatta"? Hän opetti rumiinsakin rukoilemaan -- sisään hengittäessä hän sanoi: "Jeesus Kristus, Jumalan poika, ja uloshengittäessään "armahda minua syntistä". Kirjassa "Vaeltajan rukous"? Ei hän kai hokenut sitä, vaan opetteli tuota, ja asiaa myös - mitä sanoi. Sitä käytetään paljonkin kristillistä mietiskelyä opeteltaessa, ja se kyllä ¨muuttuukin ajatukseksi joka on koko ajan läsnä. Siihen nukahtaa sillä se rauhoittaa koko ihmisen...ja hidastuneella hengittämisellä joka siitä seuraa on omat vaikutuksensa... Sitten tämä munkki kyllä teki itselleen ongelman siitä että nukahtaa. En näe siinä mitään oikeastaan ongelmallista. Antaa relata vaan...Stinissenin sanoin "nukahtaa Isän käsivarsille". Mutta onhan muutakin puhuttavaa.
Ero itämaiseen mietiskelyyn on kai se että siinä mieli pyritään tyhjentämään - tässä kääntämään kohti Jeesusta, anoen ja pyytäen, mutta kyllä siihen hengitykseen keskittyen...Koko ihmisen olemus rukoilee. Kadun, että sen opittuani kadotin --- aivan laiskuuttani. - Itäisen kristikunnan perintöä enemmän.